Hyppää pääsisältöön

Mitä kaikkea voit luovuttaa itsestäsi? – Tässä 6 asiaa, jotka voivat antaa uuden elämän

Verenluovutus
Verenluovutus Kuva: Shutterstock verenluovutus

Verta, äidinmaitoa, alkioita, munuainen – näitä kaikkia voit lahjoittaa jo eläessäsi. Apua voi tarjota monella tapaa, myös melko pienellä vaivannäöllä.

1. Veri

Verenluovuttajia tarvitaan jatkuvasti, sillä veri ei säily varastossa pitkään. Me suomalaiset luovutamme vuosittain jopa 100 000 litraa verta ja autamme noin 50 000 potilasta.

Puoli litraa kyynärtaipeesta saatavaa verta voi pelastaa esimerkiksi onnettomuuden uhrin, leikkauspotilaan tai keskoslapsen.

Luovuttajan tulee olla terve 18–70-vuotias, ja painaa yli 50 kiloa.

Verenluovuttajaksi soveltuu suurin osa meistä ja oman soveltuvuuden voi tarkistaa Veripalvelun sivuilla. Asia varmistetaan vielä terveyskyselyllä sekä hemoglobiinimittauksella luovutuksen yhteydessä. Tuore lävistys tai uusi seksikumppani voivat olla väliaikaisia esteitä veren luovuttamiselle.

Verenluovuksesta ei makseta korvausta, mutta kiitokseksi saa pientä purtavaa, rautatabletteja sekä hyvän mielen.

Tänä vuonna Veripalvelu viettää jo 70-vuotisjuhlaansa, joten toiminnalla on pitkät perinteet. Suurimmissa kaupungeissa verta voi luovuttaa kiinteissä toimipisteissä, mutta voit tarjota apuasi myös kiertävällä verenluovutusasemalla.

2. Sukusolut ja alkiot

Haluaisitko auttaa lapsettomuushoitoa tarvitsevaa? Munasolujen, sperman ja alkioiden luovuttajia kaivataan kipeästi.

Sovit luovuttajaksi, jos olet 22–35-vuotias nainen tai 22–40-vuotias perusterve mies, eikä sinulla ole perinnöllisiä sairauksia. Niin naisten kuin miestenkin terveydentilasta tehdään selvitys ennen sukusolujen luovutusta.

Munasolut

Luovutetuista munasoluista on pulaa. Jos haluat lahjoittaa munasolujasi, sinulle tehdään gynekologinen tutkimus sekä otetaan tarvittavat, sukusolujen luovutusprosessin edellyttämät, laboratorionäytteet.

Munasolujen luovutus vaatii hormonipistoksia ennen varsinaista luovutusta. Hormonihoidon ja munasolujen keräyksen jälkeen suositellaan jälkitarkastuskäyntiä.

Sperma

Myös sperman luovuttajia tarvitaan. Ennen sukusolujen luovuttajaksi hyväksymistä tulee antaa siemennestenäyte. Näyte analysoidaan, ja koepakastuksella varmistetaan siittiöiden kestävyys hedelmöityshoitoja varten.

Luovuttajilla sperma-analyysikriteerit ovat tiukat, joten vain osa voidaan hyväksyä luovuttajiksi.

Siittiöitä munasolun ympärillä.
Siittiöitä munasolun ympärillä. Kuva: Pixabay sperma,Siittiöt

Alkiot

Sukusolujen luovuttajaksi voi päätyä myös omien hedelmöityshoitojen myötä. Kun hoidot onnistuvat ja lapsiluku on täynnä, voi klinikalla pakastettuna olevat alkiot luovuttaa eteenpäin.

Lahjoitetuista sukusoluista ja alkiosta alkunsa saaneella on oikeus selvittää halutessaan luovuttajan henkilöllisyys täytettyään 18 vuotta.

Sekä munasolujen, sperman että alkioiden luovutuksesta korvataan kaikki siitä syntyneet kulut. Munasolujen luovuttamisesta maksetaan lisäksi laissa säädetyt 250 euroa.

