Hyppää pääsisältöön

Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

Tutkija Taina Kinnunen kahden vinttikoiransa kanssa pihanurmella. Vasemmalla valkoinen vinttikoira ja oikealla musta.
Tutkija Taina Kinnunen kahden vinttikoiransa kanssa pihanurmella. Vasemmalla valkoinen vinttikoira ja oikealla musta. Kuva: Taina Kinnusen kotialbumi Kuusi kuvaa,kuusi kuvaa taina kinnunen

Joensuun Marjalan lähiössä on rauhallista ja se sopii Taina Kinnuselle hyvin. Vaikka Kinnunen on matkannut ympäri maailmaa ja kaipaa suurkaupungin moninaisuutta ja hälinää, on hänen ehdottomasti saatava itselleen omaa rauhaa.

Joensuu tuntui heti läheiseltä paikalta, sillä siinä oli jotain samaa tunnelmaa kuin onnellisissa lapsuuden kesissä, joita Kinnunen vietti Oulun seudulla.

Niissä päivissä oli villiä onnen tunnetta. Virtaa on jotenkin aina riittänyt. Jo lapsuudessa sukulainen totesi, että ”Tainalla on aina tuli persuuksissa”. Mutta sekään ei ole ihan koko totuus.

Saatan olla joissain tilanteissa niin ujo, että se halvaannuttaa minut.― Taina Kinnunen

― Minussa on se toinen puoli. Olen oikeasti hirveän ujo, ja olen joutunut kamppailemaan ujouteni kanssa. Saatan olla joissain tilanteissa niin ujo, että se halvaannuttaa minut, Kinnunen tunnustaa. Samalla hän on kuitenkin hyvin utelias ja haluaa tutustua ihmisiin. Hän miettii voiko olla samaan aikaan ujo ja ekstrovertti.

Kulttuuriantropologina Kinnusen työtä on ihmisten ihmettely

Etnografisen kenttätyöhön kuuluu se, että työtä tehdään ihmisten parissa. Toisaalta kun aineisto on kerätty, sitä saa tutkia omissa oloissaan.

Ennen Kinnunen saattoi lähteä yksin tutkimuslomalle toiselle puolelle maapalloa, mutta nyt koirat pitävät hänet tiukemmin kodin piirissä omakotitalossa Joensuussa. Lenkkeiltyö tulee päivittäin kolmisen tuntia koirien kanssa.

Välillä Kinnunen avaa niille oven, jotta ne pääsevät kirmaamaan takapihalle. Sinne on aurattu kehä, jota vinttikoirat kirmaavat ympäri niin nopeasti, ettei niiden ääriviivoja erota. Etenkin uudemman tulokkaan, Candelan, kisailu ilahduttaa Kinnusta.

Candela on espanjalainen galgo, metsästyskoira, jolla on karu menneisyys. Sillä kuitenkin kävi tuuri, kun se pelastettiin Suomeen. Nyt se oppii luottamaan ihmisiin. Kinnuselle se ei ole niin helppoa.

Kun sain tietää, miten vinttikoiria kohdellaan, se musersi minut.

― Olin ennen innokas espanjankävijä. Mutta siellä sydämeni särkyi sillä tavalla, että se vaikutti koko loppuelämääni, oikeastaan ihan kaikessa. Kun sain tietää, miten vinttikoiria kohdellaan, se musersi minut. Olin välillä jopa täysin toimintakyvytön. Ajattelin, että tämä vie minusta kaiken elämänilon, että kunpa kuolisin. Olin niin pettynyt ihmisiin. Se oli musertava huomio, josta en koskaan täysin toipunut, Kinnunen murehtii.

Syksyinen näkymä oululaisessa puutalokorttelissa. Horisontissa näkyy kirkon torni.
Oulu on Kinnuselle tärkeä paikka. Siellä hän on kasvanut, kouluttautunut ja kohdannut elämänkumppaninsa. Tähän maisemaan hän ei kyllästy koskaan. Syksyinen näkymä oululaisessa puutalokorttelissa. Horisontissa näkyy kirkon torni. Kuva: Taina Kinnusen kotialbumi Kuusi kuvaa,Oulu,syksy,kuusi kuvaa taina kinnunen

Kulttuuriantropologi tekee työtä ihmisten parissa, mutta Kinnunen on sanonut puolitosissaan usein, että ihmisten sijaan hän pitää enemmän eläimistä ja luonnosta. Onnellisimmat hetket hän on viettänyt hiihtoretkillä tunturissa - yksin.
Lapissa hän myös keksi alakseen antropologian. Opiskelupaikaksi valikoitui Oulun yliopisto, jossa tutkittiin arktisia kulttuureja. Pohjoisesta ei kuitenkaan tullut Kinnusen työmaata.

Tutkimuksen kohteena työelämän persoonallisuuspaineet

Tutkimuskohteena Kinnusella on tällä hetkellä se millaisia ovat työelämän persoonallisuuteen kohdistuvat paineet ja miten 'hyvää tyyppiä' viestitään ruumiillisesti. Työ ei usein enää ole fyysistä, mutta kehon kohdistuu silti työmarkkinoilla vaatimuksia.

Väitöskirjansa Kinnunen teki kehonrakentajista, ja post doc -tutkimuksen aiheeksi päätyi kauneuskirurgia. Kulttuuriantropologin työhön kuuluu havainnoiva etnografinen tutkimus, jota tehdään ihmisten parissa.

Tämän vuoksi Kinnunen on viettänyt paljon aikaa kuntosaleilla, ja ymmärtääkseen tutkimuskohdettaan jopa käynyt kysymässä plastiikkakirurgeilta, mitä toimenpiteitä he suosittelisivat hänelle.

Suomalaista kosketuskulttuuria käsittelevässä kirjassa ”Vahvat yksin, heikot sylityksin” Kinnunen kertoi avoimesti myös omista haavoistaan.

Tulevaisuudessa tuhkimuskohde vaihtuu ihmisistä eläimiin

Tulevaisuuden tutkimuskohteet saattavat liittyä jollakin tavalla ihmisten ja eläimien suhteeseen, aiheeseen, joka satutti Kinnusta syvästi.

Ihmisten ja eläinten kulttuuriseen suhteeseen liittyy paljon isoja kysymyksiä, jotka tulevat ravistelemaan pohjiaan myöten koko meidän inhimillistä kulttuuriamme.

Etologian, eli eläinten käyttäytymistieteen kautta on jo paljon tutkimustietoa siitä, kuinka eläimillä on kykyjä, joita emme olisi voineet kuvitellakaan. Myös humanistisella tutkimuksella on paljon annettavaa aiheeseen.

― Ihmisten ja eläinten kulttuuriseen suhteeseen liittyy paljon isoja kysymyksiä, jotka tulevat ravistelemaan pohjiaan myöten koko meidän inhimillistä kulttuuriamme. Ihmisen ja eläimen raja hämärtyy, Kinnunen visioi.

Itsensä likoon laittaminen kirjailijana ja yrittäjänä

Itsensä likoon laittaminen on tuntunut välttämättömältä, vaikka se ei aina olisi mieluisaa. Kauhistuttavin kokemus kuitenkin oli pulahdus hyiseen avantoon, jonka Kinnunen päätti tehdä kirjoittaessaan kirjaa avantouinnista.

Kirja on yksi monista projekteista, joita Kinnunen on tehnyt akateemisen uran ohella. Hän on luennoinut ja kirjoittanut myös yliopiston ulkopuolella.

Nyt kustantajalle on lähetetty käsikirjoitus kirjasta, joka kertoo ”teknovaimoista”, miehensä työn perässä Yhdysvaltoihin muuttaneista naisista.

Kinnusen seuraava aluevaltaus tulee olemaan jotain ihan muuta: oma yritys. Aikomuksena on lyödä hynttyyt yhteen hoitotieteen ja etiikan asiantuntijan kanssa.

Yhdessä he aikovat jakaa sitä, mikä osaavat parhaiten: tieteellisesti paikkaansa pitävää ja tarpeellista tietoa ihmisyydestä.

Teksti: Leena Pihkala

  • Keskustele täällä maahanmuutosta!

    Miten ratkaista maahanmuuton ongelmat?

    Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa on noussut tasaisesti pari viimeistä vuosikymmentä. Tällä hetkellä n 6,5 prosenttia väestöstämme on ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuuttojärjestelmämme joutui kovalle koetukselle vuonna 2015, kun maahan saapui lyhyessä aikataulussa yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Keskustele täällä lääketieteen asemasta!

    Onko lääketieteen asema murenemassa?

    Miksi modernissa yhteiskunnassamme joku juo hopeavettä ja uskoo parantuvansa sen avulla? Tai jättää lapsensa rokottamatta? Mistä lääketiedekriittisyys johtuu? Vieraina professori Juhani Knuuti sekä lääketiedekriittisyyteen paneutunut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä maahanmuutosta!

    Miten ratkaista maahanmuuton ongelmat?

    Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa on noussut tasaisesti pari viimeistä vuosikymmentä. Tällä hetkellä n 6,5 prosenttia väestöstämme on ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuuttojärjestelmämme joutui kovalle koetukselle vuonna 2015, kun maahan saapui lyhyessä aikataulussa yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Keskustele täällä lääketieteen asemasta!

    Onko lääketieteen asema murenemassa?

    Miksi modernissa yhteiskunnassamme joku juo hopeavettä ja uskoo parantuvansa sen avulla? Tai jättää lapsensa rokottamatta? Mistä lääketiedekriittisyys johtuu? Vieraina professori Juhani Knuuti sekä lääketiedekriittisyyteen paneutunut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Keskustele täällä brexitistä!

    Miten Suomi on varautunut brexitiin?

    Britannian parlamentti äänestää EU-erosta ensi viikolla. Brittien ja EU:n tavoitteena on ollut ja on vieläkin saada sopimus, jolla mm. turvattaisiin kaupankäynti myös eron jälkeen. Sopimusta ei ole syntynyt. Eron on määrä astua voimaan maaliskuun lopussa. Millaisia vaikutuksia brexitistä on suomalaisille ja suomen taloudelle?

  • Valon villitsemä - Kari Kola

    Valotaiteilija Kari Kolan ajatuksia.

    Valtaiteilija Kari Kola tekee suuren mittakaavan valoteoksia. Oman kotinsa hän löysi Joensuusta ja sieltä käsin hän risteilee eri puolilla maailmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa huikeita valoteoksia. Joensuussa hän on omistautunut maailman pohjoisimman trooppisten perhosten puutarhan ylläpitämiseen. Suuria valoteoksia on mm.

  • Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

    Valotaiteilija rakastaa outoja paikkoja.

    Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

  • Tiede ja usko – ikkunoita totuuteen

    Serafim Seppälän ajatuksia tieteestä ja uskosta.

    Professori ja pappismunkki Serafin Seppälä on mielenkiintoinen yhdistelmä analyyttistä tiedemiestä ja mystikkoa. Itä-Suomen Yliopiston patristiikan professorina hän pitää luentoja mm. numeroiden metafysiikasta. Silloin kun hän ei ole syventynyt tutkimukseen tai kirjoita kirjoja, hän harrastaa esimerkiksi vanhaa juutalaista tai armenialaista musiikkia.

  • Tunteella ja taidolla - kansanmuusikko Sari Kaasinen

    Sari Kaasisen haastattelu

    Sari Kaasinen on elänyt koko elämänsä kansanmusiikille ja nyt Joensuun kulttuurijohtajanakin hän nauttii edelleen esiintymisestä. Valmistautuessaan konserttiin Carelia-salissa Joensuussa hän kertoo elämänsä vaiheista ja tärkeistä asioista elämänsä varrella radiosarjan Kuusi kuvaa toimittajalle.