Hyppää pääsisältöön

Kalevi Aho on tutkinut myös puupuhallinkvintetin värit ja tunnelmat

Säveltäjä Kalevi Aho on ahkera, mutta hän ei ole aivan yltänyt segerstamiaaniseen tuotteliaisuuteen, koska yhdistää ahkeruuteen huolellisuuden. Kenties tästä syystä Ahon musiikilla on tarjonnan lisäksi kysyntää toisin kuin Segerstamilla. Tästä todisteeksi kelpaa BIS-yhtiön uutuuslevy, jolla Berliinin filharmoninen puupuhallinkvintetti soittaa Ahon kaksi puupuhallinkvintettoa, ja on niistä selvästi innoissaan.

Kalevi Aho / Wind Quintets
Kalevi Aho / Wind Quintets Uudet levyt

Kyse on maailman tunnetuimpiin lukeutuvasta puhallinkvintetistä, joka toimii Berliinin filharmonisen orkesterin suojissa. Ryhmä innostui Ahon ensimmäisestä kvintetosta, esitti sitä kymmeniä kertoja kiertueillaan ja tilasi sitten Aholta toisen.

Teosten erilaisuus ilahduttaa. Ensimmäinen kvintetoista on jyrkästi kontrastoiva ja lyhytjännitteinen, ja käyttää ulkomusiikillisena keinona lavan takana soittamista. Toinen kvintetoista on pitkälinjainen, suorastaan sinfoninen, ja pureutuu syvemmälle puupuhallinkvinteton sointimahdollisuuksiin hyödyntämällä sivusoittimina piccoloa, alttohuilua ja englannintorvea.

Kuten aina, Aho on tehnyt kotiläksynsä, ja samaa voi sanoa Berliinin filharmonisesta puhallinkvintetistä. Lukemattomien keikkaesitysten ansiosta myötä ensimmäinen kvintetto saa levyllä luontevan, rytmisesti ja soinnillisesti varman tulkinnan. Musiikin suunta pysyy selvillä, vaikka vaihtelee taajaan. Päätösosan sointiefektit lavan takaa on toteutettu luontevasti myös äänityksessä, ja puupuhallinkvintetti toden totta kuulostaa eteerisemmältä tai ainakin vähemmän läpitunkevalta kuin muuten olisi mahdollista.

Toisen kvinteton tulkinnassa on muutamia hankaluuksia. Nopean toccatan alkusointujen epäpuhtaudesta voinee syyttää myös säveltäjää, mutta kuulaat harmoniat horjuvat muuallakin, pahiten klarinetin sooloissa. Puupuhallinkvintetti on vaativa ja paljastava kokoonpano, ja siksi on sitäkin hienompaa, että Aho osaa säveltää sille myös hiljaista, moniselitteistä tekstuuria, sellaista kuin toisen kvinteton hitaassa osassa ja lopussa.

Kalevi Aho: Puupuhallinkvintetot nro 1 ja 2. - Berlinin filharmoninen puupuhallinkvintetti. (BIS-2176)

Kuuntele Uudet levyt 9.10.2018, toimittajana Kare Eskola.

  • Gabriellin soolosellomusiikista uutta suuntaa myös Bachiin

    Levyarvostelu

    Kokenut italialainen barokkisellisti Mauro Valli on työstänyt Bachin soolosellosarjoja koko ikänsä, mutta hänen uuden kolmois-CD:nsä tuoreus ei perustu tulkinnalle vaan ohjelmistolle. Valli rinnastaa Domenico Gabriellin oikukkaat eteläeurooppalaiset ricercaret Bachin linjakkaisiin, saksalaisiin soolosellosarjoihin, ja tulos on monestakin syystä enemmän kuin osiensa summa.

  • Kati Raitisen sellossa syvyyttä ja sävyjä

    Levyarvostelu

    Sellisti Kati Raitista ei Suomessa tunneta kovin hyvin, koska hänellä on kiire olla Ruotsin paras sellisti. Raitinen soittaa Tukholman kuninkaallisen oopperan orkesterin soolosellistinä, kerää palkintoja ZilliacusPerssonRaitinen-triossa, levyttää, konsertoi ja heittäytyy välillä moderniin näyttämömusiikkiin. Raitisen uusi soololevy sisältää oudon valikoiman uutta sellomusiikkia, mutta hänen eleettömän koskettava, tummasävyinen soittonsa yhdistää kokonaisuuden vaikuttavaksi.

  • Meta4 löytää ECM-soinnin

    Levyarvostelu

    Johannes Brahmsin myöhäinen klarinettituotanto on pelkkää herkkyyttä ja melankoliaa ilman huippukohtia, ja sopii siksi levy-yhtiö ECM:n harmaasävyiseen katalogiin. Samaa voi sanoa kuulassointisesta klarinetisti Reto Bieristä, mutta kuinka joukkoon sopeutuu suomalainen Meta4-kvartetti, jonka tyylissä painottuu intensiteetti ja romantiikka?

  • Virva Garam ojentaa käyntikortin

    Levyarvostelu

    Garamin musiikkiperheeseen kuuluva Virva Garam opettaa pianonsoittoa Lauttasaaren musiikkiopistossa, kamarimusisoi aktiivisesti viulisti Mervi Myllyojan ja Trio La Ruen kanssa sekä pitää yllä soolouraa. Viimeisintä varten hän on tehnyt vanhan kunnon käyntikorttilevyn eli ulkoisesti pelkistetyn omakustanteen, jonka resitaalimaisen ohjelman ideana on esitellä pianistin yhteyttä teoksiin eikä teosten yhteyttä toisiinsa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kommentti: Totuus Madonnasta

    Madonnan esitys Euroviisuissa mahalasku monella tapaa.

    Madonnan esiintyminen Euroviisuissa oli kamalaa ja epävireistä kuunneltavaa. Totuus on, ettei Madonna ole erityinen lahjakkuus laulajana, mutta se ei ole koskaan haitannut, kirjoittaa YleX:n musiikkitoimittaja Markku Haavisto. Oivoi ja ai kauheeta. Siinä ovat päällimmäiset reaktiot Madonnan lauantaisen Euroviisu-esiintymisen jälkeen.

  • Jobinpostia ja Salomonin tuomioita – testaa, tunnetko metaforat!

    Käytämme kielessä paljon metaforia. Ovatko ne tuttuja?

    Metaforalla tarkoitetaan vertauskuvaa, jota käytämme kielessämme – usein huomaamattamme. Aikojen saatossa jokin asia onkin siirtynyt merkitsemään toista ja alkuperäinen merkitys on kenties jo unohtunut. Tunnetko sinä seuraavien metaforien merkityksen tai alkuperän?