3. Äidinmaito

Pienille keskosille hyvän sairaalahoidon ohella parasta lääkettä on äidinmaito. Jos sinulla riittää rintamaitoa yli oman vauvan tarpeiden, voit lahjoittaa ylimääräisen maidon sairaalalle.

Äidinmaitokeskuksia toimii sekä yliopistosairaaloissa että monissa keskussairaaloissa. Äidinmaitokeskus haastattelee ja testaa luovuttajan soveltuvuuden tehtävään. Luovuttajaksi sopii tupakoimaton perusterve äiti.

Äidin kanssa käydään läpi tarkka ohjeistus maidon pumppaamiseen ja pakastamiseen liittyen. Luovuttaminen aloitetaan mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen, sillä alkumaito on pienille keskosille ravitsemuksellisesti parasta.

Kotona pumpattu ja pakastettu maito noudetaan viikon-parin välein. Litrakorvaus liikkuu parinkymmenen euron tietämillä.

Pieni vauva vilttiin käärittynä.
Parasta lääkettä pienille keskosille on sairaalahoidon ohessa äidinmaito. Pieni vauva vilttiin käärittynä. Kuva: Unsplash Vauva

4. Kantasolut

Veren kantasolujen siirtoa käytetään hoitona muun muassa leukemian hoidossa. Kantasolut ovat elämänkokoinen lahja, sillä usein kantasolusiirto on potilaan viimeinen toivo parantua.

Jos haluat liittyä kantasolurekisteriin, tee tämä testi. Mikäli testin perusteella sovellut luovuttajaksi, voit antaa sylkinäytteen jatkotutkimuksia varten. Testi toimitetaan kirjekuoressa kotiin.

Suurin osa rekisterissä olevista ei koskaan saa kutsua tositoimiin. Erilaisia kudostyyppejä tarvitaan rekisteriin kuitenkin mahdollisimman paljon, jotta avuntarvitsijalle löytyisi sopiva siirre.

Rekisterissä on tällä hetkellä 44 000 jäsentä, mutta vuosittain vain noin 30 suomalaista luovuttaa veren kantasoluja. Kaikkiaan suomalaisia luovuttajia on ollut parinkymmenen vuoden aikana reilu 600.

Kantasoluja.
Kantasolusiirto on usein potilaan viimeinen toivo parantua. Kantasoluja. Kuva: Shutterstock kantasolujen siirto,kantasolut

Kantasolurekisterin kautta tehtävät luovutukset hoidetaan Meilahden sairaalassa Helsingissä, mutta siirteen saava potilas voi olla hoidossa myös ulkomailla.

Siirre kerätään kahdella eri tavalla – joko verenkierrosta tai luuytimestä. Keräystavan valinnan ratkaisee ensisijaisesti potilaan tila. Joskus voidaan huomioida myös luovuttajan oma toivomus.

Veren kantasolujen luovutuksesta ei makseta palkkiota, mutta kaikki luovutuksesta aiheutuvat välittömät kustannukset, kuten matkakustannukset ja ansiomenetykset, korvataan.

Kantasolurekisteri ja luovutuksesta vastaava siirtosairaala huolehtivat luovuttajan kattavasta vakuutusturvasta.

5. Munuainen

Ainoa elin, jonka ihminen voi kokonaisuudessaan luovuttaa jo eläessään, on munuainen. Niitä kun meillä jokaisella sattuu olemaan kaksin kappalein.

Tällä hetkellä elävä luovuttaja voi olla vain lähiomainen eli esimerkiksi vanhempi, sisarus tai puoliso. Munuaisen luovuttajan tulee olla terve, eikä hänellä saa olla pitkäaikaisia sairauksia tai lääkehoitoja.

Munuais- ja maksaliitto sekä elinsiirtolääkärit ovat ajaneet kudoslain muutosta, jotta myös muu sukulainen tai läheinen voisi toimia luovuttajana. Jos hyvin käy, voi jatkossa luovuttajana toimia myös serkku, kummi tai erittäin läheinen ystävä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa munuaisen voi lahjoittaa jopa täysin tuntemattomalle.

Ennen siirtoa tehtävillä tutkimuksilla varmistetaan, että vastaanottaja saa sopivan ja terveen munuaisen, ja että toimenpide on turvallinen luovuttajalle. Tutkimukset voidaan tehdä yleensä oman alueen keskussairaalassa ja ne kestävät 3–6 kuukautta.

Vaikka ihminen pärjää hyvin yhdelläkin munuaisella, jatkuu luovuttajan seuranta erikoissairaanhoidossa elinikäisesti. Suomessa elinkauppa on kielletty, eikä munuaisen luovutuksesta makseta. Luovutus perustuu aina vapaaehtoiseen haluun auttaa lähimmäistä.

Luovutukseen liittyvät tutkimukset, sairaalahoito leikkauksen yhteydessä ja myöhempi seuranta ovat luovuttajalle aina maksuttomia. Luovuttaja saa sairauspäivärahan suuruista korvausta, mikäli työnantaja ei maksa hänelle palkkaa työstä poissaolon ajalta.

6. Muut elimet ja kudokset

Ihmisen elimet ja kudokset tarjoavat lääketieteessä lukemattomia mahdollisuuksia. Sekä eläviltä että kuolleilta luovuttajilta saadaan elimiä, niiden osia ja kudoksia.

Elinluovutusta odottaa Suomessa tälläkin hetkellä satoja ihmisiä. Jopa joka kymmenes heistä menehtyy, kun sopivaa siirrettä ei löydy.

Luovutettavat elimet

Luovutettavia elimiä ovat muun muassa sydän, keuhkot, maksa, munuaiset ja haima.

Elinten luovuttajaksi sopii esimerkiksi onnettomuuden seurauksena aivokuollut ihminen. Suomessa lain mukaan aivokuolleen elimiä voidaan käyttää, mikäli hän ei ole sitä vastustanut eläessään. Erillistä elinluovutustestamenttia ei välttämättä tarvita, mutta sen tekeminen voi nopeuttaa toisen hengen pelastamista.

Oma tahtotila kannattaa siis ottaa puheeksi läheisten kanssa, ja elinluovutuskortin voit halutessasi täyttää täällä.

Aasian maissa maksansiirrot tehdään lähes pelkästään elävältä luovuttajalta – tällöin maksasta siirretään vain osa. Tällaisia osaelinsiirtoja on tehty maailmalla sydäntä lukuun ottamatta muidenkin elinten osalta.

Silmä.
Myös silmän sarveiskalvo ja kovakalvo kuuluvat luovutettaviin kudoksiin. Silmä. Kuva: Unsplash Silmä

Luovutettavat kudokset

Luovutettavia kudoksia ovat puolestaan silmän sarveiskalvo ja kovakalvo, sydänläpät, luu, jänteet, rusto ja iho. Kudosluovuttaja voi olla elävä tai kuollut, ja osa elinluovuttajista luovuttaa samalla myös kudoksia.

Elävältä luovuttajalta voidaan saada luuta vaikkapa lonkkaleikkauksen yhteydessä, kun luovutetun reisiluun pään tilalle asennetaan proteesi.

Suunnitellussa sektiossa on mahdollista puolestaan luovuttaa kudossiirteeksi istukan vesikalvo, jota käytetään muun muassa silmävammojen hoidossa. Se suojaa vaurioitunutta aluetta ulkoa tulevalta mikrobihyökkäykseltä ja suojaa siten haavaa.

Kudosluovutuksiin ei liity hylkimisreaktiota ja siten kudossiirrot on helppo toteuttaa eri luovuttajien ja saajien välillä. Elinten ja kudosten luovutuksesta ei makseta korvausta.

Katso Akuutin Lahjaksi elämä -jakso kokonaisuudessaan: