Hyppää pääsisältöön

Wunderbaum ei olekaan kuusi vaan mänty – havumetsän terveysvaikutukset hämmästyttävät

Puut kurottautuvat kohti valoa
Puut kurottautuvat kohti valoa Kuva: Houman Taleghani/Yle havumetsät

Metsän tuoksu on puiden viestintää ja puolustusta. Mänty erittää ilmaan antibakteerisia yhdisteitä, joilla se torjuu mikrobien hyökkäyksiä. Niistä on hyötyä myös ihmiselle. Metsässä pelkkä ilman hengittäminen parantaa elimistön vastustuskykyä.

Vuonna 1951 New Yorkin osavaltiossa eräs maitomies valitti saksalaissyntyiselle liikemiehelle ja tutkijalle Julius Sämannille, miten kamala haju läikkyneestä maidosta oli jäänyt autoon. Sämann ryhtyi hakemaan ongelmaan ratkaisua metsästä.

Sämann oli elänyt Kanadan raikkaissa havumetsissä ja tutkinut työkseen, miten männynneulasista uutetaan aromaattisia öljyjä. Voisiko männyn tuoksun siirtää autoon?

Erikoispaperin avulla syntyi ensimmäinen autoon ripustettava ilmanraikastin, Wunderbaum, ihmepuu.

Mäntymetsän tuoksu lisää vastustuskykyä

Kaikki eivät ole Wunderbaumin ystäviä, ja toisille se aiheuttaa pahoinvointia. Jopa kolmasosa suomalaisista on herkkiä voimakkaille hajuille. Puhdistusaineisiin lisättynä metsän tuoksu saattaa aiheuttaa ärsytysreaktion, mutta oikeassa metsässä harva valittaa oireista. Onkin epäilty, että ärsytysoireet voisivat johtua kemiallisista reaktioista aineita valmistettaessa.

Mänty erittää varsinkin aurinkoisella säällä runsaasti haihtuvia öljyjä, terpeenejä, joita hengittämällä mieliala kohenee ja elimistön vastustuskyky paranee. Kävely mäntymetsässä voi auttaa ehkäisemään esimerkiksi flunssaa.

Tutkimusten mukaan vaikutus perustuu siihen, että terpeenit lisäävät ihmisen immuunipuolustuksen ns. tappajasolujen aktiivisuutta. Tappajasolut pystyvät kaappaamaan jopa syöpäsoluja. Metsässä oleilu lisää tappajasolujen aktiivisuutta, kun taas stressihormonit vähentävät sitä.

Havupuut puhdistavat ilmaa

Kuusen neulasia, oksia kesällä
Pienikokoiset neulaset sieppaavat ilmasta pienhiukkasia. Kuusen neulasia, oksia kesällä Kuva: Yle/Houman Taleghani kuusi (mäntykasvit),oksa,Neulanen,puut,havupuut

Wunderbaum ei ehkä tee autoilusta terveellisempää, mutta havupuut ansaitsevat ihmepuu-tittelin. Suomalainen tutkimus on nimittäin osoittanut, että pohjoisen ilmastovyöhykkeen havupuut puhdistavat ilmaa pakokaasuista ja muista pienhiukkasista. Ne tekevät sen jopa lehtipuita paremmin.

Syy löytyy havupuiden neulasten pienestä koosta. Tuulitunnelissa suoritetuissa kokeissa on havaittu, että havupuiden neulaset sieppaavat ilmasta pienhiukkasia. Lehtipuilla lehtien karkea pintarakenne saattaa lisätä hiukkasten kertymistä lehden pinnalle.

Pihka parantaa haavoja ja vähentää antibioottien tarvetta

Sahattu oksantynkä erittää pihkaa
Puu erittää vauriokohtaan pihkaa, joka suojaa puuta bakteereilta. Sahattu oksantynkä erittää pihkaa Kuva: Houman Taleghani/Yle pihka

Jo muinaisessa Egyptissä vainajien palsamoinnissa käytettiin havupuun, todennäköisesti männyn pihkaa. Kun pihka sekoitettiin öljyyn, se toimi antibakteerisena aineena ja esti siten ruumista hajoamasta.

Kuusenpihkaa on Suomessa käytetty kansanlääkkeenä vuosisatojen ajan. Viime vuosina sen parannusvoima on todistettu myös lääketieteellisesti. Pihka estää haavojen tulehtumisen ja parantaa jo tulehtuneet haavat. Se käyttäytyy antimikrobisesti jopa sairaalabakteereita kohtaan.

Suomessa on kehitetty eläinrehu, joka sisältää mäntyöljystä erotettuja antimikrobisia eli pieneliöitä tuhoavia raaka-aineita. Kun siipikarjalle syötetään tällaista pihka-aineita sisältävää rehua, ne saavat suojan tulehduksia vastaan, jolloin antibioottien tarve vähenee.

Mitä on pihka?

  • Pihka ja hartsit ovat puun sisäkuoren ja pintaosan eli mantopuun eritteitä. Pihkat ovat useiden erilaisten terpeenien seoksia.
  • Pihka on tuoreena juoksevaa ja tuoksuvaa. Sitä on useimmissa havupuissa, erityisen runsaasti männyssä ja kuusessa.
  • Pihka suojaa puuta. Jos oksa katkeaa tai runkoon tulee vaurio, pihka muodostaa nopeasti sitä suojaavan kerroksen.
  • Pihkatiehyet ovat puuaineksessa ja kuoressa olevia putkimaisia elimiä tai solukoita. Kaikki pihka ei ole pihkatiehyissä.
  • Terveen männyn pihkatiehyissä paine voi olla yli 50 kPa eli puoli ilmakehää. Paineen vaikutuksesta pihka leviää nopeasti puuhun syntyneesen haavaan.
  • Kun hyönteinen kaivautuu puuhun, runsas pihkavuoto tukehduttaa sen.

Lähde: Vuokko, Seppo: Latva pilviä piirtää. Maahenki Oy, 2016.

Bakteerit kuolevat puupinnalla

Hirsipuita.
Männyn sydänpuusta haihtuu yhdisteitä, jotka ovat bakteereille haitallisia, mutta ihmiselle terveellisiä. Hirsipuita. Kuva: Yle / Catariina Salo saunailta strömsössä

Puun arvostus rakennusmateriaalina on kasvanut. Hirsitalot tunnetaan hyvästä sisäilmasta. Tutkimusten perusteella tiedetään, että puinen leikkuulauta on hygieenisempi kuin muovinen. Kuitenkin puun terveysvaikutuksia on tutkittu vielä varsin vähän.

Nyt tutkijoita kiinnostavat puun antibakteeriset eli bakteereja tappavat ominaisuudet.

Suomalaistutkimus on selvittänyt, miksi bakteerit kuolevat puupinnalla. Puun antibakteerisuuden taustalla ei ole mikään yksittäinen aine, vaan monen tekijän yhteisvaikutus. Puun erilaiset haihtuvat orgaaniset yhdisteet, kymmenet erilaiset uuteaineet ja kuituja yhteen sitova ligniini ovat antibakteerisia.

Lisäksi puun pinta kuivuu nopeasti, jolloin se on epäedullinen kasvualusta bakteereille. Puun uuteaineet ovat kohtuullisen tehokkaita jopa sairaalabakteereja vastaan. Tutkimuksessa havaittiin, että mänty on hieman kuusta antibakteerisempaa.

Metsän tuoksu on puiden puhetta

Kun suomalaisilta kysyttiin, miten he kokevat Suomen hajuaistin kautta, 45 prosentilla mieliin nousivat metsän ja puiden tuoksut. Suomen metsien puusto on suurimmaksi osaksi havupuuta. Mänty on Suomen yleisin puu.

Metsän tuoksu syntyy puiden tuottamista erilaisista haihtuvista orgaanisista yhdisteistä. Hajut ovat puiden viestintää, puolustuskeino hyönteisten ja muiden tuholaisten varalle. Suurin osa meistä kokee puiden puheen mieltä rauhoittavana. Metsässä on hyvä olla.

Miltä metsä näyttää, miltä se kuulostaa, miltä maistuu ja miltä tuntuu – tätä kaikkea on mahdollista siirtää metsästä pois. Sen sijaan kukaan ei vielä ole keksinyt, miten puiden puhetta voisi tallentaa.

Mikään Wunderbaumin kaltainen keksintö ei voi korvata oikeassa metsässä hengittämistä.


Elävät puut -sarjan toisessa jaksossa kerrotaan puiden viestinnästä.

Yle ja suuret suomalaiset luontotoimijat haluavat suojella jokamiehenoikeuksia viemällä ne Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Merkkaa Mennään metsään -laskuriin kaikki ne kerrat, kun olet poikennut metsään hengittämään! Laskuri on auki 7.10. asti.

Lue myös:

Mennään metsään

  • Unohdetusta kaarnikasta voisi tulla mustikan veroinen hittimarja

    Variksenmarja on erinomainen mehu- ja hillomarja.

    Suomalainen supermarja, terveellinen kuin mikä, helppo poimia, mehukas ja maukas säilöä, sato onnistuu lähes aina – tämänkö me jätämme karhuille? Vieläkin moni luulee variksenmarjaa syömäkelvottomaksi, vaikka kaarnikassa on elimistöä suojaavia antioksidantteja jopa enemmän kuin muissa luonnonmarjoissa. Ota parhaat säilöntäreseptit talteen.

  • Syksyn herkullisin kakku syntyy kaarnikasta

    Bloggaaja Annin variksenmarjakakku - täydellinen makuelämys!

    Leivontablogia pitävä Anni sai haastavan tehtävän. Hänen piti suunnitella ja leipoa Ylen Mennään metsään -kampanjaa varten helppo, herkullinen ja näyttävä kakku variksenmarjasta eli kaarnikasta – marjasta, jota ei juurikaan poimita. Liekö syynä se, että marja maistuu monen suussa vähän oudolta. Mutta kaarnikka on ihmemarja, ja sen Annikin sai kokea!

  • Mennään metsään -kolumni: Kuvataiteilija Jaakko Kahilaniemi pitää yksilöiden ja valtion suhtautumista luontoon kaksinaismoralistisina

    "Myös oma metsäsuhteeni on ristiriitainen."

    "Luonnon omistaminen on absudri ajatus 29-vuotiaalle taiteen maisterille." Kuvataiteilija Jaakko Kahilaniemi kirjoittaa kolumnissaan luonnosta ja sen omistamisen aiheuttamista ristiriidoista. Ristiriidoista sai alkunsa palkittu 100 Hectares of Understanding -taidekuvasarja, jossa Kahilaniemi on kuvannut perinnöksi saamansa metsän ominaisuuksia.

  • Tutkija: ”Ilman sieniä Suomessa ei olisi metsiä"

    Maapallo olisi hyvin erilainen paikka ilman sieniä

    Ilman sieniä Suomessa ei ehkä olisi metsiä, sillä männyt, kuuset ja muut puumme esiintyvät aina yhdessä sienikumppanin kanssa. Sienet pysäyttivät myös fossiilisten polttoaineiden synnyn: lahottajasienten kehittyminen kivihiilikaudella pysäytti eloperäisen materiaalin kertymisen maanpinnalle.

  • Puut kertovat toisilleen, jos joku hyökkää

    Uusi luontosarja Elävät puut alkaa TV1:ssä 9.9. klo 18.15.

    Tiesitkö, että puut viestivät keskenään? Kun toukka hyökkää puun kimppuun ja alkaa nakertaa sen lehtiä, alkaa prosessi, jota ihmisaistit eivät havaitse. Ylen uusi neliosainen Elävät puut -luontosarja avaa puiden salaperäistä ja varsin näkymätöntä elämää uudella tavalla ja upeaa, kuvaaja Jari Salosen tarkkaa, ympärivuotista luontokuvausta hyödyntäen.

  • Mielistele Mielikkiä, lepyttele Tapiota! Metsän henget päättivät ihmisen kohtalosta vielä muutama sata vuotta sitten – riskejä henkien palvonnassa ei otettu

    Mikä oli Tapion pöytä, mihin vaikutti karhun ruokatorvi?

    Vielä sata vuotta sitten suomalaiset lepyttelivät ja palvoivat metsän henkiä ja haltioita välttyäkseen vahingoilta ja onnettomuuksilta. Koko ihmisen elämä oli tiukasti sidoksissa metsään. Tiedätkö sinä, mikä oli karsikkopuu tai Tapion pöytä? Entä mihin tarvittiin karhun ruokatorvea ja kynttä?

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Haapa

    Lue Anni Kytömäen koskettava teksti haavasta

    Haapa huomaa tuulen ensimmäisenä. Sen lehdet ovat puunlehdiksi kovat, niin kovanaamaiset että ovat vaatineet oman verbinkin – haavat eivät suhise kuten muut, ne havisevat.

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Koivu

    Anni Kytömäen upea teksti koivusta

    Koivu on nuorena vaalea ja heleä, hento ja keveä. Syystä tai toisesta sitä väitetään naiselliseksi, mutta todellisuudessa koivu on koivu, kuten ihmisetkin ovat ensi sijassa ihmisiä.

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Pihlaja

    Kirjailija Anni Kytömäen herkkä luonnehdinta pihlajasta.

    Kotipihan pihlaja on lapselle usein ensimmäinen puu: siinä on monta haaraa, oksia alhaallakin, sen syliin on helppo kiivetä. Jos putoaa, putoaa matalalta

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Kuusi

    Lue Anni Kytömäen upea teksti kuusesta.

    Kuuset pistelevät ohikulkijaa, levittävät tummia siipiään polun päälle, seisovat apeina auringossakin. Niin meidät on opetettu näkemään, koska se mitä on paljon, on rumaa ja ikävää.

  • Mikä on Mennään metsään -kampanja?

    Suojellaan jokamiehenoikeuksia menemällä metsään.

    Suojellaan jokamiehenoikeuksia menemällä metsään! Yle juhlii metsää ja jokamiehenoikeuksia Mennään metsään -kampanjalla Suomen luonnon päivästä 25.8.2018 alkaen. Tule mukaan viemään jokamiehenoikeuksia Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

  • Miksi laskemme luontokäyntejä Mennään metsään -kampanjassa?

    Unescon listalle pääsevät vain arvostetut, elävät perinteet.

    Mennään metsään -kampanjassa luonnossa käynnit halutaan laskea, sillä Unescon listalle pääsevät vain ne perinteet, joita kansalaiset aidosti käyttävät ja arvostavat. Merkkaa siis Mennään metsään -laskuriin jokainen koiralenkki, iltakävely, soutelu, uiminen, työmatka, onkireissu, sieniretki… Kaikki ne kerrat, kun olet poikennut luontoon kahden viikon aikana!

  • Minne katosivat luonnonlähteet ja metsäpurot?

    Luonnonlähteiden tila on romahtanut Suomessa.

    Jos metsään haluat mennä nyt, ota vesipullo mukaan. Luonnonlähteiden tila on romahtanut, eikä kaikista lähteistä ja metsäpuroista voi enää ottaa juomakelpoista vettä. Lähteiden suojelu voi vielä pelastaa jäljelle jääneet pulputtajat.

  • Katoavat metsäpolut

    Perinteiset polkureitit ovat kovaa vauhtia katoamassa.

    Perinteiset polkureitit ovat kovaa vauhtia katoamassa. Samaan aikaan kansallispuistojen ja retkeilyalueiden suosituimmilla reiteillä polut levenevät, kun retkeilijät väistelevät kovassa kulutuksessa esiin tulleita kiviä ja juuria. Perinteisille poluille tarvittaisiin kipeästi lisää kulkijoita, varsinkaan kun lehmätkään eivät niitä enää ole tallomassa. On aika ryhtyä poluntallaustalkoisiin – maastopyöräillen, ratsastaen, patikoiden.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

Uusimmat sisällöt - Mennään metsään