Hyppää pääsisältöön

“Selkokieli ei ole pelkästään kielikysymys, vaan siinä on kysymys tasa-arvosta, ihmisoikeuksista ja demokratiasta.”

Ihmisiä, jotka tutustuvat Ylen Selkouutisten tekemiseen.
Espoon Sellon kirjaston väkeä kävi tutustumassa selkouutisiin. Ylen leikkaaja Anna Kokko leikkaa selkouutisten tv-lähetystä. Ihmisiä, jotka tutustuvat Ylen Selkouutisten tekemiseen. Kuva: Pertti Seppä Yle Uutiset selkosuomeksi

Selkokielisten ohjelmien tarve lisääntyy Suomessa, kun väestö vanhenee ja maahanmuuttajien määrä kasvaa. Nyt maassa on jo Helsingin väestön verran ihmisiä, joille on hyötyä selkokielisistä uutisista. Tämä on yli kymmenen prosenttia väestöstä. Yle tarjoaa uutisia selkokielellä radiossa ja netissä joka päivä, televisiossa selkouutiset nähdään arkipäivisin.

Selkokieltä tarvitsevien ihmisten määrää selvitetään Suomessa parhaillaan, mutta muutama vuosi sitten heitä oli puoli miljoonaa, ja nyt määrän arvellaan olevan noin 650 000.

Tämähän on yhtä paljon kuin Helsingissä on asukkaita!

Toimittajat Pälvi Tammi ja Pertti Seppä.
Pälvi Tammi ja Pertti Seppä toimittavat Ylen Selkouutisia. Toimittajat Pälvi Tammi ja Pertti Seppä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle Yle Uutiset selkosuomeksi

- Uusi luku alkaa luultavasti seitsemällä tai kahdeksalla, toteaa Ylen Selkouutisten toimittaja Pälvi Tammi, joka on myös Ylen radiouutisten pitkäaikainen juontaja ja toimittaja, jolla on sekä äidinkielen opettajan että S2-opettajan koulutus.

Mr. Selko on ollut mukana alusta lähtien

Nyt jo selvästi yli kymmenen prosenttia väestöstä hyötyy selkouutisista.

- Tosi vanhat ihmiset, maahanmuuttajat, dementikot, kehitysvammaiset sekä ihmiset, joilla on tilapäisiä aivovaurioita, oppimisvaikeuksia tai joiden lukutaito on heikko, luettelee Ylen pitkäaikainen selkotoimittaja ja niiden kehittäjä Pertti Seppä. Toimituksessa hänet tunnetaan Mr. Selkona. Myös hänellä on S2-opettajan koulutus.

Yleisradio aloitti selkokieliset tv-uutiset kolmisen vuotta sitten. Radioon selkokielisiä uutisia on tehty jo vuodesta 1992 lähtien, mutta aluksi niiden kohdeyleisönä olivat amerikansuomalaiset.

- Kolmannen polven amerikansuomalaiset eivät ymmärtäneet yleiskieltä. Joku sanoi, että miksi teette uutisia jotka ovat laatikossa, koska uutiset oli laadittu. Silloin selkouutisia tarvitsevat olivat maan rajojen ulkopuolella, mutta tilanne on muuttunut niin, että ulkomaalaiset ovat tulleet tänne, alusta lähtien mukana ollut Seppä kertoo.

Siluettikuva hahmosta megafonikädessä, oranssi tausta.
Siluettikuva hahmosta megafonikädessä, oranssi tausta. Kuva: Pixabay megafoni,kaiuttimet,Siluetti
Haluan perustaa selkopuolueen!― toimittaja Pälvi Tammi

Pälvi Tammi on tehnyt selkouutisia viitisen vuotta, ja on innostunut työstään selkotoimittajana.

- Tämä oli ihana sattuma. Siinä vaiheessa kun tarjottiin mahdollisuutta ruveta tekemään myös selkouutisia, käsi nousi, joku voima minussa päätti, että tällaiseen voisi laventua.

- Selkokieli ei ole pelkästään kielikysymys, vaan siinä on kysymys tasa-arvosta, ihmisoikeuksista ja demokratiasta. Miten pystytään pitämään yllä demokratiaa, jos kaikki joita demokratia koskee, eivät pysty siihen vaikuttamaan?

böcker
böcker Kuva: Anki Westergård/YLE kirjat,demokratia

Tammi ajattelee usein kirjoittavansa nyt selkouutisia, mutta olevansa ennen pitkää itse niiden vastaanottaja. Hän toivookin, että esimerkiksi poliitikot saisivat selkoherätyksen, sillä asia koskee kaikenlaisia ihmisiä eikä vain vanhoja ja maahanmuuttajia.

- Haluan perustaa selkopuolueen, hän sanoo leikillään, mutta vaikuttaa olevan ainakin hitusen tosissaan. Vähintäänkin Pälvi Tammi toivoo, että Yleisradio ja kaikki tiedotusvälineet tekisivät enemmän selkokielisiä ohjelmia. Selkokielelle hän haluaa arvostetun vähemmistökielen statuksen.

Maailma muuttuu entistä monimutkaisemmaksi

Maailma on myös entistä monimutkaisempi tekoälyineen, soteineen ja esimerkiksi vaikeine talousaiheineen. Tämä asettaa suuria paineita myös yleiskielisille uutisille, myös niiden pitäisi pystyä käsittelemään asioita ymmärrettävällä tavalla. Toisaalta erityisryhmien selkokielen tarve lisääntyy, kun asiat monimutkaistuvat.

Tekoälyjutun kuvituskuva
Tekoälyjutun kuvituskuva Kuva: Mika Hokkanen/Yle Neuroverkot,tekoäly

- Samat hirvittävät termit ja lauserakenteet koskevat sekä erityisryhmiä että meitä kaikkia, kukaan meistä ei välty niiltä. Mitä se sote arjessa tarkoittaa, kaikilla pitäisi olla eväät tajuta, mitä hän valitsee, Tammi jatkaa.

- Kaikkien uutisten tekemisestä tulee entistä vaikeampaa, kun uusia termejä tulee koko ajan. Joka kuukausi tulee uusi sana, joka pitäisi Tammen mukaan räjäyttää tavallisissakin uutisissa. Eli pitäisi selvittää, mitä sana oikein tarkoittaa.

- Selkouutisten tekijän on pakko ymmärtää sanat. Esimerkiksi kestävyysvaje, onko se kestävyys jotenkin pulassa vai kuka on pulassa?

Kolikkokasaa nostetaan sormilla.
Kolikkokasaa nostetaan sormilla. Kuva: Seppo Sarkkinen Raha

- Tässä kuvaan tulee mukaan valinnan vaikeus, toimittajan vastuu ja valta, mitkä asiat ottaa mukaan. Teemme valintaa yleisön puolesta. Sadasta uudesta ilmiöstä poimii ehkä kymmenen, kun yritämme avata maailmaa kokonaisvaltaisesti, Pertti Seppä kertoo.

Miten selkokieli sitten eroaa hyvästä yleiskielestä?

Selkokieli voi rikkoa yleiskielen sääntöjä, mikä saa välillä aikaan kipakkaakin palautetta. Sepän mukaan kielteinen palaute tulee paljolti vanhoilta kielen harrastajilta, joiden mielestä selkokielen pitäisi olla kauneinta ja puhtainta suomea. Mutta pitää muistaa, että he eivät ole kohdeyleisöä.

Siinä se kauneus on kuulijan korvassa ja katsojan silmässä.― toimittaja Pälvi Tammi

- Välillä huutia saavat tietynlaiset kielen kauneusihanteet. Sanomme esimerkiksi yrityksen sijasta firma, tai kaksi viiva kuusi -vuotias, koska Kielitoimisto kehottaa meitä sanomaan niin. Siinä se kauneus on kuulijan korvassa ja katsojan silmässä, Pälvi Tammi toteaa. Ymmärtäminen on ykkönen, ja sen jälkeen tulevat muut asiat.

Naisen silmät kuvattuna läheltä.
Naisen silmät kuvattuna läheltä. Kuva: JC Gellidon silmät

Näin uutissähke voi alkaa yleiskielellä ja selkokielellä

Yleiskielen aloitus:

Metsä Group aikoo perustaa Keski-Suomeen, Äänekoskelle runsaan miljardi euroa maksavan sellu- ja biotuotetehtaan.

Selkokielinen aloitus:

Metsäyhtiö Metsä Group aikoo rakentaa ison tehtaan. Tehdas tulee Äänekoskelle, Keski-Suomeen. Uusi tehdas maksaa yli miljardi euroa, jos suunnitelma toteutuu. Uusi tehdas tekee puusta sellua, josta valmistetaan paperia ja pakkauksia. Tehdas on uudenlainen biotuotetehdas. Se ei tee vain sellua, se tuottaa myös bioenergiaa.

Myös uutisen faktamäärää pitää vähentää radikaalisti. Uutisessa voi olla vain yksi asia ja sen ydinasian ympärillä tehdään paljon työtä, jotta yleisö ymmärtää sen. Toisaalta yleisöä ei saa rasittaa turhalla hienostelulla, vaan pitää toistaa perussanastoa, vaikka se kuulostaa yleiskielisen yleisön korvaan monotoniselta. Välillä pitää oikoa ja välillä vääntää rautalangasta.

Selkouutinen ei ole koskaan valmis

- Kun lähtee selkovuorosta kotiin, aina on tunne, ettei uutinen ollut vielä valmis, Pälvi Tammi kertoo. Uutisen hiomiseen olisi vielä voinut käyttää tunnin tai kaksi päivää. Tavallisesta uutisvuorosta kotiin lähtiessä ei tule samanlaista tunnetta.

- Selkouutisia tehdessä pitää itse hyväksyä, että hyvä lopputulos on se, mitä yleisö ymmärtää. Ei se, mikä itsestä tuntuu parhaalta. Pitää osata katsoa yleisön silmin.

Ihmiset seuraavat tv-leikkaajan työtä.
Ihmiset seuraavat tv-leikkaajan työtä. Kuva: Pertti Seppä Yle Uutiset selkosuomeksi

Puhuuko selkotoimittaja selkokieltä vapaa-ajallakin?

Tammi ei usko ajattelunsa muuttuneen selkouutisten tekemisen myötä yhtään selkeämmäksi, mutta hän tunnustautuu eteen tulevien tekstien tarkastushaukaksi, vaikka kokee olevansa luvattoman usein sokea omalle tekstilleen. Lisäksi hän on alkanut purkaa myös yleiskielisissä uutisissa lauseenvastikkeita, koska ne ovat kuultuina aina vaikeita.

Seppä puolestaan sanoo olevansa suomenkielisessä arjessa ehkä entistä sekavampi, koska hän haluaa olla vapaalla. Tästä saavat kärsiä ystävät. Toisaalta ollessaan itse vieraskielisessä ympäristössä tai opiskellessaan vierasta kieltä hän tunnistaa angstin, joka tilanteeseen liittyy. Se myös auttaa työssä, kun tuo kokemuksen lomalta töihin.

Mitä uutta selkorintamalla?

Myös suomen selkokieleen on tulossa eri tasoja, Pertti Seppä kertoo. Selkokeskuksessa muokataan parhaillaan, mitä selkokielen perustaso tarkoittaa. Selkouutisia tehdään nyt perustasolla, mutta suomen selkokieleen on tulossa myös helpompi ja vähän perustasoa vaikeampi taso.

- Kun selkokielen eri tasot on virallisesti määritelty, selkouutisten tekijöiden tilannetta helpottuu, Seppä arvelee.

Uusinta uutta Ylen Selkouutisten nettisivuilla on tv-sarja, jossa käydään Nasib Naserin kanssa asioimassa eri viranomaisten luona.

Nainen uutistoimituksessa.
Nasib Naser teki tv-sarjan. Nainen uutistoimituksessa. Kuva: Kalevi Rytkölä Yle Uutiset selkosuomeksi

- On tärkeää, että maahanmuuttaja oppii asioimaan itse suomen kielellä eri virastoissa. Jos hän tarvitsee tulkin mukaansa, hän on aina ikään kuin lapsen asemassa, Seppä toteaa.

Selkokieli rantautui Suomeen 1980-luvun alkupuolella. Alan uranuurtajia ovat selkokirjailija Pertti Rajala ja Hannu Virtanen, joka on toiminut Selkokeskuksen päällikkönä ja Selkosanomien päätoimittajana.

Kuuntele selkokirjailija Pertti Rajalan haastattelu vuodelta 2007.

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri