Hyppää pääsisältöön

Parhaimmillaan vauvaharrastus voi piristää aikuisenkin arkea – juttuseura lieventää äitien ja isien yksinäisyyttä

Pieni lapsi istuu pesuvadissa ja heittää mukilla vettä.
Pieni lapsi istuu pesuvadissa ja heittää mukilla vettä. Kuva: Unsplash / Lubomirkin Vauva,vauvat,taaperoikäiset,vesi,Leikki,pesuvati

"Vauvan harrastukset ovat enemmän sitä vanhempaa varten, joka on yksin vauvan kanssa kotona", arvelee kuuntelija kommentissaan Radio Suomessa. Asiantuntijat nyökkäilevät. Heidän mielestään taaperoiden harrastukset eivät ole välttämättömiä, mutta niihin osallistuminen voi tuoda vanhemmalle uusia juttukumppaneita ja sitä kautta voimavaroja jaksaa vauva-arkea.

Monet pikkulasten vanhemmat käyvät taaperonsa kanssa vauvauinnissa, musiikkikerhossa tai vauva-jumpassa. Osalle vanhemmista asia on mutkikkaampi. He eivät käy kodin ulkopuolella harrastamassa vauvansa kanssa leikkipuistoa kummempaa, mutta saattavat samalla pelätä hidastavansa lapsensa kehitystä. Jotkut kokevat jopa painostusta harrastusrumban aloittamiseen.

Asiantuntijoiden mukaan harrastaminen vauvan kanssa on hyvästä, kunhan se tehdään vauvan omaan tahtiin. Yhtä hyvästä on tavata muita aikuisia ja lapsia vaikka hiekkalaatikolla tai harrastaa ottamalla muksu mukaan arkisiin kotihommiin.

– Mikä on vauvan näkökulmasta harrastus? Sehän voi olla monenlaista toimintaa, mikä ehkä toistuu, Mannerheimin lastensuojeluliiton suunnittelija Tuulikki Matero rauhoittelee vanhempia.

– Psykologina ja psykoterapeuttina tuon esiin sitä, että olennaista vauvan kanssa on vuorovaikutus. On tärkeää, että olet vauvalle turvallisesti läsnä eri tilanteissa. Että olet vauvan kanssa sylikkäin, laulat, katsot häntä, hierot häntä. Se on jo harrastamista, Väestöliiton vanhemmuustiimin esimies Suvi Laru sanoo.

Laru painottaa, että monet asiat tukevat vauvan kehitystä, ei vain virallinen harrastaminen.

– Jos et mene alle vuoden ikäisen kanssa harrastukseen, niin vauva ei siitä ahdistu eikä traumatisoidu. Eivät kaikki vauvat tarvitse mitään ylimääräisiä virikkeitä, hän sanoo ja muistuttaa taaperon tarvitsevan sopivasti myös lepoa ja rauhaa.

Kun taapero harrastaa, niin vanhemmat kohtaavat

Matero ja Laru sanovat, ettei kodin ulkopuolinen harrastaminen yhdessä lapsen kanssa ole myöskään väärin tai turhaa. He suorastaan yllyttävät vanhempia hakeutumaan muiden aikuisten seuraan.

Yksinäisyys vaivaa montaa äitiä ja isää, joka on pikkuvauvan kanssa kotona. Heille aikuiskontaktit kodin ulkopuolella ovat voimavara, jota Materon ja Larun mielestä ei pidä missään tapauksessa väheksyä.

Vanhempien jaksamista korosti myös Radio Suomen yksi kuuntelija kommentissaan:

– Itse ajattelen, että "vauva"-harrastukset ovat enemmän vanhempia varten, erityisesti sitä vanhempaa varten, joka on yksin vauvan kanssa kotona. Harrastuksien kautta vanhemmalle muodostuu rutiineja ja hän tapaa muita äitejä ja isiä. Sitä tulee myös helpommin lähdettyä neljän seinän sisältä ulos liikkeelle, kun on jokin viikoittain toistuva harrastus, kertoi anonyymi kuuntelija.

– Kotona oleminen voi olla kuormittavaa monella tapaa. Ihan jo senkin takia, että arki muuttuu ja vauva herättelee. Sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen voi viedä aikaa, Laru sanoo.

Vertaistukea saa myös mm. MLL:n perhekahviloissa ja Väestöliiton verkkokeskusteluissa.

– Silloin kun vanhemmalla on hyvä olla, se heijastuu vauvaan ja koko perheeseen, Matero tiivistää.

Jos lapsen kasvoilla on ilo ja riemua harrastuksen aikana ja sen jälkeen, niin olet oikeilla jäljillä.― Suvi Laru, Väestöliitto

Lapsen kasvaessa harrastaminen tarkoittaa yleensä jo jotain, jota lapsi tekee yksin eikä enää yhdessä läheisen aikuisen kanssa. Materon ja Larun mukaan ei ole aina helppoa löytää lapselle mieluista ja tämän temperamenttiin sopivaa mielenkiinnon kohdetta. He vinkkaavat, että monia erilaisia lajeja ja aloja kannattaa kokeilla, eikä vain niitä, joista vanhempi itse tykkää.

Jos lapsesta näkyy haluttomuus, niin harrastus voi olla liian vaikea tai aloitettu liian varhain. Lisäksi jotkut lapset ovat väsyneitä päiväkodissa, eskarissa tai koulussa vietetyn päivän jälkeen.

Yksi kuuntelija kommentoi lapsen innottomuutta:

– Pitääkö aina olla harrastuksia, jos lapsi ei halua? Tyttäreni luki kirjoja, katsoi elokuvia, oli hyvä koulussa. Mutta teininä tai nuorempanakaan ei ollut kiinnostunut varsinaisista harrastuksista.
Voiko konserteissakäynti ystävien kanssa olla harrastus? Siinä tuin lastani muun muassa, kertoi nimimerkki Mia.

Laru kehottaa katsomaan lasta.

– Jos lapsi ei olekaan itse valmis, niin sitä pitää kuulla. Katso lapsen kasvoja harrastuksen aikana ja sen jälkeen. Jos kasvoilla on iloa ja riemua, niin olet oikeilla jäljillä. Jos kasvoilla näkyy ahdistusta ja surua useamman kerran. niin pitää miettiä, mistä on kyse.


Kuuntele keskustelu kokonaisuudessaan Areenassa. Keskustelijoina ovat Väestöliiton vanhemmuustiimin esimies Suvi Laru ja Mannerheimin lastensuojeluliiton suunnittelija Tuulikki Matero. Toimittajana Olli Aimola.

Uusimmat sisällöt - Yle Radio Suomi