Hyppää pääsisältöön

Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

Nummisuutarit.
Mikko Vilkastus (Matti Varjo) juottaa poloisen Eskon (Leo Jokela) ensimmäistä kertaa humalaan Nummisuutarien neljännessä näytöksessä. Nummisuutarit. Kuva: Yle Yle Elävä arkisto,Nummisuutarit,Leo Jokela

Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

Nummisuutarit löysi yleisönsä jo ensimmäisillä esityskerroillaan. Oulussa vierailleen Suomalaisen teatterin näytöksestä kiiri Helsinkiin sähke, jonka mukaan "komedia herätti vilkasta suosiota". Näytelmän menestyksen kivijalkana pidetään sen kansallista ilmapiiriä, runsasta ihmiskuvausta, rehtiä huumoria ja ajoittain vallan maaniseksikin yltyvää slapstick-komediaa. Näytelmän kieli on kivimäisen rehevää ja pitää kuulijan otteessaan.

Pekka Lounela sovitti ja ohjasi Radioteatterin vuoden 1965 version Nummisuutareista. Radiokuuntelija-lehdelle Lounela kertoi, että halusi lähestyä komediaa omasta näkökulmastaan. Päähenkilö Eskon (Leo Jokela) osalta ohjaaja halusi tehdä enemmän kuin selväksi, että Esko totta vie on yksinkertainen, tyhmäkin. Eskon isän Topiaksen (Lauri Leino) repliikkejä muiden hahmojen "valheista, vihapuheesta ja kateudesta sen takana" Lounela ei pitänyt todenmukaisina. Aleksis Kivi oli kirjoittanut Eskon tarkoituksella tyhmäksi, joten tämän tuli myös kuulua. Karismaattinen Leo Jokela tekeekin kelpo suorituksen näytelmän dynamona.

Muissa merkittävissä rooleissa kuunnelmassa kuullaan: Eila Pehkosta Marttana, Uljas Kandolinia Nikona, Aila Arajuurta Jaanana, Matti Varjoa Mikko Vilkastuksena, Taneli Rinnettä Kristona, Martti Tschokkista Iivarina ja Ritva Nuutista Kreetana.

Kuunnelman teknisestä toteutuksesta vastasivat Tuula Väänänen ja Eija Savolainen.

Nummisuutarit on käännetty kymmenille eri kielille ja se on versioitu useita kertoja niin ammattilais- kuin harrastajateattereissa. Nummisuutarit on yksi Suomen suosituimmista puhenäytelmistä.

Nummisuutarit lyhyesti

Viisinäytöksinen tarina alkaa, kun hieman yksinkertainen Esko lähtee vanhempiensa Topiaksen ja Martan sysäämänä kosioretkelle kaikin puolin valloittavan Kreetan luo. Ahneiden vanhempien motiivina naimakauppojen takana ovat lihavat myötäjäiset, mutta Kreetan isä ei ota sopimusta nuorten liitosta mitenkään tosissaan.

Kun Esko erinäisten vaiheiden jälkeen lopulta saapuu Kreetan kotiin, löytääkin hän luvatun morsiamensa paraikaa astumassa avioon paikallisen puusuutarin kanssa. Esko aloittaa lietsottuna tappelun häissä ja pakenee paikalta ystävänsä Mikko Vilkastuksen kanssa.

Samaan aikaan Eskon juopotteleva veli Iivari on ryypännyt Eskon hääjuhlien tarpeisiin varatut rahat. Iivari päättää juomatoveri Sakerin kanssa sepittää valheen, jonka mukaan kaverukset tulivat ryöstetyiksi. Matkalla miehet tapaavat tietämättään Topiaksen ja Martan kasvattityttö Jaanan isän Nikon, joka on saanut kuulla tyttärensä kovasta ajasta kasvattivanhempien ikeen alla. Jaanaakin on nimittäin tuumittu Eskolle morsiameksi, jopa väkipakolla. Niko huijaa Iivaria ja Sakeria ja käy näiden seurassa matkaan pelastamaan tytärtään.

Myös Esko ja Mikko Vilkastus ovat onnistuneet tuhlata omat rahansa kotimatkalla. Mikko yllyttää Eskon juopottelemaan ja syntyneen riidan avulla Mikko painuu käpälämäkeen. Esko taas käy juovuspäissään käsiksi poloiseen vaatturiin ja luulee tappaneensa tämän. Parahiksi paikalle saapuvat Eskon veli Iivari seurueineen ja lopulta tyrmätty vaatturikin virkoaa. Kotimatkalla kasvanut joukko poimii vielä itsensä teloneen karkuri-Mikon mukaan.

Eskon kotona häävalmistelut ovat jo valmiit, mutta juhlakaluja ei kuulu paikalle. Kun reissussa ryytynyt sakki saapuu paikalle, on siloitellun tunnustuksen aika. Tällöin mukana matkannut Niko paljastaa itsensä Jaanan isäksi ja näyttää katalille kasvattivanhemmille kaapin paikan: Jaanaa ei pakkonaiteta Eskolle vaan tämän mielitietylle Kristolle. Esko taas on ehditty haastaa käräjille tuhotöistään hääjuhlissa. Tämän tultua ilmi, surkuhupaisan matkan muutkin vaiheet selviävät myös vihaisille vanhemmille.

Lopulta on kuitenkin aika leppyä. Naimisiin päässyt Jaana lupaa iloissaan osan mojovasta perinnöstään Eskon perheelle. Esko päättää unohtaa naiset ainakin toistaiseksi ja Iivari päättää paeta viinapirua merille. Eskolle kyhätyissä hääpuitteissa avioon astuvat Jaana ja Kristo.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.