Hyppää pääsisältöön

Minä ja mun puu -kampanja keräsi satoja puutarinoita – näin suomalaiset tunnustivat puurakkauttansa

Valokuvia puista.
Valokuvia puista. Kuva: @mummunm, @jaasiiim, @eimarjke, @spellrafael, @tainakaarto, @inasofie, @tiksis_, @petupee, @virpula, @marsinpie, @wildswimmingfinland, @marjakrappe, @vinkupingu, Minna-Mari Sipponen, @paivikkisunray puut

Minä ja mun puu -tarinat kertovat, miksi metsä – ja juuri tietyt puut – merkitsevät suomalaisille niin paljon. Puihin kiinnytään, niiden kasvua seurataan ja ne ovat aina läsnä. Lue upeita tarinoita ja nauti puukuvista!

Upeassa väriloistossa oleva puu.
Upeassa väriloistossa oleva puu. Kuva: Feelings puut

"Vuosia sitten kiinnitin sattumoisin huomiotani satunnaisen ajoreittini varrella olevaan pieneen puuhun. Oli syksy ja puulla oli kaunis syysasu. Näky tuntui puhuttelevan minua vielä myöhemmin illalla ja seuraavana päivänä ajoin varta vasten uudelleen katsomaan, että oliko se yhä kaunis. Menin samalla viikolla jo kolmatta kertaa puun äärelle, ulos autosta, kävelin lähelle aivan. Siitä tuli minulle puu, jonka luokse menen aina näin syksyisin. Puu on kovasti vaatimaton ja välillä käy niin, että kova tuuli riipii lehdet puusta jo ennen syysväriä, mutta viime syksynä se oli ilmestys! Pieni puu oli pinnistänyt pintaansa aivan uskomattoman juhla-asun. Se oli päättänyt kerrankin räjäyttää ja olla kauniimpi kuin yksikään toinen puu. Voi miten sydämeni lauloi, kun se upeana kenotti suurten vielä vihreiden puiden edessä. Vaikka syksyinen retriittini puun luokse tapahtuu niin harvoin, tavoitan tuon puun äärellä ihmeellisiä tuntemuksia." – Nimimerkki Feelings
Käyrä puu.
Käyrä puu. Kuva: Emma Hirsimäki puut

"Metsät ovat täynnä tarinoita ja salaisuuksia. Minun puuni (tai oikeastaan meidän, koko perheeni puu) on puu, jonka on kenties isovaarini isä on vetänyt solmuun ja jättänyt tulevat sukupolvet pohtimaan syytä. Kenties solmun läpi katsomalla on löytänyt metsänpeittoon joutuneen ystävän. Joka on hieman hassua, sillä itse puu on syvällä metsässä ja reittiä sinne on hieman hankala löytää, mutta jo lapsena vaarini on puun paikan näyttänyt. Tämä yksi puu sitoo yhteen monia sukupolvia, ja sen tarinaa aion tulevaisuudessa kertoa eteenpäin." – Emma Hirsimäki

Skip Instagram post


"Luonasi kävimme aina kääntämässä hevosia kärryillä, toimit lenkeillä mittapisteenä, tervehdit ohiajavia matkalaisia. Ahdingossa ja eksyksissä löysin itseni luotasi, sinä avasit sylisi, kuuntelit, ohjasit ja opastit. Avullasi löysin suunnan. Luonasi käyn edelleen, olet voimapaikkani. Jaan hyvät ja huonot hetket, et tuomitse, kehityn, opin ja vahvistun. Sinä olet vahva rakastava energia ja voima. Minulle kovin rakas."

Skip Instagram post


"Nämä puut kasvavat vanhempieni kesämökille. Rakastin lapsena satuja ja leikin usein puiden alla olevalla suurella kivellä. Puut olivat selkeästi rakastuneet prinsessa ja prinssi, jotka eivät viihtyneet ihmisten keskellä vaan halusivat elää osana humajavaa metsää."
Kiven päällä kasvava mänty.
Kiven päällä kasvava mänty. Kuva: Matti Rinne Puu

"Mäntyjättiläinen kasvaa kalliokumpareen päällä ikäänkuin suoraan kalliosta, ruokamultaa ei lähellä näy. Viime talvena lumi katkoi kaksi suurta oksaa, mutta elämä jatkuu. Puun rungossa on useita reikiä, mänty toimii myös monien kotina. Vanha jättiläinen viestii minulle voimakkaasti elämän lahjasta ja sitkeydestä sekä antaa toivoa. Puu elää Rymättylässä Otavan saarella." – Matti Rinne


"Meidän mökin terassin edessä seisoo vanha männynkarahka, jota kutsutaan Paavo Nurmeksi. Se on mulle maailman tärkein puu."

Skip Instagram post


"Viisas vanha puu." – Minna-Mari Sipponen

Skip Instagram post


"Mökkisaaren kalliolla, mun puu."

Skip Instagram post


"First I was a bit scared of you, but then I dived under and swam over you. And then floated and stared. You are a recently found friend, we’ll meet again for sure. Underwater tree is a mystery. Hard to tell how old it is, how long it has been there. A sculpture in space. A surprise and a delight for a swimmer." Kuva: Petri Kinnunen

Skip Instagram post


"Valuva puu."
Pahkainen puu.
Pahkainen puu. Kuva: Sarppa puut

"Aloitimme vakavan sairastumiseni jälkeen mieheni kanssa retkeilyn ja kansallispuistoissa kiertämisen. Puut vaan on hienoja persoonia! Niistä meillä on kertynyt kuvia, kauniita mutta myös humoristisia. Tämä kuva on kesälomani viimeiseltä retkeltä Etelä-Konneveden kansallispuistosta. Kiitos puu, kiitos metsä!" – Sarppa

Skip Instagram post


"Luonto auttaa mua näkemään. Muun muassa kauemmaksi."

Skip Instagram post


"Luonto on paras leikkipaikka."
Mies ja puu.
Mies ja puu. Kuva: Heksa puut

"Tärkeä puu on kuin hyvä ystävä. Heitä ei voi olla kovin monta, muutama kylläkin. Osa heistä on voinut mennä jo mailleen ja jonkun tapaaminen on kenties vielä edessäpäin. Mutta vartavasten etsimällä heitä ei löydä, ilmaantuvat kun aika on.
Näin alkoi myös toveruuteni Pihlajaan, sattuman sanelemana. Eikä tuo toveruus ole kovin vanhakaan, kuuden syksyn mittainen. Nimenomaan syksyn, sillä silloin olemme olleet naapuruksia.
Pihlaja ei ole metsikön korkein eikä tuuhein, mutta sikäli kaunein, että kaikkina syksyinämme kirkkaanpunainen marjasato on ollut huiman runsas. Sydämessä on sykähtänyt ja rinnassa läikähtänyt, kun lintuparvi toisensa perään on saanut eväät muuttomatkalleen.
Nyttemmin naapuruutemme on päättynyt, mutta lupaan käydä sinua katsomassa, aina syksyisin. Kiitos ja voi hyvin, toverini ja ystäväni Pihlaja." – Heksa

Skip Instagram post


"Talven taikaa Aatunkalliolla."
Keinu puussa.
Keinu puussa. Kuva: Heli Saari-Uusimäki Puu

"Lapsuuden sirkuspuu toi iloa kesäisin. Sitä käyn katsomassa joka kesä...on jo sammaloitunut." – Heli Saari-Uusimäki

Kalevauva.fi teki laulun Minä ja mun puu -tarinoista:

Lisää Minä ja mun puu -kuvia:

Mennään metsään

  • Unohdetusta kaarnikasta voisi tulla mustikan veroinen hittimarja

    Variksenmarja on erinomainen mehu- ja hillomarja.

    Suomalainen supermarja, terveellinen kuin mikä, helppo poimia, mehukas ja maukas säilöä, sato onnistuu lähes aina – tämänkö me jätämme karhuille? Vieläkin moni luulee variksenmarjaa syömäkelvottomaksi, vaikka kaarnikassa on elimistöä suojaavia antioksidantteja jopa enemmän kuin muissa luonnonmarjoissa. Ota parhaat säilöntäreseptit talteen.

  • Syksyn herkullisin kakku syntyy kaarnikasta

    Bloggaaja Annin variksenmarjakakku - täydellinen makuelämys!

    Leivontablogia pitävä Anni sai haastavan tehtävän. Hänen piti suunnitella ja leipoa Ylen Mennään metsään -kampanjaa varten helppo, herkullinen ja näyttävä kakku variksenmarjasta eli kaarnikasta – marjasta, jota ei juurikaan poimita. Liekö syynä se, että marja maistuu monen suussa vähän oudolta. Mutta kaarnikka on ihmemarja, ja sen Annikin sai kokea!

  • Mennään metsään -kolumni: Kuvataiteilija Jaakko Kahilaniemi pitää yksilöiden ja valtion suhtautumista luontoon kaksinaismoralistisina

    "Myös oma metsäsuhteeni on ristiriitainen."

    "Luonnon omistaminen on absudri ajatus 29-vuotiaalle taiteen maisterille." Kuvataiteilija Jaakko Kahilaniemi kirjoittaa kolumnissaan luonnosta ja sen omistamisen aiheuttamista ristiriidoista. Ristiriidoista sai alkunsa palkittu 100 Hectares of Understanding -taidekuvasarja, jossa Kahilaniemi on kuvannut perinnöksi saamansa metsän ominaisuuksia.

  • Tutkija: ”Ilman sieniä Suomessa ei olisi metsiä"

    Maapallo olisi hyvin erilainen paikka ilman sieniä

    Ilman sieniä Suomessa ei ehkä olisi metsiä, sillä männyt, kuuset ja muut puumme esiintyvät aina yhdessä sienikumppanin kanssa. Sienet pysäyttivät myös fossiilisten polttoaineiden synnyn: lahottajasienten kehittyminen kivihiilikaudella pysäytti eloperäisen materiaalin kertymisen maanpinnalle.

  • Puut kertovat toisilleen, jos joku hyökkää

    Uusi luontosarja Elävät puut alkaa TV1:ssä 9.9. klo 18.15.

    Tiesitkö, että puut viestivät keskenään? Kun toukka hyökkää puun kimppuun ja alkaa nakertaa sen lehtiä, alkaa prosessi, jota ihmisaistit eivät havaitse. Ylen uusi neliosainen Elävät puut -luontosarja avaa puiden salaperäistä ja varsin näkymätöntä elämää uudella tavalla ja upeaa, kuvaaja Jari Salosen tarkkaa, ympärivuotista luontokuvausta hyödyntäen.

  • Mielistele Mielikkiä, lepyttele Tapiota! Metsän henget päättivät ihmisen kohtalosta vielä muutama sata vuotta sitten – riskejä henkien palvonnassa ei otettu

    Mikä oli Tapion pöytä, mihin vaikutti karhun ruokatorvi?

    Vielä sata vuotta sitten suomalaiset lepyttelivät ja palvoivat metsän henkiä ja haltioita välttyäkseen vahingoilta ja onnettomuuksilta. Koko ihmisen elämä oli tiukasti sidoksissa metsään. Tiedätkö sinä, mikä oli karsikkopuu tai Tapion pöytä? Entä mihin tarvittiin karhun ruokatorvea ja kynttä?

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Haapa

    Lue Anni Kytömäen koskettava teksti haavasta

    Haapa huomaa tuulen ensimmäisenä. Sen lehdet ovat puunlehdiksi kovat, niin kovanaamaiset että ovat vaatineet oman verbinkin – haavat eivät suhise kuten muut, ne havisevat.

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Koivu

    Anni Kytömäen upea teksti koivusta

    Koivu on nuorena vaalea ja heleä, hento ja keveä. Syystä tai toisesta sitä väitetään naiselliseksi, mutta todellisuudessa koivu on koivu, kuten ihmisetkin ovat ensi sijassa ihmisiä.

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Pihlaja

    Kirjailija Anni Kytömäen herkkä luonnehdinta pihlajasta.

    Kotipihan pihlaja on lapselle usein ensimmäinen puu: siinä on monta haaraa, oksia alhaallakin, sen syliin on helppo kiivetä. Jos putoaa, putoaa matalalta

  • Metsän viisi vihreää veljestä – Kuusi

    Lue Anni Kytömäen upea teksti kuusesta.

    Kuuset pistelevät ohikulkijaa, levittävät tummia siipiään polun päälle, seisovat apeina auringossakin. Niin meidät on opetettu näkemään, koska se mitä on paljon, on rumaa ja ikävää.

  • Mikä on Mennään metsään -kampanja?

    Suojellaan jokamiehenoikeuksia menemällä metsään.

    Suojellaan jokamiehenoikeuksia menemällä metsään! Yle juhlii metsää ja jokamiehenoikeuksia Mennään metsään -kampanjalla Suomen luonnon päivästä 25.8.2018 alkaen. Tule mukaan viemään jokamiehenoikeuksia Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

  • Miksi laskemme luontokäyntejä Mennään metsään -kampanjassa?

    Unescon listalle pääsevät vain arvostetut, elävät perinteet.

    Mennään metsään -kampanjassa luonnossa käynnit halutaan laskea, sillä Unescon listalle pääsevät vain ne perinteet, joita kansalaiset aidosti käyttävät ja arvostavat. Merkkaa siis Mennään metsään -laskuriin jokainen koiralenkki, iltakävely, soutelu, uiminen, työmatka, onkireissu, sieniretki… Kaikki ne kerrat, kun olet poikennut luontoon kahden viikon aikana!

  • Minne katosivat luonnonlähteet ja metsäpurot?

    Luonnonlähteiden tila on romahtanut Suomessa.

    Jos metsään haluat mennä nyt, ota vesipullo mukaan. Luonnonlähteiden tila on romahtanut, eikä kaikista lähteistä ja metsäpuroista voi enää ottaa juomakelpoista vettä. Lähteiden suojelu voi vielä pelastaa jäljelle jääneet pulputtajat.

  • Katoavat metsäpolut

    Perinteiset polkureitit ovat kovaa vauhtia katoamassa.

    Perinteiset polkureitit ovat kovaa vauhtia katoamassa. Samaan aikaan kansallispuistojen ja retkeilyalueiden suosituimmilla reiteillä polut levenevät, kun retkeilijät väistelevät kovassa kulutuksessa esiin tulleita kiviä ja juuria. Perinteisille poluille tarvittaisiin kipeästi lisää kulkijoita, varsinkaan kun lehmätkään eivät niitä enää ole tallomassa. On aika ryhtyä poluntallaustalkoisiin – maastopyöräillen, ratsastaen, patikoiden.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

Uusimmat sisällöt - Mennään metsään