Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Se on todella olemassa!

Elektronisen äänisyntesoijan käyttösäätimet
Elektronisen äänisyntesoijan käyttösäätimet syntesoija

Kun ensimmäistä kertaa kuulin, että on olemassa perulainen syntesoija nimeltä Atomosynth Mochika XL, ajattelin että se oli vitsi.

Perulainen syntikka. Outo härveli. Onkohan sellaista oikeasti olemassa. Kuulostaa vähän keksityltä jutulta. Ehkä se onkin vitsi. Syntikkaporukoissa ja heidän nettisivuillaan ja somessa nimittäin törmää joskus aika omalaatuiseen huumoriin.

Mutta netti kertoi toista. Laite todella oli olemassa ja sitä paitsi se oli aika näkyvästi huomioitu laite. Hieman marginaalinen ja olemukseltaan jotenkin vaikeasti hahmotettava laite, mutta olemassa oleva härveli kuitenkin.

Ja uskaliaimmat olivat jopa hankkineet tuollaisen laitteen ja alkaneet käyttää sitä. Parisen vuotta sitten suomalainen Heikki Lindgren löysi itselleen etsimänsä, nimittäin käytetyn perulaisen Atomosynth Mochika XL -syntesoijan. Ja kuten odottaa saattoi, härveli osoittautui kiinnostavaksi, jopa paljon kiinnostavammaksi kuin ennalta olisi uskaltanut odottaa.

Heikki Lindgren alkoi tutustua laiteen sielunelämään ja huomasi sen elävän omaa elämäänsä. Sen toimintaa ja äänien rakentumista oli usein melkeinpä mahdotonta arvella etukäteen. Se oli todella haastava, mutta palkitseva laite. Tai ainakin yllättävä.

Heikki Lindgren esitteli laitteen toiselle suomalaiselle elektronisen musiikin tekijälle, kollegalleen Esa Ruoholle.

Ja yhdessä he päättivät tutkia laitteen mahdollisuuksia livetilanteissa. Sehän oli kuin luotu eläviin ja yllättäviin musiikin tekemisen hetkiin. Se ohjasi ennalta arvaamattomiin suuntiin, se suorastaan pakotti ottamaan riskejä. Se siis sopi oikein mainiosti konserttikäyttöön, tilanteisiin, joissa esittäjät saattavat olla yhtä yllättyneitä musiikista kuin kuulijatkin.

HLER Heikki Lindgren & Esa Ruoho lavalla
HLER (Heikki Lindgren & Esa Ruoho) HLER Heikki Lindgren & Esa Ruoho lavalla Esa Ruoho

Tästä lähdettiin. Jo ensimmäisen harjoittelusession aikana muotoutui toimintamalli tai roolijako, jossa molemmilla muusikoilla oli oma tehtävänsä.

Aluksi Heikki Lindgren soittaa äänen. Esa Ruoho äänittää sen tietokoneelleen, muokkaa ääntä ja soittaa sen takaisin: väärinpäin, oikeinpäin, monta oktaavia alempaa tai ylempää, pienen osan äänestä tai koko äänen tai jotakin aivan muuta. Ja sinä aikana Heikki Lindgren on jo soittanut lisää ääniä, jotka Esa Ruoho taas ottaa käsittelyynsä ja niin edelleen. Näin syntyy musiikkia.

Kaksikko esiintyy nimellä HLER, eli nimi on yhdistelmä Heikki Lindgrenin ja Esa Ruohon nimikirjaimista ja samalla se kuvaa hyvin tämän duon luomisprosessia ja sen etenemistä. Heidän improvisoidun elektronisen musiikkinsa syntyä.

Ja kun tämä edellä kuvattu äänen synnyttämisen ja käsittelyn prosessi on lähtenyt käyntiin, on pian meneillään elektronisesti kokoon parsittu, kaiken aikaa rakentuva ja muuttuva äänikollaasi, jota molemmat kuuntelevat ja ohjailevat omien intuitioidensa pohjalta.

"Me olemme aina yhtä yllättyneitä niistä suunnista, joista me yhtäkkiä löydämme itsemme", miehet sanovat ja kertovat, etteivät he edes voisi toistaa mitään tapahtumaa täysin samanlaisena, vaikka yrittäisivätkin, sillä jo esimerkiksi virran katkaiseminen Atomosynth Mochika XL:stä muuttaa kaiken. Kun laitteen käynnistää uudelleen, se ei enää ole entisellään, vaan tuottaa uudenlaisia, muuttuneita ääniä.

"Prosessin ennalta-arvaamattomuus on todella virkistävää", sanoo HLER-kaksikko ja toteaa, että koko prosessi pohjaa improvisaatioon ja äänellisiin löydöksiin. Ja tältä pohjalta on toteutunut myös HLER-duon Avaruusromulle tekemä Avaruusromua Special 2018.

Tässä kaksikko lavalla. Heikki Lindgren & Esa Ruoho live at EM:F HKI 2018, Harjun Nuorisotalo, Helsinki, Finland:


AVARUUSROMUA 7.10.2018 - OHJELMAN MUSIIKKI:

HLER: Live at Lovi Ambientklubi Helsinki 20.9.2018 - osa - (Liveäänitys)
HLER: Avaruusromua Special 2018 (julkaisematon)
AARNISEPPÄ: Käärmeenpesä (Tuntu)
JARGUNA AND FRIENDS: Way of the Bronze - osa - (Trapped Vol. 2)

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri