Hyppää pääsisältöön

Utelias feministi Eeva Lennon, Lontoo, raottaa yksityiselämänsä verhoa

Eeva Lennon haastateltavana Pasilan studiossa
Eeva Lennon haastateltavana Pasilan studiossa Kuva: Lisa Enckell Eeva Lennon

Eeva Lennon Lontoo, on tuttu ääni radion kuuntelijoille. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Tämä tuikkivasilmäinen, selkeästi artikuloiva toimittaja rakastaa työtään mutta myös perhettään.

Eeva Lennon huokuu edelleen innostusta. Tuoreessa elämänkerrassaan Eeva Lennon, Lontoo (Karisto 2018) hän paljastaa maailmanpolitiikan koukeroiden lisäksi myös palasia yksityiselämästään. Energinen uteliaisuus pitää hänet yhä aktiivisena.

Eeva Lennon pikkutyttönä ruutumekossaan valokuvaajan studiossa
Eeva Lennon sotavuosina Helsingissä Eeva Lennon pikkutyttönä ruutumekossaan valokuvaajan studiossa Kuva: Eeva Lennonin kotialbumista Kuusi kuvaa,Eeva Lennon

Eeva Lennon syntyi vuonna 1936 Helsingissä Karikosken perheeseen. Hän oli toinen perheen kolmesta tyttärestä. Niin talvi- kuin jatkosota värittivät lapsuutta. Isää, eversti Väinö Adolf Mathias Karikoskea, työllistivät päämajan tehtävät, eivätkä lapset tavanneet isäänsä montaakaan kertaa sota-vuosina.

Nuori ylioppilas Eeva Lennon
Ylioppilas Eeva Lennon haaveile urasta juristina. Nuori ylioppilas Eeva Lennon Kuva: Eeva Lennonin kotialbumista Eeva Lennon,Kuusi kuvaa

Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa Eeva sai pohjan laajalle yleissivistykselle. Helsingin Yliopistossa hän suoritti juridiikan ja valtiotieteiden opintoja, jotka antoivat eväitä analyyttiselle ajattelulle. Vapaalla opiskelijoiden kulttuuririennot ja artikkeleiden kirjoittaminen Ylioppilaslehteen ruokkivat kulttuurinnälkäistä nuorta naista.

Pariisista löytyi rakkaus

Nuorena opiskelijana Eeva päätyi yhdessä ystävättärensä, näyttelijä Elina Salon kanssa Pariisiin. Siellä heidät esiteltiin paikallisessa kahvilassa irlantilaiselle toimittaja Peter Lennonille. Molemminpuolinen ihastus ja rakkaus syttyivät nopeasti Peterin ja Eevan välille.

Kummankin laaja yleissivistys, älykkyys ja huumorintaju yhdistivät nuoret toisiinsa. Rakkaus ja kärsivällisyys joutuivat kuitenkin kovalle koetukselle, kun viranomaisille piti saada tarvittavat paperit avioliiton solmimista varten. Avioliitolle ei löytynyt lopulta esteitä.

Suuren kirjailijan hovissa juhlittiin

Parisissa Eeva ja Peter Lennon liikkuivat kulttuuripiireissä ja kuuluivat mm. Samuel Beckettin hoviin. Irlantilaissyntyinen kuuluisa kirjailija viehättyi maanmiehestään, vaikka ei antanutkaan hänelle haastattelua.

1960-luvulla Pariisissa työskentelivät myös monet suomalaiset kulttuurihenkilöt, kuten esimerkiksi runoilijat Pentti Holappa ja Olli-Matti Ronimus sekä taiteilijapariskunta Juhana ja Anja Blomstedt. Elämänkerrassaan Eeva Lennon, Lontoo kirjailija kuvailee elävästi niin vuosia Pariisissa kuin Lontoossa.

Ylen lontoon kirjeenvaihtaja Eeva Lennon pöydän ääressä tv-studiossa
Eeva Lennon tv-studiossa raportoimassa 1970-luvulla. Ylen lontoon kirjeenvaihtaja Eeva Lennon pöydän ääressä tv-studiossa Kuva: Eeva Lennon kotialbumista Eeva Lennon

Ahkera Lontoon kirjeenvaihtaja opetteli aina uutta tekniikkaa

Perhe Lennon päätyi lopulta Lontooseen, missä Eeva Lennon toimi vuosikymmeniä Yleisradion kirjeenvaihtajana. Raportteja ja uutisia niin öljykriisistä kuin Pohjois-Irlannin taisteluista, jättiläisinflaatiosta ja Britannian poliittisista melskeistä syntyi tiiviiseen tahtiin. Myös kulttuurin ja kuninkaallisten kuulumiset hän välitti suomalaisille radion kuuntelijoille ja television katsojille.

Eeva Lennon ei ole koskaan vierastanut uuden oppimista. Kun työt Lontoossa vaativat televisiotuotannon osaamista, hän hankki tarvittavat taidot. Vielä viime vuosina tekniikan digitalisoitumisen myötä hän opetteli vielä kaiken sen mitä esimerkiksi radiojuttujen lähettäminen digitaalisesti vaati.

  • Keskustele täällä taksiuudistuksesta!

    Täyttyivätkö taksiuudistuksen tavoitteet?

    Suomalainen taksilainsäädäntö muuttui radikaalisti viime heinäkuun alusta. Tavoitteena oli kilpailua vapauttamalla laskea hintaa ja lisätä taksien käyttöä. Miltä tilanne näyttää nyt? Vieraina ovvat Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen, Toimitusjohtaja Topi Simola Cabonline Finlandista ja yhdyskuntasuhteiden johtaja Robert Torvelainen Suomen Uberista.

  • Keskustele täällä lihansyönnistä!

    Onko lihansyöntimme kestävällä tasolla?

    Ruuantuotannon osuus on neljännes ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Suurin osa päästöistä liittyy maidon- ja lihantuotantoon. Eläinperäisen ruuan syöminen hukkaa valtavasti maapallon resursseja. Kasviperäisessa ruuantuotannossa yksi hehtaari riittää ruokkimaan noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin eläinperäisessä tuotannossa. Näin sanoo WWF:n ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä taksiuudistuksesta!

    Täyttyivätkö taksiuudistuksen tavoitteet?

    Suomalainen taksilainsäädäntö muuttui radikaalisti viime heinäkuun alusta. Tavoitteena oli kilpailua vapauttamalla laskea hintaa ja lisätä taksien käyttöä. Miltä tilanne näyttää nyt? Vieraina ovvat Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen, Toimitusjohtaja Topi Simola Cabonline Finlandista ja yhdyskuntasuhteiden johtaja Robert Torvelainen Suomen Uberista.

  • Keskustele täällä lihansyönnistä!

    Onko lihansyöntimme kestävällä tasolla?

    Ruuantuotannon osuus on neljännes ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Suurin osa päästöistä liittyy maidon- ja lihantuotantoon. Eläinperäisen ruuan syöminen hukkaa valtavasti maapallon resursseja. Kasviperäisessa ruuantuotannossa yksi hehtaari riittää ruokkimaan noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin eläinperäisessä tuotannossa. Näin sanoo WWF:n ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.

  • Keskustele täällä kaupungistumisesta!

    Onko Suomi kohta vain yksi kaupunki?

    o kolme vuotta peräkkäin Suomessa on syntynyt vähemmän ihmisiä kuin on kuollut. Väestönkasvu on maahanmuuton varassa. Maaseutu ja kohta myös taajamat ja pikkukaupungit näivettyvät, Missä asumme ja mitä teemme parin vuosikymmenen kuluttua, sitä pohditaan nyt alkavassa Mikä maksaa-ohjelmassa.

  • Merenkulkija Pekka Piri toteutti unelmamatkansa viikinkien reittiä pitkin

    Hurja matka avoveneellä Islantiin onnistui.

    Merenkulkija Pekka Piri, joka toteutti unelmansa 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Merimatka vaati ponnistusta, sitkeyttä sekä kumppanuutta. Sittemmin Pekka Piri on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistoissaan ja ajatuksissaan.

  • Keskustele tässä muodista ja vaateteollisuudesta!

    Suomalaisen muotibisneksen vaiheita

    Vielä 1980 tekstiili- ja vaatetusala työllisti 25 000 suomalaista ja vaatteet olivat tärkeä vientiala. Nykyään vaateteollisuudesta leipänsä saa noin 5000 ihmistä. Nyt kotimainen vaatevalmistus on jälleen pikku hiljaa elpymässä ja ala tähyää uudestaan vientimarkkinoille. Lisäksi Suomessa kehitellään myös uuden sukupolven kankaita, jotka valmistetaan puukuidusta.

  • Keskustele muutosliikkeestä

    Mikä saisi ihmiset vaatimaan muutoksia?

    Miksi ihmiset sopeutuvat maailman vääryyksiin niin ihmeteltävän hyvin? Miksi he eivät vaadi oikeudenmukaisuutta? Toisten palkka ei riitä edes ruokaan, toiset nostavat miljoonaoptioita. Miksi ihmiset tyytyvät tästä tilanteesta vain toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka eikä asialle tehdä mitään?

  • Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta

    Jaakko Valvanne toivoo vanhusten kotihoidon lisäämistä.

    Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan.

  • Keskustele tässä vaalirahoituksesta!

    Suomalainen vaalirahoitus

    Vaalikampanjat ovat käyneet yksittäisille ehdokkaille yhä kalliimmiksi. Ketkä ehdokkaista saavat rahoitusta helposti ja ketkä eivät? Millaisia harmaan alueen ongelmia vaalirahoitukseen liittyy? Vieraina ovat vaalikampanjointia tutkinut valtiotieteiden tohtori Erkka Railo ja tilintarkastuspäällikkö Jaakko Eskola.

  • Keskustele hyvinvointivaltiosta

    Pitäisikö hyvinvointivaltioaatetta päivittää?

    Passivoiko sosiaaliturva ihmisiä liikaa? Onko työn tekemisen arvo unohdettu? Vai onko hyvinvointivaltioaate edelleen pätevä? Onko sen edustama järjestelmä oikeudenmukainen?