Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän vuonna 2015 ilmestyneessä dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.
“Osa olisi voitu estää huostaanotoilla, osa olisi voitu estää vapaaehtoisella psykiatrisella hoidolla ja osa olisi voitu estää tahdosta riippumattomalla hoidolla”, pohtii Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma. “Näissä kysymyksissä vaa’an toisessa kupissa on sitten se, että kuinka paljon me voimme ihmisten elämään puuttua.”
Lapsisurmien tekijät voidaan kategorioida erilaisiin ryhmiin esimerkiksi uhrin iän, tekijän sukupuolen ja mielenterveydellisten seikkojen mukaan. Silminnäkijän tutkimasta 74 lapsisurmasta 48 on äidin tekemää, 26 isän.
“Äidit useimmiten kohdistavat nämä surmateot nuorempiin lapsiin kuin isät. Äidit ovat ratkaisevasti useammin tekijöinä aivan vastasyntyneiden surmissa ja alle yksivuotiaiden surmissa. Miesten teot kohdistuvat enemmänkin muutaman vuoden ikäisiin ja sitä vanhempiin lapsiin”, Lauerma kertoo.
Silminnäkijä kertaa Suomen puhutuimman lapsisurman, 8-vuotiaan Vilja Eerikan tapauksen. Vilja Eerika kuoli vuonna 2012 tukehtumalla pitkään jatkuneen pahoinpitelyn ja kidutuksen jälkeen. Tekijöinä olivat lapsen isä ja äitipuoli.
Tapaus käynnisti virkarikostutkinnan, jossa 11 Helsingin kaupungin lastensuojelun ja terveydenhuollon työntekijää saivat virkarikossyytteen. Vilja Eerikasta oli tehty 11 lastensuojeluilmoitusta, mutta lapsen tilanteeseen ei oltu puututtu ajoissa.
Isä ja tämän naisystävä tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.
Lastensuojeluilmoitus
Lastensuojeluilmoitus tehdään aina ensisijaisesti lapsen asuinkunnan sosiaalitoimistoon. Kiireellisissä tilanteissa tai virka-ajan ulkopuolella ilmoitus voidaan tehdä sosiaalipäivystykseen tai hätäkeskukseen (112).
Ilmoituksen voi tehdä silloin kun havaitsee tai saa tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen mahdollinen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Kyseessä on siis henkilön oma arvio tarpeesta selvittää lapsen lastensuojelun tarve.
Ilmoituksen syynä voi olla esimerkiksi lapsen tarpeiden laiminlyönti, lapsen heitteillejättö, lapsen pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö tai niiden epäily tai uhka. Ilmoituksen aiheena saattaa olla myös se, että lapsen hoidossa tai huolenpidossa havaitaan muutoin puutteita tai osaamattomuutta, joka vaarantaa lapsen hyvinvointia.
Tärkeintä on, että ilmoitus tehdään viipymättä. Sen arviointi, johtaako ilmoitus kiireellisiin toimenpiteisiin, kuuluu sosiaalihuollon ammattilaisille.
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Sekä lapsi että vanhempi voi hakea apua ahdinkoonsa esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliitosta (MLL) ja Suomen Mielenterveysseuralta.
