Hyppää pääsisältöön

Cembalisti Elina Mustosen lennokas lintulevy

Cembalisti Elina Mustonen tunnetaan esityksistä, joissa hän käyttää näyttelijänkoulutustaan monitaiteisen konserttikokonaisuuden yhteenpunomiseen. Uudella levyllään Birds (Linnut) Mustonen joutuu keskittymään vain musiikkiin, mutta kokemus dramaturgiasta on vahvasti läsnä, ja levystä tulee enemmän kuin osiensa summa.

Elina Mustonen / Birds
Elina Mustonen / Birds Uudet levyt

Ohjelmiston ääripäissä on Couperinin ja Rameaun lievästi lintuaiheisia kappaleita sekä puujalkavitsinä Byrdiä. Levyn keskiöstä löytyy Olli Mustosen myyttisen kalevalainen Sielulintu, jota ympäröi kaksi slovakialaisen Peter Machajdikin kappaletta. Musiikin intensiteetti nousee ohjelman mittaan ja laskee sitten, mikä on onnistunut ratkaisu: levyn yleisvaikutelma pysyy henkevänä, kevyenä ja humoristisena, ja ohjelman moderni ydin pysyy uskollisena cembaloperinteen ilmaisukeinoille.

Mustonen siis suhtautuu lintuteemaansa sopivan ilmavasti. Linturunotutkija Karoliina Lummaan esipuhe tuntuu keinotekoiselta, sen olisi voinut korvata vaikkapa Hannu Linnun kommenteilla, mutta levyn hyvä graafinen suunnittelu sitoo yhteen niitä lankoja, mitä musiikki syystäkin jättää solmimatta. Parempi mennä musiikki kuin teema edellä.

Mustonen soittaa monipuolisen ohjelmansa levollisen henkevästi ja niin luonnollisesti, että huomio kiinnittyy lähes poikkeuksetta musiikkiin, ei sen esittämiseen. Erityisen luontevasti Mustonen selvittää trillit ja heleet - ne todellakin koristavat musiikin linjaa, eivät pysäytä sitä tai nouse pääosaan. Cembalon sisimpään kurkistaa soiton lisäksi myös Mikko Murtoniemen äänitys, joka on intiimi ja täyteläinen, masterointi tosin tuntuu omaan makuuni melko kompressoidulta.

"Birds", cembalomusiikkia, säv. Francois Couperin, Peter Machajdik, Olli Mustonen, William Byrd ja Jean-Philippe Rameau. - Elina Mustonen, cembalo. (FUGA-9447)

Kuuntele Uudet levyt 9.10.2018, toimittajana Kare Eskola.

  • Gabriellin soolosellomusiikista uutta suuntaa myös Bachiin

    Levyarvostelu

    Kokenut italialainen barokkisellisti Mauro Valli on työstänyt Bachin soolosellosarjoja koko ikänsä, mutta hänen uuden kolmois-CD:nsä tuoreus ei perustu tulkinnalle vaan ohjelmistolle. Valli rinnastaa Domenico Gabriellin oikukkaat eteläeurooppalaiset ricercaret Bachin linjakkaisiin, saksalaisiin soolosellosarjoihin, ja tulos on monestakin syystä enemmän kuin osiensa summa.

  • Kati Raitisen sellossa syvyyttä ja sävyjä

    Levyarvostelu

    Sellisti Kati Raitista ei Suomessa tunneta kovin hyvin, koska hänellä on kiire olla Ruotsin paras sellisti. Raitinen soittaa Tukholman kuninkaallisen oopperan orkesterin soolosellistinä, kerää palkintoja ZilliacusPerssonRaitinen-triossa, levyttää, konsertoi ja heittäytyy välillä moderniin näyttämömusiikkiin. Raitisen uusi soololevy sisältää oudon valikoiman uutta sellomusiikkia, mutta hänen eleettömän koskettava, tummasävyinen soittonsa yhdistää kokonaisuuden vaikuttavaksi.

  • Meta4 löytää ECM-soinnin

    Levyarvostelu

    Johannes Brahmsin myöhäinen klarinettituotanto on pelkkää herkkyyttä ja melankoliaa ilman huippukohtia, ja sopii siksi levy-yhtiö ECM:n harmaasävyiseen katalogiin. Samaa voi sanoa kuulassointisesta klarinetisti Reto Bieristä, mutta kuinka joukkoon sopeutuu suomalainen Meta4-kvartetti, jonka tyylissä painottuu intensiteetti ja romantiikka?

  • Virva Garam ojentaa käyntikortin

    Levyarvostelu

    Garamin musiikkiperheeseen kuuluva Virva Garam opettaa pianonsoittoa Lauttasaaren musiikkiopistossa, kamarimusisoi aktiivisesti viulisti Mervi Myllyojan ja Trio La Ruen kanssa sekä pitää yllä soolouraa. Viimeisintä varten hän on tehnyt vanhan kunnon käyntikorttilevyn eli ulkoisesti pelkistetyn omakustanteen, jonka resitaalimaisen ohjelman ideana on esitellä pianistin yhteyttä teoksiin eikä teosten yhteyttä toisiinsa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua