Hyppää pääsisältöön

Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

Tutkija Taina Kinnunen kahden vinttikoiransa kanssa pihanurmella. Vasemmalla valkoinen vinttikoira ja oikealla musta.
Tutkija Taina Kinnunen kahden vinttikoiransa kanssa pihanurmella. Vasemmalla valkoinen vinttikoira ja oikealla musta. Kuva: Taina Kinnusen kotialbumi Kuusi kuvaa,kuusi kuvaa taina kinnunen

Joensuun Marjalan lähiössä on rauhallista ja se sopii Taina Kinnuselle hyvin. Vaikka Kinnunen on matkannut ympäri maailmaa ja kaipaa suurkaupungin moninaisuutta ja hälinää, on hänen ehdottomasti saatava itselleen omaa rauhaa.

Joensuu tuntui heti läheiseltä paikalta, sillä siinä oli jotain samaa tunnelmaa kuin onnellisissa lapsuuden kesissä, joita Kinnunen vietti Oulun seudulla.

Niissä päivissä oli villiä onnen tunnetta. Virtaa on jotenkin aina riittänyt. Jo lapsuudessa sukulainen totesi, että ”Tainalla on aina tuli persuuksissa”. Mutta sekään ei ole ihan koko totuus.

Saatan olla joissain tilanteissa niin ujo, että se halvaannuttaa minut.― Taina Kinnunen

― Minussa on se toinen puoli. Olen oikeasti hirveän ujo, ja olen joutunut kamppailemaan ujouteni kanssa. Saatan olla joissain tilanteissa niin ujo, että se halvaannuttaa minut, Kinnunen tunnustaa. Samalla hän on kuitenkin hyvin utelias ja haluaa tutustua ihmisiin. Hän miettii voiko olla samaan aikaan ujo ja ekstrovertti.

Kulttuuriantropologina Kinnusen työtä on ihmisten ihmettely

Etnografisen kenttätyöhön kuuluu se, että työtä tehdään ihmisten parissa. Toisaalta kun aineisto on kerätty, sitä saa tutkia omissa oloissaan.

Ennen Kinnunen saattoi lähteä yksin tutkimuslomalle toiselle puolelle maapalloa, mutta nyt koirat pitävät hänet tiukemmin kodin piirissä omakotitalossa Joensuussa. Lenkkeiltyö tulee päivittäin kolmisen tuntia koirien kanssa.

Välillä Kinnunen avaa niille oven, jotta ne pääsevät kirmaamaan takapihalle. Sinne on aurattu kehä, jota vinttikoirat kirmaavat ympäri niin nopeasti, ettei niiden ääriviivoja erota. Etenkin uudemman tulokkaan, Candelan, kisailu ilahduttaa Kinnusta.

Candela on espanjalainen galgo, metsästyskoira, jolla on karu menneisyys. Sillä kuitenkin kävi tuuri, kun se pelastettiin Suomeen. Nyt se oppii luottamaan ihmisiin. Kinnuselle se ei ole niin helppoa.

Kun sain tietää, miten vinttikoiria kohdellaan, se musersi minut.

― Olin ennen innokas espanjankävijä. Mutta siellä sydämeni särkyi sillä tavalla, että se vaikutti koko loppuelämääni, oikeastaan ihan kaikessa. Kun sain tietää, miten vinttikoiria kohdellaan, se musersi minut. Olin välillä jopa täysin toimintakyvytön. Ajattelin, että tämä vie minusta kaiken elämänilon, että kunpa kuolisin. Olin niin pettynyt ihmisiin. Se oli musertava huomio, josta en koskaan täysin toipunut, Kinnunen murehtii.

Syksyinen näkymä oululaisessa puutalokorttelissa. Horisontissa näkyy kirkon torni.
Oulu on Kinnuselle tärkeä paikka. Siellä hän on kasvanut, kouluttautunut ja kohdannut elämänkumppaninsa. Tähän maisemaan hän ei kyllästy koskaan. Syksyinen näkymä oululaisessa puutalokorttelissa. Horisontissa näkyy kirkon torni. Kuva: Taina Kinnusen kotialbumi Kuusi kuvaa,Oulu,syksy,kuusi kuvaa taina kinnunen

Kulttuuriantropologi tekee työtä ihmisten parissa, mutta Kinnunen on sanonut puolitosissaan usein, että ihmisten sijaan hän pitää enemmän eläimistä ja luonnosta. Onnellisimmat hetket hän on viettänyt hiihtoretkillä tunturissa - yksin.
Lapissa hän myös keksi alakseen antropologian. Opiskelupaikaksi valikoitui Oulun yliopisto, jossa tutkittiin arktisia kulttuureja. Pohjoisesta ei kuitenkaan tullut Kinnusen työmaata.

Tutkimuksen kohteena työelämän persoonallisuuspaineet

Tutkimuskohteena Kinnusella on tällä hetkellä se millaisia ovat työelämän persoonallisuuteen kohdistuvat paineet ja miten 'hyvää tyyppiä' viestitään ruumiillisesti. Työ ei usein enää ole fyysistä, mutta kehon kohdistuu silti työmarkkinoilla vaatimuksia.

Väitöskirjansa Kinnunen teki kehonrakentajista, ja post doc -tutkimuksen aiheeksi päätyi kauneuskirurgia. Kulttuuriantropologin työhön kuuluu havainnoiva etnografinen tutkimus, jota tehdään ihmisten parissa.

Tämän vuoksi Kinnunen on viettänyt paljon aikaa kuntosaleilla, ja ymmärtääkseen tutkimuskohdettaan jopa käynyt kysymässä plastiikkakirurgeilta, mitä toimenpiteitä he suosittelisivat hänelle.

Suomalaista kosketuskulttuuria käsittelevässä kirjassa ”Vahvat yksin, heikot sylityksin” Kinnunen kertoi avoimesti myös omista haavoistaan.

Tulevaisuudessa tuhkimuskohde vaihtuu ihmisistä eläimiin

Tulevaisuuden tutkimuskohteet saattavat liittyä jollakin tavalla ihmisten ja eläimien suhteeseen, aiheeseen, joka satutti Kinnusta syvästi.

Ihmisten ja eläinten kulttuuriseen suhteeseen liittyy paljon isoja kysymyksiä, jotka tulevat ravistelemaan pohjiaan myöten koko meidän inhimillistä kulttuuriamme.

Etologian, eli eläinten käyttäytymistieteen kautta on jo paljon tutkimustietoa siitä, kuinka eläimillä on kykyjä, joita emme olisi voineet kuvitellakaan. Myös humanistisella tutkimuksella on paljon annettavaa aiheeseen.

― Ihmisten ja eläinten kulttuuriseen suhteeseen liittyy paljon isoja kysymyksiä, jotka tulevat ravistelemaan pohjiaan myöten koko meidän inhimillistä kulttuuriamme. Ihmisen ja eläimen raja hämärtyy, Kinnunen visioi.

Itsensä likoon laittaminen kirjailijana ja yrittäjänä

Itsensä likoon laittaminen on tuntunut välttämättömältä, vaikka se ei aina olisi mieluisaa. Kauhistuttavin kokemus kuitenkin oli pulahdus hyiseen avantoon, jonka Kinnunen päätti tehdä kirjoittaessaan kirjaa avantouinnista.

Kirja on yksi monista projekteista, joita Kinnunen on tehnyt akateemisen uran ohella. Hän on luennoinut ja kirjoittanut myös yliopiston ulkopuolella.

Nyt kustantajalle on lähetetty käsikirjoitus kirjasta, joka kertoo ”teknovaimoista”, miehensä työn perässä Yhdysvaltoihin muuttaneista naisista.

Kinnusen seuraava aluevaltaus tulee olemaan jotain ihan muuta: oma yritys. Aikomuksena on lyödä hynttyyt yhteen hoitotieteen ja etiikan asiantuntijan kanssa.

Yhdessä he aikovat jakaa sitä, mikä osaavat parhaiten: tieteellisesti paikkaansa pitävää ja tarpeellista tietoa ihmisyydestä.

Teksti: Leena Pihkala

  • Keskustele itsemurhasta

    Onko itsemurha joskus sallittava?

    Itsemurhan ympärillä on edelleen tabuluonteinen hiljaisuus. Ulla-Kaija Lammin mies teki 17 vuotta sitten itsemurhan. Ulla-Kaija on halunnut olla aina avoin tapahtuneesta eikä kantaa asiasta syyllisyyttä. Ulla-Kaijan mielestä hänen miehensä tekoa ei olisi voitu estää. Kaikki mahdollinen apu annettiin, mutta mies halusi silti lähteä pois.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

    Vaikka Noora Västisen luusto on hauras, se ei häntä pysäytä.

    Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhauraus sairauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus.

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele itsemurhasta

    Onko itsemurha joskus sallittava?

    Itsemurhan ympärillä on edelleen tabuluonteinen hiljaisuus. Ulla-Kaija Lammin mies teki 17 vuotta sitten itsemurhan. Ulla-Kaija on halunnut olla aina avoin tapahtuneesta eikä kantaa asiasta syyllisyyttä. Ulla-Kaijan mielestä hänen miehensä tekoa ei olisi voitu estää. Kaikki mahdollinen apu annettiin, mutta mies halusi silti lähteä pois.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

    Vaikka Noora Västisen luusto on hauras, se ei häntä pysäytä.

    Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhauraus sairauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus.

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

  • Keskustele toivon merkityksestä

    Millainen merkitys toivolla on paranemisessa?

    Millaisia ajatuksia syöpälääkäri Päivi Hietasen ja valmentaja Ulrika Björkstamin keskustelu toivosta sinussa herättää? Millainen toivo on auttanut sinua vaikeissa elämäntilanteissa eteenpäin? Osallistu keskusteluun! Voit myös lähettää minulle aihe-ehdotuksia osoitteeseen sari.valto@yle.fi

  • Kirjailija Anne Leinonen rakastaa outoa ja kummaa

    Mielikuvitusta ruokitaan syömällä ja juomalla hyvin.

    Spekulatiivista fiktiota kirjoittava Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia.

  • Tarina on kerrottu, mysteeri jää eloon - millainen on kuuluisa tuntematon?

    - Ei niitä kisoja paperilla ajeta, sanoo Kimi Räikkönen

    Kirjailijan työ ei pääty, kun kirja on kansissa. Kirjamessuilla yksinäinen puurtaja muuttuu julkiseksi eläimeksi. Hän voi joutua hetkeksi samaan asemaan kuin ne, joista hän on kirjoittanut. Ymmärtääkö Kari Hotakainen kirjamessuilla, miltä Kimi Räikkösestä tuntuu? Vuoden myydyin kotimainen kirja on nimeltään Tuntematon Kimi Räikkönen.

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.