Hyppää pääsisältöön

Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

Seija Miettisen toimittamassa ohjelmassa rouva Meskus nähdään arkiaskareissa kauppareissulla ja kotonaan. Nykykatsoja kiinnittää huomionsa siihen, miten vähäeleisesti, mutta valoisasti hän kertoo elämästään, jossa hankaluuttakin on riittänyt.

Kuusitoistavuotiaasta lähtien nivelreumaa sairastanut Meskus oli jäänyt sotaleskeksi vuonna 1944 seitsemän lapsen kanssa. Kahdeksas lapsi syntyi muutamaa kuukautta myöhemmin. Kaikki lapset syntyivät kotona, yksi heistä ilman kenenkään apua.

Arki miehen kuoleman jälkeen oli hankalaa ja taloudellisesti hyvin niukkaa. Myös hänen äitinsä sairasti nivelreumaa, eikä siten pystynyt lastenhoidossa juuri auttamaan. Omien lasten lisäksi Meskuksilla kävi runsaasti lasten ystäviä, mistä hän piti kovasti. Lapset olivat hyvin omatoimisia, mutta "tottelivat minua kaikessa", rouva Meskus huomauttaa.

Työ on ollut minun iloni, siitä on saanut nauttia.― Hilja Meskus (1981)

Myös lapsista kaksi sairastui nivelreumaan. Heistä tavataan taidemaalausta harrastava tytär Raili Meskus, joka selvästikin jakaa äitinsä kanssa saman elämänilon. Hän painottaa harrastusten merkitystä sairastuneelle. "Sitä ei huomaakaan, miten kipiä on", kun on jotakin oikein mielenkiintoista harrastettavaa, hän sanoo.

Vuonna 1981 vietettiin kansainvälistä vammaisten vuotta. Raili Meskus arvostelee ystävällisesti tapaa, miten teemavuotta oli julkisuudessa käsitelty. Olivatko suomalaiset todella edelleen eriarvoisia?

Elämä on ollut monimutkaista ja kirjavaa. Siitä huolimatta olen kiitolllinen, että olen pystynyt voittamaan tämän taudin ja pääsen omilla jaloilla kävelemään.― Hilja Meskus (1981)

Nivelreuman syytä ei tiedetä

Nivelreuma on krooninen, usein jopa vuosikymmeniä vaivaava nivelsairaus, jota sairastaa melkein yksi sadasta yli 16-vuotiaasta suomalaisesta. Vuodessa nivelreumaan sairastuu Suomessa noin 2 000 henkilöä. Sairaus on naisilla 2–3 kertaa yleisempi kuin miehillä. Tavallisin puhkeamisikä on 60 vuotta, mutta sairaus voi alkaa missä iässä tahansa. Nivelreuma ei ole periytyvä sairaus, mutta alttius sairastua siihen periytyy lievästi. Nivelreumaatikon lähisukulaisella on muihin verrattuna 2–4-kertainen sairastumisriski.

Nivelreumassa nivelten sisäkalvossa ja muissa rakenteissa on jatkuva tulehdusreaktio. Se ei ole bakteeri-infektio, vaan autoimmuunireaktioon liittyvä tulehdustila, jossa tulehdussolut vaurioittavat omia kudoksia. Varhaisella lääkityksen aloittamisella sairaus yleensä saadaan hallintaan.

Lähteet: Duodecim, Reumaliitto

Lue lisää:

Heinolan reumasairaala

Heinolan reumasairaala aloitti toimintansa vuonna 1951. Erityisen tärkeä sairaala on ollut reumalasten hoidossa. Vuonna 2010 sairaala ajautui konkurssin partaalle.


Lue lisää:

"Kun kerran kipunsa tiäsi, niin mitäs sitä lääkäriin mentiin" – kansanparannuksen historiaa

Aikana jolloin lääkärit ja apteekit olivat vielä harvinaisuuksia monilla seuduilla, oli ihmisen itse yritettävä hahmottaa sairauksiensa syitä ja keksittävä hoitoja. Jos omat konstit eivät riittäneet turvauduttiin kansanparantajiin ja tietäjiin.

Lisää ohjelmasta

Keskustele
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.