Hyppää pääsisältöön

Kuivio, onnisto ja ympäriheitin – tunnistatko sanat, jotka eivät jääneet elämään?

Kuvituskuva: vanha valokuva miehistä autossa, kuvan päällä ehdokkaita auto-sanalle, kuten hyrysysy. Kuvalähde: Helsingin kaupunginmuseo.
Kun automobiilille etsittiin suomenkielistä vastinetta 1900-luvun alussa, tarjolla oli auton lisäksi myös muita, värikkäämpiä vaihtoehtoja. Kuvituskuva: vanha valokuva miehistä autossa, kuvan päällä ehdokkaita auto-sanalle, kuten hyrysysy. Kuvalähde: Helsingin kaupunginmuseo. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Kuvankäsittely: Yle / Saara Paasikivi suomen kieli

Elävä kieli tarvitsee jatkuvaa päivitystä. Sanasepityksessä tyypillistä on, että tietyn asian nimeksi keksitään useita ehdotuksia. Tiedätkö tai arvaatko, mitkä sanat kilpailivat aikoinaan samasta merkityksestä suomen kielessä?

Mikael Agricola kehitti suomen kirjakielen 1500-luvun alkupuolella. Ihastusta kesti aikansa, mutta pari vuosisataa myöhemmin suomi oli jämähtänyt lähinnä rahvaan käyttöön. Uusi tuleminen koitti 1800-luvulla, kun Suomesta tuli Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta ja Euroopassa vaikuttanut kansallisromanttinen aate tarttui suomalaiseenkin sivistyneistöön.

Maailma oli kuitenkin muuttunut parissa vuosisadassa, ja suomen nostaminen sivistyskieleksi vaati tuhansia uusia sanoja. 1900-luvulla talkoisiin otettiin oppineiston lisäksi tavallista kansaa, joilta pyydettiin ehdotuksia sanakilpailuilla.

Luovuutta on tarvittu, sillä suomen kielen päivitystyössä on suosittu omakielisyyttä ja pyritty karttamaan vieraita vaikutteita. Sama pätee tänäkin päivänä. Mutta onko käyttöön vakiintunut aina paras vaihtoehto? Tee testi, makustele sanoja ja muodosta oma mielipiteesi!

Lähteet:
Kielitoimiston verkkosivusto kotus.fi
Nykysuomen etymologinen sanakirja, Kaisa Häkkinen (2004)
Sanojemme ensiesiintymisiä Agricolasta Yrjö Koskiseen, Martti Rapola (1960)
Suomen kieli eilisestä huomiseen, Lari Kotilainen (2016)

Kommentit