Tuija Aalto
Yle
Kiinalainen vähittäiskauppa yhdistää verkko-ostamisen ja fyysisen maailman asiakasdatan. Se tekee niiden takana olevista teknologiayhtiöistä asiakasdatan supertietokantoja ja vahvistaa valtion digitaalista diktatuuria.
Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää dataa. Maailman suurimmat internetyhtiöt ja samalla myös vahvimmat tekoälyn hyödyntäjät ovat USA:sta ja Kiinasta: Amazon, Apple, Google ja Facebook; Alibaba, Baidu ja Tencent. Niillä sitä dataa on.
Kiinassa miljardin käyttäjän mobiililaitteet tuottavat dataa internetyhtiöiden tekoälyn jalostettavaksi. Viranomaiset ja yrittäjät kattavat kaupunkiympäristön kameroin ja sensorein turvallisen ja sujuvan kaupunkielämän varmistamiseksi. Digitalisoitunut ostaminen ja liikkuminen tuottavat internetjäteille ennen näkemättömän tarkan ja yksityiskohtaisen datavarannon vuorovaikutuksesta ja kuluttamisesta - ihmisten elämästä. Ja Kiinassa kun ollaan, viime kädessä datan omistaa valtio.
Näin online ja offline sulautuvat
Verkkopalvelut keräävät netin käytöstä dataa, jota ne käyttävät palvelujen kehittämiseen, kuten henkilökohtaisen käyttökokemuksen parantamiseen. Euroopassa EU:n yleisen tietosuojalain voimaantulon myötä useimmat ihmiset ymmärtävät nyt sen.
Yhtä lailla myös fyysisen maailman liikkeistämme kertyy dataa, jota yritykset hyödyntävät liiketoimintansa ja viranomaiset hallinnon tehostamiseen.
Yhdysvalloissa datavetoista vähittäiskaupan kehitystä johtaa Amazon. Viimeksi yhtiö lanseerasi uuden Amazon Four Star - kivijalkakaupan, jossa myydään verkkokaupassa suosituimmaksi arvioituja tuotteita (video).
Amazon Go - kaupassa taas kirjaudut sisään kauppaan kännykkäsovelluksellasi, poimit haluamasi tuotteet ja poistut kulkematta kassan kautta.
Amazon tietää, mitä otit mukaasi, koska kamerat seurasivat liikkeitäsi kaikista suunnista. Yle kertoi Amazon Go - kaupasta tammikuussa.
Kiinalaisen Alibaban Hema-supermarketeissa asiakkaat voivat tutkia tuotetietoja älypuhelimen sovelluksella, tuotteen QR-koodin skannaamalla. Kaikki tämä fyysisen maailman selailu tallentuu yhtiön tietokantaan.
Ostokset tietenkin maksetaan yhtiön omalla Alipay - maksusovelluksella - ja tulevina päivinä voi odottaa puhelimen sovelluksia käyttäessään kohtaavansa itselleen kohdennettua mainontaa.
Kiinassa kaupunkilaisten datan kerääminen ja hyödyntäminen on pidemmällä kuin missään. Selitys löytyy mobiilivoittoisesta netin käytöstä.
Valtaosalla kiinalaisista ei ole koskaan ollut sen paremmin läppäriä kuin luottokorttiakaan. Internet avautuu älypuhelimesta ja kännykkä on myös maksuväline. Internetyhtiö Tencentin omistama monitoimisovellus WeChat on muutamassa vuodessa saanut 600 miljoonaa kiinalaista käyttämään WeChat Wallet - mobiililompakkoaan.
Tienraivaaja mobiilimaksamisessa oli Alibaba, jonka Alipay - palvelua käyttää 400 miljoonaa.
Kiinassa pienikin kortteliputiikki hyväksyy nämä mobiilimaksut - ja juuri kattavuus erottaa kiinalaiset mobiilimaksutavat lännessä kehitetyistä.
Kirjassaan “AI Superpowers: China, Silicon Valley, and the New World Order” Kai-Fu Lee kertoo, että Tencent ja Alibaba varmistivat eri kokoisten kauppojen mukana olemisen jalkauttamalla myyntikonsultteja avustamaan kauppoja käyttöönotossa 2015 ja 2016. Vuoden 2017 loppuun mennessä 65% Kiinan yli 750-miljoonaisesta kännykänkäyttäjästä oli ottanut mobiilimaksut käyttöön, kertoo Lee (ote kirjasta).
Asiakasdatan avulla kauppa ennakoi tuotteiden menekin ja voi varata juuri oikean määrän kutakin tuotetta fyysisesti lähelle asiakasta. Myynti kasvaa, hävikki minimoituu, ja asiakaskokemus paranee.
Kaupoista tulee "kauniita varastoja", joissa ihmiset pääsevät hypistelemään tuotteita. Nopeat kotiinkuljetukset mahdollistuvat, kun varastot on hajautettu ympäri kaupunkia.
Online ja offline sulautuvat myös liikkumisessa. Kiinalainen Didi on Uberin kaltainen kyydinjakamispalvelu. Mobike ja ofo tarjoavat älypuhelimella aktivoitavia yhteiskäyttöpolkupyöriä. Tietenkin WeChat - sovelluksella voi ostaa junalippuja.
Älykkäät kaupunkiympäristöt ovat myös kiinteistökehittäjää kiinnostava liiketoiminnan kasvualue. Esimerkiksi kiinteistösijoittaja China Vanke julkisti syyskuussa kehittävänsä Microsoftin tekoälyn avulla älykkäitä ympäristöjä. Älykkäät lukot helpottavat kiinteistöhallintaa - ja keräävät dataa ovista kulkijoista.
Uusissa kiinteistöprojekteissa kuten liike- ja toimistorakennuksissa ja asuinalueilla rakennetaan sensorit ja kamerat seiniin jo valmiiksi, fyysisen ympäristön käyttäjädatan keräämiseksi.
Kun kiinteistön yritykset yhdistävät alueen tunnistetuista käyttäjistä saatavissa olevan online- ja offline -datan, ne tietävät tarkalleen, millaista väkeä alueella liikkuu, ja voivat optimoida fyysisten tuotteiden saatavuuden alueittain.
Tekoäly on kaupungin aivot - entä sydän?
Alibaban tekoäly City Brain optimoi yrityksen kotikaupungin Hangzhoun liikennettä.
Selvää on, että tekoälyn ja kaupunkilaisten liikkumisesta saamansa datan avulla turvallisuusviranomaiset voivat hallita väkijoukkojen liikkeitä ja pystyttää tiesulun ennakoivasti sinne, missä uhkaa kertyä liikaa tai vääränlaista väkeä, syystä tai toisesta.
Millä tavalla me lännessä teemme kaupungeistamme meille ihmisille parempia datan avulla?
Me elämme vapaassa liberaalissa demokratiassa, jossa voimme pelkäämättä käyttää sananvapauttamme, olla viis välittämättä terveyssuosituksista ja kävellä punaisia päin useimmiten saamatta rangaistusta.
Millainen tulevaisuus on, kun teknologia mahdollistaa lakien, säädösten ja viranomaisten suositusten toimeenpanon automaattisesti? Ellet käyttäydy normien mukaisesti, et pääse liikkumaan, ja ammatilliset mahdollisuutesi kuivuvat kasaan?
Tämä australialainen reportaasi kertoo Kiinan “social credit” -pisteytyskokeilusta kahden kiinalaisen kansalaisen näkökulmasta.
Silkan teknisen suorituskyvyn näkökulmasta Kiinan tekoälykehitystä voi vain ihailla hämmästellen. Mutta entä ihmisarvon kunnioittaminen? Minkä liikkumatilan saa yksilön vapaa tahto? Millaista eettistä kypsyyttä maan johdolta vaaditaan, kun se voi hallita alamaisia säätämällä algoritmia ja seuraamalla käytännön vaikutuksia reaaliaikaisesti?
