Hyppää pääsisältöön

Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

Nummisuutarit.
Mikko Vilkastus (Matti Varjo) juottaa poloisen Eskon (Leo Jokela) ensimmäistä kertaa humalaan Nummisuutarien neljännessä näytöksessä. Nummisuutarit. Kuva: Yle Yle Elävä arkisto,Nummisuutarit,Leo Jokela

Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

Nummisuutarit löysi yleisönsä jo ensimmäisillä esityskerroillaan. Oulussa vierailleen Suomalaisen teatterin näytöksestä kiiri Helsinkiin sähke, jonka mukaan "komedia herätti vilkasta suosiota". Näytelmän menestyksen kivijalkana pidetään sen kansallista ilmapiiriä, runsasta ihmiskuvausta, rehtiä huumoria ja ajoittain vallan maaniseksikin yltyvää slapstick-komediaa. Näytelmän kieli on kivimäisen rehevää ja pitää kuulijan otteessaan.

Pekka Lounela sovitti ja ohjasi Radioteatterin vuoden 1965 version Nummisuutareista. Radiokuuntelija-lehdelle Lounela kertoi, että halusi lähestyä komediaa omasta näkökulmastaan. Päähenkilö Eskon (Leo Jokela) osalta ohjaaja halusi tehdä enemmän kuin selväksi, että Esko totta vie on yksinkertainen, tyhmäkin. Eskon isän Topiaksen (Lauri Leino) repliikkejä muiden hahmojen "valheista, vihapuheesta ja kateudesta sen takana" Lounela ei pitänyt todenmukaisina. Aleksis Kivi oli kirjoittanut Eskon tarkoituksella tyhmäksi, joten tämän tuli myös kuulua. Karismaattinen Leo Jokela tekeekin kelpo suorituksen näytelmän dynamona.

Muissa merkittävissä rooleissa kuunnelmassa kuullaan: Eila Pehkosta Marttana, Uljas Kandolinia Nikona, Aila Arajuurta Jaanana, Matti Varjoa Mikko Vilkastuksena, Taneli Rinnettä Kristona, Martti Tschokkista Iivarina ja Ritva Nuutista Kreetana.

Kuunnelman teknisestä toteutuksesta vastasivat Tuula Väänänen ja Eija Savolainen.

Nummisuutarit on käännetty kymmenille eri kielille ja se on versioitu useita kertoja niin ammattilais- kuin harrastajateattereissa. Nummisuutarit on yksi Suomen suosituimmista puhenäytelmistä.

Nummisuutarit lyhyesti

Viisinäytöksinen tarina alkaa, kun hieman yksinkertainen Esko lähtee vanhempiensa Topiaksen ja Martan sysäämänä kosioretkelle kaikin puolin valloittavan Kreetan luo. Ahneiden vanhempien motiivina naimakauppojen takana ovat lihavat myötäjäiset, mutta Kreetan isä ei ota sopimusta nuorten liitosta mitenkään tosissaan.

Kun Esko erinäisten vaiheiden jälkeen lopulta saapuu Kreetan kotiin, löytääkin hän luvatun morsiamensa paraikaa astumassa avioon paikallisen puusuutarin kanssa. Esko aloittaa lietsottuna tappelun häissä ja pakenee paikalta ystävänsä Mikko Vilkastuksen kanssa.

Samaan aikaan Eskon juopotteleva veli Iivari on ryypännyt Eskon hääjuhlien tarpeisiin varatut rahat. Iivari päättää juomatoveri Sakerin kanssa sepittää valheen, jonka mukaan kaverukset tulivat ryöstetyiksi. Matkalla miehet tapaavat tietämättään Topiaksen ja Martan kasvattityttö Jaanan isän Nikon, joka on saanut kuulla tyttärensä kovasta ajasta kasvattivanhempien ikeen alla. Jaanaakin on nimittäin tuumittu Eskolle morsiameksi, jopa väkipakolla. Niko huijaa Iivaria ja Sakeria ja käy näiden seurassa matkaan pelastamaan tytärtään.

Myös Esko ja Mikko Vilkastus ovat onnistuneet tuhlata omat rahansa kotimatkalla. Mikko yllyttää Eskon juopottelemaan ja syntyneen riidan avulla Mikko painuu käpälämäkeen. Esko taas käy juovuspäissään käsiksi poloiseen vaatturiin ja luulee tappaneensa tämän. Parahiksi paikalle saapuvat Eskon veli Iivari seurueineen ja lopulta tyrmätty vaatturikin virkoaa. Kotimatkalla kasvanut joukko poimii vielä itsensä teloneen karkuri-Mikon mukaan.

Eskon kotona häävalmistelut ovat jo valmiit, mutta juhlakaluja ei kuulu paikalle. Kun reissussa ryytynyt sakki saapuu paikalle, on siloitellun tunnustuksen aika. Tällöin mukana matkannut Niko paljastaa itsensä Jaanan isäksi ja näyttää katalille kasvattivanhemmille kaapin paikan: Jaanaa ei pakkonaiteta Eskolle vaan tämän mielitietylle Kristolle. Esko taas on ehditty haastaa käräjille tuhotöistään hääjuhlissa. Tämän tultua ilmi, surkuhupaisan matkan muutkin vaiheet selviävät myös vihaisille vanhemmille.

Lopulta on kuitenkin aika leppyä. Naimisiin päässyt Jaana lupaa iloissaan osan mojovasta perinnöstään Eskon perheelle. Esko päättää unohtaa naiset ainakin toistaiseksi ja Iivari päättää paeta viinapirua merille. Eskolle kyhätyissä hääpuitteissa avioon astuvat Jaana ja Kristo.

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto