Mänty erittää ilmaan antibakteerisia yhdisteitä, joilla se torjuu mikrobien hyökkäyksiä. Niistä on hyötyä myös ihmiselle. Metsässä pelkkä ilman hengittäminen parantaa elimistön vastustuskykyä.
Vuonna 1951 New Yorkin osavaltiossa eräs maitomies valitti saksalaissyntyiselle liikemiehelle ja tutkijalle Julius Sämannille, miten kamala haju läikkyneestä maidosta oli jäänyt autoon. Sämann ryhtyi hakemaan ongelmaan ratkaisua metsästä.
Sämann oli elänyt Kanadan raikkaissa havumetsissä ja tutkinut työkseen, miten männynneulasista uutetaan aromaattisia öljyjä. Voisiko männyn tuoksun siirtää autoon?
Erikoispaperin avulla syntyi ensimmäinen autoon ripustettava ilmanraikastin, Wunderbaum, ihmepuu.
Mäntymetsän tuoksu lisää vastustuskykyä
Kaikki eivät ole Wunderbaumin ystäviä, ja toisille se voi aiheuttaa pahoinvointia. Jopa kolmasosa suomalaisista on herkkiä voimakkaille hajuille. Puhdistusaineisiin lisättynä metsän tuoksu saattaa aiheuttaa joillekin ärsytysreaktion. Onkin epäilty, että ärsytysoireet voisivat johtua kemiallisista reaktioista aineita valmistettaessa.
Mänty erittää varsinkin aurinkoisella säällä runsaasti haihtuvia öljyjä, terpeenejä, joita hengittämällä mieliala kohenee ja elimistön vastustuskyky paranee. Kävely mäntymetsässä voi auttaa ehkäisemään esimerkiksi flunssaa.
Tutkimusten mukaan vaikutus perustuu siihen, että terpeenit lisäävät ihmisen immuunipuolustuksen ns. tappajasolujen aktiivisuutta. Tappajasolut pystyvät kaappaamaan jopa syöpäsoluja. Metsässä oleilu lisää tappajasolujen aktiivisuutta, kun taas stressihormonit vähentävät sitä.
Havupuut puhdistavat ilmaa
Wunderbaum ei ehkä tee autoilusta terveellisempää, mutta havupuut ansaitsevat ihmepuu-tittelin. Suomalainen tutkimus on nimittäin osoittanut, että pohjoisen ilmastovyöhykkeen havupuut puhdistavat ilmaa pakokaasuista ja muista pienhiukkasista. Ne tekevät sen jopa lehtipuita paremmin.
Syy löytyy havupuiden neulasten pienestä koosta. Tuulitunnelissa suoritetuissa kokeissa on havaittu, että havupuiden neulaset sieppaavat ilmasta pienhiukkasia. Lehtipuilla lehtien karkea pintarakenne saattaa lisätä hiukkasten kertymistä lehden pinnalle.
Pihka parantaa haavoja ja vähentää antibioottien tarvetta
Jo muinaisessa Egyptissä vainajien palsamoinnissa käytettiin havupuun, todennäköisesti männyn pihkaa. Kun pihka sekoitettiin öljyyn, se toimi antibakteerisena aineena ja esti siten ruumista hajoamasta.
Kuusenpihkaa on Suomessa käytetty kansanlääkkeenä vuosisatojen ajan. Viime vuosina sen parannusvoima on todistettu myös lääketieteellisesti. Pihka estää haavojen tulehtumisen ja parantaa jo tulehtuneet haavat. Se käyttäytyy antimikrobisesti jopa sairaalabakteereita kohtaan.
Suomessa on kehitetty eläinrehu, joka sisältää mäntyöljystä erotettuja antimikrobisia eli pieneliöitä tuhoavia raaka-aineita. Kun siipikarjalle syötetään tällaista pihka-aineita sisältävää rehua, ne saavat suojan tulehduksia vastaan, jolloin antibioottien tarve vähenee.
Mitä on pihka?
- Pihka ja hartsit ovat puun sisäkuoren ja pintaosan eli mantopuun eritteitä. Pihkat ovat useiden erilaisten terpeenien seoksia.
- Pihka on tuoreena juoksevaa ja tuoksuvaa. Sitä on useimmissa havupuissa, erityisen runsaasti männyssä ja kuusessa.
- Pihka suojaa puuta. Jos oksa katkeaa tai runkoon tulee vaurio, pihka muodostaa nopeasti sitä suojaavan kerroksen.
- Pihkatiehyet ovat puuaineksessa ja kuoressa olevia putkimaisia elimiä tai solukoita. Kaikki pihka ei ole pihkatiehyissä.
- Terveen männyn pihkatiehyissä paine voi olla yli 50 kPa eli puoli ilmakehää. Paineen vaikutuksesta pihka leviää nopeasti puuhun syntyneesen haavaan.
- Kun hyönteinen kaivautuu puuhun, runsas pihkavuoto tukehduttaa sen.
Lähde: Vuokko, Seppo: Latva pilviä piirtää. Maahenki Oy, 2016.
Bakteerit kuolevat puupinnalla
Puun arvostus rakennusmateriaalina on kasvanut, ja hirsitalot tunnetaan hyvästä sisäilmasta. Puun terveysvaikutuksia on kuitenkin tutkittu vielä varsin vähän.
Tutkijoita kiinnostavat erityisesti puun antibakteeriset eli bakteereja tappavat ominaisuudet.
Suomalaistutkimus on selvittänyt, miksi bakteerit kuolevat puupinnalla. Puun antibakteerisuuden taustalla ei ole mikään yksittäinen aine, vaan monen tekijän yhteisvaikutus. Puun erilaiset haihtuvat orgaaniset yhdisteet, kymmenet erilaiset uuteaineet ja kuituja yhteen sitova ligniini ovat antibakteerisia.
Esimerkiksi puinen leikkuulauta on hygieenisempi kuin muovinen, koska puun pinta kuivuu nopeasti, jolloin se on epäedullinen kasvualusta bakteereille. Puun uuteaineet ovat kohtuullisen tehokkaita jopa sairaalabakteereja vastaan. Tutkimuksessa havaittiin, että mänty on hieman kuusta antibakteerisempaa.
Metsän tuoksussa kuuluu puiden puhe
Kun kysytään, miten suomalaiset kokevat maamme hajuaistin kautta, nousee monilla mieliin metsän ja puiden tuoksut. Suomen metsien puusto on suurimmaksi osaksi havupuuta, ja mänty on Suomen yleisin puu.
Puiden tuoksu syntyy niiden tuottamista erilaisista haihtuvista orgaanisista yhdisteistä. Hajut ovat puiden viestintää, puolustuskeino hyönteisten ja muiden tuholaisten varalle. Suurin osa meistä kokee puiden puheen mieltä rauhoittavana. Metsässä on hyvä olla.
Mikään Wunderbaumin kaltainen keksintö ei voi korvata oikeassa metsässä hengittämistä.
edit: 02/2020 Mennään metsään -kampanja on päättynyt. Otsikoita ja linkkejä päivitetty. Metsän tuoksu -kohta vaihdettu puiden tuoksuksi.
Lue myös:
