Hyppää pääsisältöön

Utelias feministi Eeva Lennon, Lontoo, raottaa yksityiselämänsä verhoa

Eeva Lennon haastateltavana Pasilan studiossa
Eeva Lennon haastateltavana Pasilan studiossa Kuva: Lisa Enckell Eeva Lennon

Eeva Lennon Lontoo, on tuttu ääni radion kuuntelijoille. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Tämä tuikkivasilmäinen, selkeästi artikuloiva toimittaja rakastaa työtään mutta myös perhettään.

Eeva Lennon huokuu edelleen innostusta. Tuoreessa elämänkerrassaan Eeva Lennon, Lontoo (Karisto 2018) hän paljastaa maailmanpolitiikan koukeroiden lisäksi myös palasia yksityiselämästään. Energinen uteliaisuus pitää hänet yhä aktiivisena.

Eeva Lennon pikkutyttönä ruutumekossaan valokuvaajan studiossa
Eeva Lennon sotavuosina Helsingissä Eeva Lennon pikkutyttönä ruutumekossaan valokuvaajan studiossa Kuva: Eeva Lennonin kotialbumista Kuusi kuvaa,Eeva Lennon

Eeva Lennon syntyi vuonna 1936 Helsingissä Karikosken perheeseen. Hän oli toinen perheen kolmesta tyttärestä. Niin talvi- kuin jatkosota värittivät lapsuutta. Isää, eversti Väinö Adolf Mathias Karikoskea, työllistivät päämajan tehtävät, eivätkä lapset tavanneet isäänsä montaakaan kertaa sota-vuosina.

Nuori ylioppilas Eeva Lennon
Ylioppilas Eeva Lennon haaveile urasta juristina. Nuori ylioppilas Eeva Lennon Kuva: Eeva Lennonin kotialbumista Eeva Lennon,Kuusi kuvaa

Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa Eeva sai pohjan laajalle yleissivistykselle. Helsingin Yliopistossa hän suoritti juridiikan ja valtiotieteiden opintoja, jotka antoivat eväitä analyyttiselle ajattelulle. Vapaalla opiskelijoiden kulttuuririennot ja artikkeleiden kirjoittaminen Ylioppilaslehteen ruokkivat kulttuurinnälkäistä nuorta naista.

Pariisista löytyi rakkaus

Nuorena opiskelijana Eeva päätyi yhdessä ystävättärensä, näyttelijä Elina Salon kanssa Pariisiin. Siellä heidät esiteltiin paikallisessa kahvilassa irlantilaiselle toimittaja Peter Lennonille. Molemminpuolinen ihastus ja rakkaus syttyivät nopeasti Peterin ja Eevan välille.

Kummankin laaja yleissivistys, älykkyys ja huumorintaju yhdistivät nuoret toisiinsa. Rakkaus ja kärsivällisyys joutuivat kuitenkin kovalle koetukselle, kun viranomaisille piti saada tarvittavat paperit avioliiton solmimista varten. Avioliitolle ei löytynyt lopulta esteitä.

Suuren kirjailijan hovissa juhlittiin

Parisissa Eeva ja Peter Lennon liikkuivat kulttuuripiireissä ja kuuluivat mm. Samuel Beckettin hoviin. Irlantilaissyntyinen kuuluisa kirjailija viehättyi maanmiehestään, vaikka ei antanutkaan hänelle haastattelua.

1960-luvulla Pariisissa työskentelivät myös monet suomalaiset kulttuurihenkilöt, kuten esimerkiksi runoilijat Pentti Holappa ja Olli-Matti Ronimus sekä taiteilijapariskunta Juhana ja Anja Blomstedt. Elämänkerrassaan Eeva Lennon, Lontoo kirjailija kuvailee elävästi niin vuosia Pariisissa kuin Lontoossa.

Ylen lontoon kirjeenvaihtaja Eeva Lennon pöydän ääressä tv-studiossa
Eeva Lennon tv-studiossa raportoimassa 1970-luvulla. Ylen lontoon kirjeenvaihtaja Eeva Lennon pöydän ääressä tv-studiossa Kuva: Eeva Lennon kotialbumista Eeva Lennon

Ahkera Lontoon kirjeenvaihtaja opetteli aina uutta tekniikkaa

Perhe Lennon päätyi lopulta Lontooseen, missä Eeva Lennon toimi vuosikymmeniä Yleisradion kirjeenvaihtajana. Raportteja ja uutisia niin öljykriisistä kuin Pohjois-Irlannin taisteluista, jättiläisinflaatiosta ja Britannian poliittisista melskeistä syntyi tiiviiseen tahtiin. Myös kulttuurin ja kuninkaallisten kuulumiset hän välitti suomalaisille radion kuuntelijoille ja television katsojille.

Eeva Lennon ei ole koskaan vierastanut uuden oppimista. Kun työt Lontoossa vaativat televisiotuotannon osaamista, hän hankki tarvittavat taidot. Vielä viime vuosina tekniikan digitalisoitumisen myötä hän opetteli vielä kaiken sen mitä esimerkiksi radiojuttujen lähettäminen digitaalisesti vaati.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Syksyn talousnäkymät

    Hyytyykö talouskasvu - ja jos niin käy, mitä siitä seuraa Suomelle? Miltä uuden hallituksen talouspolitiikan päälinjat vaikuttavat? Muun muassa näiden kysymysten äärelle kokoontuu Mikä maksaa? -ohjelman perinteinen ekonomistiraati. Mukana ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja uutena jäsenenä Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

  • Filosofi Mikko Lahtinen muokkaa kehoaan antiikin Kreikan ihanteiden mukaan

    Akateeminen kehonrakentaja mietiskelee salilla.

    Tampereen yliopistossa vaikuttava yliopistolehtori ja filosofi Mikko Lahtinen voimailee viisi kertaa viikossa. Kehonrakennusta harrastava filosofi löytää harrastukselleen akateemiset perusteet. Mieli ja keho kuuluivat jo antiikin Kreikassakin yhteen.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen: "Ei hylätä enää ketään!"

    Tietokirjailijalle avautui hylkäämisten historia.

    Taidehistorioitsija Anna Kortelainen tutustui väitöskirjaa tehdessään Albert Edelefeltin maalausten malleihin ja heidän tarinoihinsa. Erityisesti Virginien tarina kiehtoi häntä tuoreena äitinä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.