Hyppää pääsisältöön

Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

Seija Miettisen toimittamassa ohjelmassa rouva Meskus nähdään arkiaskareissa kauppareissulla ja kotonaan. Nykykatsoja kiinnittää huomionsa siihen, miten vähäeleisesti, mutta valoisasti hän kertoo elämästään, jossa hankaluuttakin on riittänyt.

Kuusitoistavuotiaasta lähtien nivelreumaa sairastanut Meskus oli jäänyt sotaleskeksi vuonna 1944 seitsemän lapsen kanssa. Kahdeksas lapsi syntyi muutamaa kuukautta myöhemmin. Kaikki lapset syntyivät kotona, yksi heistä ilman kenenkään apua.

Arki miehen kuoleman jälkeen oli hankalaa ja taloudellisesti hyvin niukkaa. Myös hänen äitinsä sairasti nivelreumaa, eikä siten pystynyt lastenhoidossa juuri auttamaan. Omien lasten lisäksi Meskuksilla kävi runsaasti lasten ystäviä, mistä hän piti kovasti. Lapset olivat hyvin omatoimisia, mutta "tottelivat minua kaikessa", rouva Meskus huomauttaa.

Työ on ollut minun iloni, siitä on saanut nauttia.― Hilja Meskus (1981)

Myös lapsista kaksi sairastui nivelreumaan. Heistä tavataan taidemaalausta harrastava tytär Raili Meskus, joka selvästikin jakaa äitinsä kanssa saman elämänilon. Hän painottaa harrastusten merkitystä sairastuneelle. "Sitä ei huomaakaan, miten kipiä on", kun on jotakin oikein mielenkiintoista harrastettavaa, hän sanoo.

Vuonna 1981 vietettiin kansainvälistä vammaisten vuotta. Raili Meskus arvostelee ystävällisesti tapaa, miten teemavuotta oli julkisuudessa käsitelty. Olivatko suomalaiset todella edelleen eriarvoisia?

Elämä on ollut monimutkaista ja kirjavaa. Siitä huolimatta olen kiitolllinen, että olen pystynyt voittamaan tämän taudin ja pääsen omilla jaloilla kävelemään.― Hilja Meskus (1981)

Nivelreuman syytä ei tiedetä

Nivelreuma on krooninen, usein jopa vuosikymmeniä vaivaava nivelsairaus, jota sairastaa melkein yksi sadasta yli 16-vuotiaasta suomalaisesta. Vuodessa nivelreumaan sairastuu Suomessa noin 2 000 henkilöä. Sairaus on naisilla 2–3 kertaa yleisempi kuin miehillä. Tavallisin puhkeamisikä on 60 vuotta, mutta sairaus voi alkaa missä iässä tahansa. Nivelreuma ei ole periytyvä sairaus, mutta alttius sairastua siihen periytyy lievästi. Nivelreumaatikon lähisukulaisella on muihin verrattuna 2–4-kertainen sairastumisriski.

Nivelreumassa nivelten sisäkalvossa ja muissa rakenteissa on jatkuva tulehdusreaktio. Se ei ole bakteeri-infektio, vaan autoimmuunireaktioon liittyvä tulehdustila, jossa tulehdussolut vaurioittavat omia kudoksia. Varhaisella lääkityksen aloittamisella sairaus yleensä saadaan hallintaan.

Lähteet: Duodecim, Reumaliitto

Lue lisää:

Heinolan reumasairaala

Heinolan reumasairaala aloitti toimintansa vuonna 1951. Erityisen tärkeä sairaala on ollut reumalasten hoidossa. Vuonna 2010 sairaala ajautui konkurssin partaalle.


Lue lisää:

Pekka Rissanen toimittaa "kohtauksista mittaamista"

"Kun kerran kipunsa tiäsi, niin mitäs sitä lääkäriin mentiin" – kansanparannuksen historiaa

Aikana jolloin lääkärit ja apteekit olivat vielä harvinaisuuksia monilla seuduilla, oli ihmisen itse yritettävä hahmottaa sairauksiensa syitä ja keksittävä hoitoja. Jos omat konstit eivät riittäneet turvauduttiin kansanparantajiin ja tietäjiin.

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto