Hyppää pääsisältöön

“Selkokieli ei ole pelkästään kielikysymys, vaan siinä on kysymys tasa-arvosta, ihmisoikeuksista ja demokratiasta.”

Ihmisiä, jotka tutustuvat Ylen Selkouutisten tekemiseen.
Espoon Sellon kirjaston väkeä kävi tutustumassa selkouutisiin. Ylen leikkaaja Anna Kokko leikkaa selkouutisten tv-lähetystä. Ihmisiä, jotka tutustuvat Ylen Selkouutisten tekemiseen. Kuva: Pertti Seppä Yle Uutiset selkosuomeksi

Selkokielisten ohjelmien tarve lisääntyy Suomessa, kun väestö vanhenee ja maahanmuuttajien määrä kasvaa. Nyt maassa on jo Helsingin väestön verran ihmisiä, joille on hyötyä selkokielisistä uutisista. Tämä on yli kymmenen prosenttia väestöstä. Yle tarjoaa uutisia selkokielellä radiossa ja netissä joka päivä, televisiossa selkouutiset nähdään arkipäivisin.

Selkokieltä tarvitsevien ihmisten määrää selvitetään Suomessa parhaillaan, mutta muutama vuosi sitten heitä oli puoli miljoonaa, ja nyt määrän arvellaan olevan noin 650 000.

Tämähän on yhtä paljon kuin Helsingissä on asukkaita!

Toimittajat Pälvi Tammi ja Pertti Seppä.
Pälvi Tammi ja Pertti Seppä toimittavat Ylen Selkouutisia. Toimittajat Pälvi Tammi ja Pertti Seppä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle Yle Uutiset selkosuomeksi

- Uusi luku alkaa luultavasti seitsemällä tai kahdeksalla, toteaa Ylen Selkouutisten toimittaja Pälvi Tammi, joka on myös Ylen radiouutisten pitkäaikainen juontaja ja toimittaja, jolla on sekä äidinkielen opettajan että S2-opettajan koulutus.

Mr. Selko on ollut mukana alusta lähtien

Nyt jo selvästi yli kymmenen prosenttia väestöstä hyötyy selkouutisista.

- Tosi vanhat ihmiset, maahanmuuttajat, dementikot, kehitysvammaiset sekä ihmiset, joilla on tilapäisiä aivovaurioita, oppimisvaikeuksia tai joiden lukutaito on heikko, luettelee Ylen pitkäaikainen selkotoimittaja ja niiden kehittäjä Pertti Seppä. Toimituksessa hänet tunnetaan Mr. Selkona. Myös hänellä on S2-opettajan koulutus.

Yleisradio aloitti selkokieliset tv-uutiset kolmisen vuotta sitten. Radioon selkokielisiä uutisia on tehty jo vuodesta 1992 lähtien, mutta aluksi niiden kohdeyleisönä olivat amerikansuomalaiset.

- Kolmannen polven amerikansuomalaiset eivät ymmärtäneet yleiskieltä. Joku sanoi, että miksi teette uutisia jotka ovat laatikossa, koska uutiset oli laadittu. Silloin selkouutisia tarvitsevat olivat maan rajojen ulkopuolella, mutta tilanne on muuttunut niin, että ulkomaalaiset ovat tulleet tänne, alusta lähtien mukana ollut Seppä kertoo.

Siluettikuva hahmosta megafonikädessä, oranssi tausta.
Siluettikuva hahmosta megafonikädessä, oranssi tausta. Kuva: Pixabay megafoni,kaiuttimet,Siluetti
Haluan perustaa selkopuolueen!― toimittaja Pälvi Tammi

Pälvi Tammi on tehnyt selkouutisia viitisen vuotta, ja on innostunut työstään selkotoimittajana.

- Tämä oli ihana sattuma. Siinä vaiheessa kun tarjottiin mahdollisuutta ruveta tekemään myös selkouutisia, käsi nousi, joku voima minussa päätti, että tällaiseen voisi laventua.

