Hyppää pääsisältöön

Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

Näyttelijät Elna Hellman, Rakel Laakso ja Elsa Turakainen Opri-elokuvassa vuonna 1954.
Näyttelijät Elna Hellman, Rakel Laakso ja Elsa Turakainen Opri-elokuvassa vuonna 1954. Näyttelijät Elna Hellman, Rakel Laakso ja Elsa Turakainen Opri-elokuvassa vuonna 1954. Kuva: Suomen Filmiteollisuus Elsa Turakainen,1954,Opri,Elna Hellman,Rakel Laakso,Suomen Filmiteollisuus

Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Kuunnelman on ohjannut teatterineuvos Eino Salmelainen esittäjänään Tampereen Työväen Teatterin näyttelijät.

Mäntylän luoma Opri-kuunnelma on sympaattinen ja lämminhenkinen komedia, jossa hyväsydäminen karjalaisevakko, eläkeläinen ja enneunia näkevä Opri muuttaa asumaan kunnalliskotiin.

Niin Miina, Tiina ja Akviliina kuin kunnalliskodin "huru-ukot" Otto ja Alpertti ovat urautuneita vanhainkodin asukkaita, jotka ovat jo luovuttaneet elämänilonsa kanssa. Vaikka alussa Opri joutuu kokemaan asukkaiden ja henkilökunnan ennakkoluuloja sekä epäileviä asenteita, hänen elämänmyönteisyytensä ja valoisuutensa hurmaa asukkaat ja muuttaa heidän elämäänsä.

Ajalle ominaista huumoria sisältävä kuunnelma on kertomus ihmisen tahdosta, luopumattomuudesta ja eteenpäin menemisestä.

Kuunnelman nimiroolia esittää Rakel Laakso, joka teki merkittävän teatteriuran 1923–1970 muun muassa Tampereen Työväenteatterissa. Suurelle yleisölle Laakso tuli tutuksi Heikki ja Kaija -tv-sarjasta vuosina 1962–1970. Rakastetussa televisiosarjassa hän näytteli roolin Kaijan äitinä.

Kun Kyllikki Mäntylän Oprilla oli ensi-iltansa syksyllä 1953 Tampereen Työväen Teatterissa, arvostelu määritteli näytelmän yksituumaisesti epäitsekkyyden, inhimillisen hyvyyden ja sydämen lämmön ylistykseksi.

Kiitelty teos sovitettiin teatterin ja radion lisäksi valkokankaalle. Sama näyttelijäkaarti nähtiin myös Edwin Laineen ohjaamassa elokuvassa, joka sai ensi-iltansa 1954. Vuonna 1955 elokuva palkittiin kolmella Jussi-palkinnolla. Rakel Laakso palkittiin parhaasta naispääosasta, Elsa Turakainen parhaasta naissivuosasta ja Ossi Kostia parhaasta miessivuosasta.

Opri-kuunnelman näyttelijät

Rooleissa:

Opri - Rakel Laakso
Miina - Elna Hellman
Tiina - Liisa Pakarinen
Akviliina - Aino Mattila
Otto - Ossi Kostia
Alpertti - Reino Kalliolahti
Johtajatar - Sylvi Salonen
Heinäsirkka - Eila Roine
Jussi - Kosti Klemelä
Mannolan nuori isäntä - Veikko Sinisalo
Toinen mies - Arvo Kalleinen
Ylikonstaapeli - Esko Vettenranta
Anttilan emäntä - Saimi Vuolle
Kertoja - Toivo Lehto

Käsikirjoitus ja sovitus - Kyllikki Mäntylä
Ohjaus - Eino Salmelainen

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

  • Suomalaisen miehen kärsimyksen tulkitsija, baritoni Jorma Hynninen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 3. huhtikuuta.

    Huhtikuun 3. päivänä syntynyt baritoni Jorma Hynninen (s. 1941) on tehnyt tiukan ja tinkimättömän urakan perisuomalaisten miesten oopperarooleissa. Hynninen on ollut mm. Leevi Madetojan Pohjalaisten Jussi, Aarre Merikannon Juha, Aulis Sallisen Punaisen viivan Topi ja Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi. Uuden vaimonsa Hynninen hurmasi kuitenkin Mozartin Figaron häiden kreivinä.

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.