Hyppää pääsisältöön

Utelias feministi Eeva Lennon, Lontoo, raottaa yksityiselämänsä verhoa

Eeva Lennon haastateltavana Pasilan studiossa
Eeva Lennon haastateltavana Pasilan studiossa Kuva: Lisa Enckell Eeva Lennon

Eeva Lennon Lontoo, on tuttu ääni radion kuuntelijoille. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Tämä tuikkivasilmäinen, selkeästi artikuloiva toimittaja rakastaa työtään mutta myös perhettään.

Eeva Lennon huokuu edelleen innostusta. Tuoreessa elämänkerrassaan Eeva Lennon, Lontoo (Karisto 2018) hän paljastaa maailmanpolitiikan koukeroiden lisäksi myös palasia yksityiselämästään. Energinen uteliaisuus pitää hänet yhä aktiivisena.

Eeva Lennon pikkutyttönä ruutumekossaan valokuvaajan studiossa
Eeva Lennon sotavuosina Helsingissä Eeva Lennon pikkutyttönä ruutumekossaan valokuvaajan studiossa Kuva: Eeva Lennonin kotialbumista Kuusi kuvaa,Eeva Lennon

Eeva Lennon syntyi vuonna 1936 Helsingissä Karikosken perheeseen. Hän oli toinen perheen kolmesta tyttärestä. Niin talvi- kuin jatkosota värittivät lapsuutta. Isää, eversti Väinö Adolf Mathias Karikoskea, työllistivät päämajan tehtävät, eivätkä lapset tavanneet isäänsä montaakaan kertaa sota-vuosina.

Nuori ylioppilas Eeva Lennon
Ylioppilas Eeva Lennon haaveile urasta juristina. Nuori ylioppilas Eeva Lennon Kuva: Eeva Lennonin kotialbumista Eeva Lennon,Kuusi kuvaa

Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa Eeva sai pohjan laajalle yleissivistykselle. Helsingin Yliopistossa hän suoritti juridiikan ja valtiotieteiden opintoja, jotka antoivat eväitä analyyttiselle ajattelulle. Vapaalla opiskelijoiden kulttuuririennot ja artikkeleiden kirjoittaminen Ylioppilaslehteen ruokkivat kulttuurinnälkäistä nuorta naista.

Pariisista löytyi rakkaus

Nuorena opiskelijana Eeva päätyi yhdessä ystävättärensä, näyttelijä Elina Salon kanssa Pariisiin. Siellä heidät esiteltiin paikallisessa kahvilassa irlantilaiselle toimittaja Peter Lennonille. Molemminpuolinen ihastus ja rakkaus syttyivät nopeasti Peterin ja Eevan välille.

Kummankin laaja yleissivistys, älykkyys ja huumorintaju yhdistivät nuoret toisiinsa. Rakkaus ja kärsivällisyys joutuivat kuitenkin kovalle koetukselle, kun viranomaisille piti saada tarvittavat paperit avioliiton solmimista varten. Avioliitolle ei löytynyt lopulta esteitä.

Suuren kirjailijan hovissa juhlittiin

Parisissa Eeva ja Peter Lennon liikkuivat kulttuuripiireissä ja kuuluivat mm. Samuel Beckettin hoviin. Irlantilaissyntyinen kuuluisa kirjailija viehättyi maanmiehestään, vaikka ei antanutkaan hänelle haastattelua.

1960-luvulla Pariisissa työskentelivät myös monet suomalaiset kulttuurihenkilöt, kuten esimerkiksi runoilijat Pentti Holappa ja Olli-Matti Ronimus sekä taiteilijapariskunta Juhana ja Anja Blomstedt. Elämänkerrassaan Eeva Lennon, Lontoo kirjailija kuvailee elävästi niin vuosia Pariisissa kuin Lontoossa.

Ylen lontoon kirjeenvaihtaja Eeva Lennon pöydän ääressä tv-studiossa
Eeva Lennon tv-studiossa raportoimassa 1970-luvulla. Ylen lontoon kirjeenvaihtaja Eeva Lennon pöydän ääressä tv-studiossa Kuva: Eeva Lennon kotialbumista Eeva Lennon

Ahkera Lontoon kirjeenvaihtaja opetteli aina uutta tekniikkaa

Perhe Lennon päätyi lopulta Lontooseen, missä Eeva Lennon toimi vuosikymmeniä Yleisradion kirjeenvaihtajana. Raportteja ja uutisia niin öljykriisistä kuin Pohjois-Irlannin taisteluista, jättiläisinflaatiosta ja Britannian poliittisista melskeistä syntyi tiiviiseen tahtiin. Myös kulttuurin ja kuninkaallisten kuulumiset hän välitti suomalaisille radion kuuntelijoille ja television katsojille.

Eeva Lennon ei ole koskaan vierastanut uuden oppimista. Kun työt Lontoossa vaativat televisiotuotannon osaamista, hän hankki tarvittavat taidot. Vielä viime vuosina tekniikan digitalisoitumisen myötä hän opetteli vielä kaiken sen mitä esimerkiksi radiojuttujen lähettäminen digitaalisesti vaati.

  • Keskustele "vanhoistapiioista"

    Onko vanhojapiikoja vielä olemassa?

    Onko yksineläminen välttämättä ihmisen oma valinta? Ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Malin Lindroth sanoo kirjassaan, että hänelle yritetään aina tarjota tätä selitystä, että "niin, nykyäänhän on ok valita yksinolo." Hänelle kyse ei ole ollut valinnasta, vaan hän on jäänyt vastoin tahtoaan yksin.

  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele "vanhoistapiioista"

    Onko vanhojapiikoja vielä olemassa?

    Onko yksineläminen välttämättä ihmisen oma valinta? Ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Malin Lindroth sanoo kirjassaan, että hänelle yritetään aina tarjota tätä selitystä, että "niin, nykyäänhän on ok valita yksinolo." Hänelle kyse ei ole ollut valinnasta, vaan hän on jäänyt vastoin tahtoaan yksin.

  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

  • Kulttuurijohtaja, kansanmuusikko Sari Kaasinen: "Toimeliaan karjalaisäidin malli ohjaa minua."

    Kulttuurijohtajana olen myös äiti

    Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.

  • Toivokaa runoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Koulut loppuvat, valkolakit painetaan päähän ja Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta. Millaisesta lapsuudesta sinun toiverunosi kertoo? Viekö se ikuisesti kestäviin kesiin ja huolettomaan leikkiin vai onko mukana myös tummempia sävyjä?

  • Keskustele tässä kasvuyrityksistä!

    Uskallatko sijoittaa kasvuyritykseen

    Moni on kiinnostunut sijoittamaan kasvuyrityksiin, mutta kokee ettei tiedä niistä riittävästi. Kenelle sijoittaminen kasvuyrityksiin sopii? Millaisia ovat riskit? Vieraina johtaja Markku Jussila Springvest Oy:stä ja toimitusjohtaja Pia Santavirta Pääomasijoittajat ry:stä.

  • Keskustele raitistumisesta

    Miten raitistua?

    Oletko itse raitistunut tai oletko seurannut läheisesi kamppailua alkoholismin kanssa? Mikä auttoi, mikä ei? Pitääkö alkoholistin pyrkiä täysraittiuteen vai riittääkö juomisen vähentäminen?

  • Kapellimestari Hannu Lintu rakastaa pitkiä lentoja

    Kapellimestari Hannu Lintu nauttii työstään myös ulkomailla.

    Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomailla, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa sikäläisten sinfoniaorkesterien kanssa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta.

  • Keskustele tässä eläkkeistä!

    Vieläkö eläkepommi tikittää?

    Väki vanhenee ja syntyvyys alenee vuosi vuodelta. Viime vuonna vauvoja syntyi ennätysmäisen vähän eli 47 577. Syntyvyys on laskenut koko tämän vuosikymmenen ajan. Nykyistä vähemmän vauvoja Suomeen syntyi viimeksi 1800-luvulla. Riittävätkö eläkejärjestelmämme rahkeet myös tulevaisuudessa? Kuinka paljon eläkeikämme vielä nousee?

  • Järisyttävän feministinen ja räikeän rasistinen - Tuulen viemää on ristiriitainen romaani, joka pitää lukea!

    Huikea lukukokemus, joka läpsii lukijaa kasvoihin.

    - Juha Hurme tässä moi! Mun oli ihan pakko soittaa, kun tää on niin mahtava kirja. Mä oon sivulla 620 ja nyt se s**tanan Scarlett osti itelleen sahan! Mulla menee muut työt ihan metsään, kun vaan ahmin tätä Tuulen viemää... Aloin lukea Margaret Mitchellin Tuulen viemää -romaania korkein ennakko-odotuksin.

  • Kirjailija Kaari Utrio yhdistää kirjoissaan huvin ja hyödyn

    Suomalaiset haluavat rentoutua tiedon parissa

    Rentoutuessaan lukemalla suomalainen haluaa huvin ja hauskuuden lisäksi myös tietoa. Kirjailija ja kustantaja Kaari Utrio teki oivalluksen jo uransa alussa ja niinpä hän on kirjoissaan yhdistänyt historian faktoja romantiikkaan ja jännitykseen. Somerniemellä asuva kirjailija ja kustantaja ei vielä ehdi eläköityä.

  • Keskustele täällä taksiuudistuksesta!

    Täyttyivätkö taksiuudistuksen tavoitteet?

    Suomalainen taksilainsäädäntö muuttui radikaalisti viime heinäkuun alusta. Tavoitteena oli kilpailua vapauttamalla laskea hintaa ja lisätä taksien käyttöä. Miltä tilanne näyttää nyt? Vieraina ovvat Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen, Toimitusjohtaja Topi Simola Cabonline Finlandista ja yhdyskuntasuhteiden johtaja Robert Torvelainen Suomen Uberista.