- Selkokieli ei ole pelkästään kielikysymys, vaan siinä on kysymys tasa-arvosta, ihmisoikeuksista ja demokratiasta. Miten pystytään pitämään yllä demokratiaa, jos kaikki joita demokratia koskee, eivät pysty siihen vaikuttamaan?

böcker
böcker Kuva: Anki Westergård/YLE kirjat,demokratia

Tammi ajattelee usein kirjoittavansa nyt selkouutisia, mutta olevansa ennen pitkää itse niiden vastaanottaja. Hän toivookin, että esimerkiksi poliitikot saisivat selkoherätyksen, sillä asia koskee kaikenlaisia ihmisiä eikä vain vanhoja ja maahanmuuttajia.

- Haluan perustaa selkopuolueen, hän sanoo leikillään, mutta vaikuttaa olevan ainakin hitusen tosissaan. Vähintäänkin Pälvi Tammi toivoo, että Yleisradio ja kaikki tiedotusvälineet tekisivät enemmän selkokielisiä ohjelmia. Selkokielelle hän haluaa arvostetun vähemmistökielen statuksen.

Maailma muuttuu entistä monimutkaisemmaksi

Maailma on myös entistä monimutkaisempi tekoälyineen, soteineen ja esimerkiksi vaikeine talousaiheineen. Tämä asettaa suuria paineita myös yleiskielisille uutisille, myös niiden pitäisi pystyä käsittelemään asioita ymmärrettävällä tavalla. Toisaalta erityisryhmien selkokielen tarve lisääntyy, kun asiat monimutkaistuvat.

Tekoälyjutun kuvituskuva
Tekoälyjutun kuvituskuva Kuva: Mika Hokkanen/Yle Neuroverkot,tekoäly

- Samat hirvittävät termit ja lauserakenteet koskevat sekä erityisryhmiä että meitä kaikkia, kukaan meistä ei välty niiltä. Mitä se sote arjessa tarkoittaa, kaikilla pitäisi olla eväät tajuta, mitä hän valitsee, Tammi jatkaa.

- Kaikkien uutisten tekemisestä tulee entistä vaikeampaa, kun uusia termejä tulee koko ajan. Joka kuukausi tulee uusi sana, joka pitäisi Tammen mukaan räjäyttää tavallisissakin uutisissa. Eli pitäisi selvittää, mitä sana oikein tarkoittaa.

- Selkouutisten tekijän on pakko ymmärtää sanat. Esimerkiksi kestävyysvaje, onko se kestävyys jotenkin pulassa vai kuka on pulassa?

Kolikkokasaa nostetaan sormilla.
Kolikkokasaa nostetaan sormilla. Kuva: Seppo Sarkkinen Raha

- Tässä kuvaan tulee mukaan valinnan vaikeus, toimittajan vastuu ja valta, mitkä asiat ottaa mukaan. Teemme valintaa yleisön puolesta. Sadasta uudesta ilmiöstä poimii ehkä kymmenen, kun yritämme avata maailmaa kokonaisvaltaisesti, Pertti Seppä kertoo.

Miten selkokieli sitten eroaa hyvästä yleiskielestä?

Selkokieli voi rikkoa yleiskielen sääntöjä, mikä saa välillä aikaan kipakkaakin palautetta. Sepän mukaan kielteinen palaute tulee paljolti vanhoilta kielen harrastajilta, joiden mielestä selkokielen pitäisi olla kauneinta ja puhtainta suomea. Mutta pitää muistaa, että he eivät ole kohdeyleisöä.

Siinä se kauneus on kuulijan korvassa ja katsojan silmässä.― toimittaja Pälvi Tammi

- Välillä huutia saavat tietynlaiset kielen kauneusihanteet. Sanomme esimerkiksi yrityksen sijasta firma, tai kaksi viiva kuusi -vuotias, koska Kielitoimisto kehottaa meitä sanomaan niin. Siinä se kauneus on kuulijan korvassa ja katsojan silmässä, Pälvi Tammi toteaa. Ymmärtäminen on ykkönen, ja sen jälkeen tulevat muut asiat.

Naisen silmät kuvattuna läheltä.
Naisen silmät kuvattuna läheltä. Kuva: JC Gellidon silmät

Näin uutissähke voi alkaa yleiskielellä ja selkokielellä

Yleiskielen aloitus:

Metsä Group aikoo perustaa Keski-Suomeen, Äänekoskelle runsaan miljardi euroa maksavan sellu- ja biotuotetehtaan.

Selkokielinen aloitus:

Metsäyhtiö Metsä Group aikoo rakentaa ison tehtaan. Tehdas tulee Äänekoskelle, Keski-Suomeen. Uusi tehdas maksaa yli miljardi euroa, jos suunnitelma toteutuu. Uusi tehdas tekee puusta sellua, josta valmistetaan paperia ja pakkauksia. Tehdas on uudenlainen biotuotetehdas. Se ei tee vain sellua, se tuottaa myös bioenergiaa.

Myös uutisen faktamäärää pitää vähentää radikaalisti. Uutisessa voi olla vain yksi asia ja sen ydinasian ympärillä tehdään paljon työtä, jotta yleisö ymmärtää sen. Toisaalta yleisöä ei saa rasittaa turhalla hienostelulla, vaan pitää toistaa perussanastoa, vaikka se kuulostaa yleiskielisen yleisön korvaan monotoniselta. Välillä pitää oikoa ja välillä vääntää rautalangasta.

Selkouutinen ei ole koskaan valmis

- Kun lähtee selkovuorosta kotiin, aina on tunne, ettei uutinen ollut vielä valmis, Pälvi Tammi kertoo. Uutisen hiomiseen olisi vielä voinut käyttää tunnin tai kaksi päivää. Tavallisesta uutisvuorosta kotiin lähtiessä ei tule samanlaista tunnetta.

- Selkouutisia tehdessä pitää itse hyväksyä, että hyvä lopputulos on se, mitä yleisö ymmärtää. Ei se, mikä itsestä tuntuu parhaalta. Pitää osata katsoa yleisön silmin.

Ihmiset seuraavat tv-leikkaajan työtä.
Ihmiset seuraavat tv-leikkaajan työtä. Kuva: Pertti Seppä Yle Uutiset selkosuomeksi

Puhuuko selkotoimittaja selkokieltä vapaa-ajallakin?

Tammi ei usko ajattelunsa muuttuneen selkouutisten tekemisen myötä yhtään selkeämmäksi, mutta hän tunnustautuu eteen tulevien tekstien tarkastushaukaksi, vaikka kokee olevansa luvattoman usein sokea omalle tekstilleen. Lisäksi hän on alkanut purkaa myös yleiskielisissä uutisissa lauseenvastikkeita, koska ne ovat kuultuina aina vaikeita.

Seppä puolestaan sanoo olevansa suomenkielisessä arjessa ehkä entistä sekavampi, koska hän haluaa olla vapaalla. Tästä saavat kärsiä ystävät. Toisaalta ollessaan itse vieraskielisessä ympäristössä tai opiskellessaan vierasta kieltä hän tunnistaa angstin, joka tilanteeseen liittyy. Se myös auttaa työssä, kun tuo kokemuksen lomalta töihin.

Mitä uutta selkorintamalla?

Myös suomen selkokieleen on tulossa eri tasoja, Pertti Seppä kertoo. Selkokeskuksessa muokataan parhaillaan, mitä selkokielen perustaso tarkoittaa. Selkouutisia tehdään nyt perustasolla, mutta suomen selkokieleen on tulossa myös helpompi ja vähän perustasoa vaikeampi taso.

- Kun selkokielen eri tasot on virallisesti määritelty, selkouutisten tekijöiden tilannetta helpottuu, Seppä arvelee.

Uusinta uutta Ylen Selkouutisten nettisivuilla on tv-sarja, jossa käydään Nasib Naserin kanssa asioimassa eri viranomaisten luona.

Nainen uutistoimituksessa.
Nasib Naser teki tv-sarjan. Nainen uutistoimituksessa. Kuva: Kalevi Rytkölä Yle Uutiset selkosuomeksi

- On tärkeää, että maahanmuuttaja oppii asioimaan itse suomen kielellä eri virastoissa. Jos hän tarvitsee tulkin mukaansa, hän on aina ikään kuin lapsen asemassa, Seppä toteaa.

Selkokieli rantautui Suomeen 1980-luvun alkupuolella. Alan uranuurtajia ovat selkokirjailija Pertti Rajala ja Hannu Virtanen, joka on toiminut Selkokeskuksen päällikkönä ja Selkosanomien päätoimittajana.

Kuuntele selkokirjailija Pertti Rajalan haastattelu vuodelta 2007.

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.