Hyppää pääsisältöön

Flinkkilä & Tastula: Lemmikki - ihmisen paras ystävä vai kaltoinkohdeltu luontokappale?

Mari Louhi-Lehtiö ja Sanna Hellström Maarit Tastulan vieraina.
Mari Louhi-Lehtiö ja Sanna Hellström Maarit Tastulan vieraina. Kuva: Harri Hinkka Flinkkilä & Tastula

Lemmikkien määrä kasvaa ja niihin käytetään yhä enemmän rahaa. Neljäsosa Yhdysvalloissa kulutetusta lihasta menee lemmikkien ravinnoksi. Kuinka monta lemmikkiä on tarpeeksi? Lemmikkieläimiin kulutetaan rahaa, mutta toisaalta ne todistetusti myös hoitavat meitä ihmisiä ja tuovat iloa.

Maarit Tastulan vieraina kouluttaja ja psykoterapeutti Mari Louhi-Lehtiö ja Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström.

Lemmikkieläimet herättävät suuria tunteita. Ne tuovat paljon iloa ja parhaimmillaan jopa hoitavat meitä, mutta samalla me myös inhimillistämme eläimiä ja käytämme niitä itsekkäisiin tarkoituksiin.

Nauramme somevideoilla kuorsaaville lyttynaamaisille koirille, jotka todellisuudessa voivat kärsiä hengitysvaikeuksista. Koirille markkinoidaan kylpylöitä, syntymäpäiväjuhlia, vaatteita ja seksileluja.

Ihmisen ratkaisut eivät aina palvele eläimen etua. Suomessa elintarviketurvallisuusvirasto Evira päätti vastikään, että pyörätuolin pysyvä käyttö koirilla tai kissoilla ei ole hyväksyttävää.

Lemmikkien osuus ilmastonmuutoksessa

On arvioitu, että jopa neljäsosa Yhdysvalloissa kulutetusta lihasta menee lemmikkien ravinnoksi. Lihantuotanto vaikuttaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen ja kasvava lemmikkieläinbisnes kiihdyttää näin osaltaan myös ilmastonmuutosta.

Samaan aikaan maapallolla on käynnissä kuudes sukupuuttoaalto ja monet eläinlajit ovat häviämässä lopullisesti.

– Vallalla on sellainen ajattelu, että koko muu luonto väistää, kun me tulemme täältä. Ilmastonmuutos ja biodiversiteetin väheneminen on todella huolestuttavaa, sanoo Korkeasaaren eläintarhan johtaja Sanna Hellström.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 800 000 koiraa ja niiden määrä on kasvanut erityisesti viime vuosina. Kolmen koiran omistaja Sanna Hellström on alkanut pohtia lemmikkien määrää.

– On syytä miettiä minkälainen määrä lemmikkejä on riittävästi. Olen jotenkin kyseenalaistamatta pitänyt koiria pelkästään hyvänä ja iloa tuottavana asiana. Näiden koirien jälkeen en ehkä ota uutta lemmikkiä.

Miten eläimet hoitavat meitä?

Mari Louhi-Lehtiö hoitaa Vihdissä Savikon tilalla omaa laumaansa, johon kuuluu hevosia, lampaita, vuohia, koiria ja kissoja.

Välillä emon hylkimiä karitsoja on ruokittu olohuoneessa ja ulkona pikku karitsat leikkivät sulassa sovussa koirien kanssa.

Mari Louhi-Lehtiö käyttää eläimiä apuna psykoterapeutin ja kouluttajan työssä. Oivallus eläimen rauhoittavasta vaikutuksesta tuli jo 90-luvulla opetustyössä.

– Opetin nuoria, joilla oli vaikeuksia koulunkäynnissä, käyttäytymisessä ja tunteiden hallinnassa. Totesin, että en voi opettaa matematiikkaa, ennen kuin saadaan heille vähän itsesäätelyä ja rauhallisuutta.

Mari otti koiran mukaan leirikouluihin ja oppilaiden levoton käytös muuttui.

– Koko ajan joku nuorista kaulaili koiran kanssa, irroitti takiaisen sen turkista ja piti huolta siitä, että sillä on vettä.

Mari haki omassa nuoruudessaan lohtua hevostalleilta. Koti tarjosi rakkautta ja huolenpitoa, mutta äidin alkoholismi oli läsnä. Hevostallin Mursku ja Blacklady olivat tärkeitä auttajia.

Mari Louhi-Lehtiön mukaan ympäristö ja eläimet hoitavat häntä edelleen.

– Kouluttaessani terapeutteja tekemään eläinavusteista terapiaa sanon usein, että teen tätä työtä kiitollisuudesta kaikkia niitä eläimiä kohtaan, jotka ovat minua opettaneet ja auttaneet. Tämä on minun tapani kiittää.

Karismaattisia eläimiä ja eksoottisia lemmikkejä

Sanna Hellströmin kiinnostus eläimiin alkoi lapsena mummolan navetasta. Tie vei eläinlääketieteen opintoihin ja lopulta Korkeasaaren eläintarhan johtajaksi.

Eläinten olosuhteet herättävät helposti kiihkeitä keskusteluja. Myös Korkeasaaren eläimistä ollaan aika ajoin huolissaan.

– Ihmiset reagoivat eläimiin eri tavoin. Emme koskaan saa sellaista palautetta, että teidän käärmeillä on liian pienet tilat. Ruskea kierteissarvivuohi ei kiinnosta yleisöä samalla tavalla kuin vaikkapa karismaattiset tiikerit.

Korkeasaaren villieläinsairaalassa hoidetaan sellaisia loukkaantuneita villieläimiä, jotka voidaan palauttaa takaisin luontoon. Välillä eläintarhaan tuodaan eläimiä myös luvatta.

Viime keväänä joku toi salaa punakorvakilpikonnan Korkeasaaren altaaseen. Eläimen lopettamista kritisoitiin.

– Kilpikonna olisi ollut tautiriski muille eläimille ja sen tuominen Korkeasaareen oli törkeä teko.

Tämä konna voi elää 70-vuotiaaksi eikä ole aina ihan herttainen luonteeltaan, joten ehkä sen omistaja kyllästyi ja ajatteli sen saavan hyvän kodin.

– Halusimme tuoda tapauksen julkisuuteen ja kertoa samalla, että älkää tehkö näin.

Sanna Hellströmin mukaan ihmisten halu hankkia eksoottisia lemmikkejä on loputon. Usein ne ovat varsin itsekkäin motiivein hankittuja.

– Suurin osa näistä eksoottisista eläimistä on joko lemmikkeinä hyvin hankalia tai sitten ne kärsivät. Ehkä ihmisten mielestä on jotenkin jännittävää, jos on lemmikkinä joku sellainen eläin, mitä muilla ei ole.