Hyppää pääsisältöön

Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

Tutkija Taina Kinnunen kahden vinttikoiransa kanssa pihanurmella. Vasemmalla valkoinen vinttikoira ja oikealla musta.
Tutkija Taina Kinnunen kahden vinttikoiransa kanssa pihanurmella. Vasemmalla valkoinen vinttikoira ja oikealla musta. Kuva: Taina Kinnusen kotialbumi Kuusi kuvaa,kuusi kuvaa taina kinnunen

Joensuun Marjalan lähiössä on rauhallista ja se sopii Taina Kinnuselle hyvin. Vaikka Kinnunen on matkannut ympäri maailmaa ja kaipaa suurkaupungin moninaisuutta ja hälinää, on hänen ehdottomasti saatava itselleen omaa rauhaa.

Joensuu tuntui heti läheiseltä paikalta, sillä siinä oli jotain samaa tunnelmaa kuin onnellisissa lapsuuden kesissä, joita Kinnunen vietti Oulun seudulla.

Niissä päivissä oli villiä onnen tunnetta. Virtaa on jotenkin aina riittänyt. Jo lapsuudessa sukulainen totesi, että ”Tainalla on aina tuli persuuksissa”. Mutta sekään ei ole ihan koko totuus.

Saatan olla joissain tilanteissa niin ujo, että se halvaannuttaa minut.― Taina Kinnunen

― Minussa on se toinen puoli. Olen oikeasti hirveän ujo, ja olen joutunut kamppailemaan ujouteni kanssa. Saatan olla joissain tilanteissa niin ujo, että se halvaannuttaa minut, Kinnunen tunnustaa. Samalla hän on kuitenkin hyvin utelias ja haluaa tutustua ihmisiin. Hän miettii voiko olla samaan aikaan ujo ja ekstrovertti.

Kulttuuriantropologina Kinnusen työtä on ihmisten ihmettely

Etnografisen kenttätyöhön kuuluu se, että työtä tehdään ihmisten parissa. Toisaalta kun aineisto on kerätty, sitä saa tutkia omissa oloissaan.

Ennen Kinnunen saattoi lähteä yksin tutkimuslomalle toiselle puolelle maapalloa, mutta nyt koirat pitävät hänet tiukemmin kodin piirissä omakotitalossa Joensuussa. Lenkkeiltyö tulee päivittäin kolmisen tuntia koirien kanssa.

Välillä Kinnunen avaa niille oven, jotta ne pääsevät kirmaamaan takapihalle. Sinne on aurattu kehä, jota vinttikoirat kirmaavat ympäri niin nopeasti, ettei niiden ääriviivoja erota. Etenkin uudemman tulokkaan, Candelan, kisailu ilahduttaa Kinnusta.

Candela on espanjalainen galgo, metsästyskoira, jolla on karu menneisyys. Sillä kuitenkin kävi tuuri, kun se pelastettiin Suomeen. Nyt se oppii luottamaan ihmisiin. Kinnuselle se ei ole niin helppoa.

Kun sain tietää, miten vinttikoiria kohdellaan, se musersi minut.

― Olin ennen innokas espanjankävijä. Mutta siellä sydämeni särkyi sillä tavalla, että se vaikutti koko loppuelämääni, oikeastaan ihan kaikessa. Kun sain tietää, miten vinttikoiria kohdellaan, se musersi minut. Olin välillä jopa täysin toimintakyvytön. Ajattelin, että tämä vie minusta kaiken elämänilon, että kunpa kuolisin. Olin niin pettynyt ihmisiin. Se oli musertava huomio, josta en koskaan täysin toipunut, Kinnunen murehtii.

Syksyinen näkymä oululaisessa puutalokorttelissa. Horisontissa näkyy kirkon torni.
Oulu on Kinnuselle tärkeä paikka. Siellä hän on kasvanut, kouluttautunut ja kohdannut elämänkumppaninsa. Tähän maisemaan hän ei kyllästy koskaan. Syksyinen näkymä oululaisessa puutalokorttelissa. Horisontissa näkyy kirkon torni. Kuva: Taina Kinnusen kotialbumi Kuusi kuvaa,Oulu,syksy,kuusi kuvaa taina kinnunen

Kulttuuriantropologi tekee työtä ihmisten parissa, mutta Kinnunen on sanonut puolitosissaan usein, että ihmisten sijaan hän pitää enemmän eläimistä ja luonnosta. Onnellisimmat hetket hän on viettänyt hiihtoretkillä tunturissa - yksin.
Lapissa hän myös keksi alakseen antropologian. Opiskelupaikaksi valikoitui Oulun yliopisto, jossa tutkittiin arktisia kulttuureja. Pohjoisesta ei kuitenkaan tullut Kinnusen työmaata.

Tutkimuksen kohteena työelämän persoonallisuuspaineet

Tutkimuskohteena Kinnusella on tällä hetkellä se millaisia ovat työelämän persoonallisuuteen kohdistuvat paineet ja miten 'hyvää tyyppiä' viestitään ruumiillisesti. Työ ei usein enää ole fyysistä, mutta kehon kohdistuu silti työmarkkinoilla vaatimuksia.

Väitöskirjansa Kinnunen teki kehonrakentajista, ja post doc -tutkimuksen aiheeksi päätyi kauneuskirurgia. Kulttuuriantropologin työhön kuuluu havainnoiva etnografinen tutkimus, jota tehdään ihmisten parissa.

Tämän vuoksi Kinnunen on viettänyt paljon aikaa kuntosaleilla, ja ymmärtääkseen tutkimuskohdettaan jopa käynyt kysymässä plastiikkakirurgeilta, mitä toimenpiteitä he suosittelisivat hänelle.

Suomalaista kosketuskulttuuria käsittelevässä kirjassa ”Vahvat yksin, heikot sylityksin” Kinnunen kertoi avoimesti myös omista haavoistaan.

Tulevaisuudessa tuhkimuskohde vaihtuu ihmisistä eläimiin

Tulevaisuuden tutkimuskohteet saattavat liittyä jollakin tavalla ihmisten ja eläimien suhteeseen, aiheeseen, joka satutti Kinnusta syvästi.

Ihmisten ja eläinten kulttuuriseen suhteeseen liittyy paljon isoja kysymyksiä, jotka tulevat ravistelemaan pohjiaan myöten koko meidän inhimillistä kulttuuriamme.

Etologian, eli eläinten käyttäytymistieteen kautta on jo paljon tutkimustietoa siitä, kuinka eläimillä on kykyjä, joita emme olisi voineet kuvitellakaan. Myös humanistisella tutkimuksella on paljon annettavaa aiheeseen.

― Ihmisten ja eläinten kulttuuriseen suhteeseen liittyy paljon isoja kysymyksiä, jotka tulevat ravistelemaan pohjiaan myöten koko meidän inhimillistä kulttuuriamme. Ihmisen ja eläimen raja hämärtyy, Kinnunen visioi.

Itsensä likoon laittaminen kirjailijana ja yrittäjänä

Itsensä likoon laittaminen on tuntunut välttämättömältä, vaikka se ei aina olisi mieluisaa. Kauhistuttavin kokemus kuitenkin oli pulahdus hyiseen avantoon, jonka Kinnunen päätti tehdä kirjoittaessaan kirjaa avantouinnista.

Kirja on yksi monista projekteista, joita Kinnunen on tehnyt akateemisen uran ohella. Hän on luennoinut ja kirjoittanut myös yliopiston ulkopuolella.

Nyt kustantajalle on lähetetty käsikirjoitus kirjasta, joka kertoo ”teknovaimoista”, miehensä työn perässä Yhdysvaltoihin muuttaneista naisista.

Kinnusen seuraava aluevaltaus tulee olemaan jotain ihan muuta: oma yritys. Aikomuksena on lyödä hynttyyt yhteen hoitotieteen ja etiikan asiantuntijan kanssa.

Yhdessä he aikovat jakaa sitä, mikä osaavat parhaiten: tieteellisesti paikkaansa pitävää ja tarpeellista tietoa ihmisyydestä.

Teksti: Leena Pihkala

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä kaupungistumisesta!

    Onko Suomi kohta vain yksi kaupunki?

    o kolme vuotta peräkkäin Suomessa on syntynyt vähemmän ihmisiä kuin on kuollut. Väestönkasvu on maahanmuuton varassa. Maaseutu ja kohta myös taajamat ja pikkukaupungit näivettyvät, Missä asumme ja mitä teemme parin vuosikymmenen kuluttua, sitä pohditaan nyt alkavassa Mikä maksaa-ohjelmassa.

  • Merenkulkija Pekka Piri toteutti unelmamatkansa viikinkien reittiä pitkin

    Hurja matka avoveneellä Islantiin onnistui.

    Merenkulkija Pekka Piri, joka toteutti unelmansa 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Merimatka vaati ponnistusta, sitkeyttä sekä kumppanuutta. Sittemmin Pekka Piri on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistoissaan ja ajatuksissaan.

  • Keskustele tässä muodista ja vaateteollisuudesta!

    Suomalaisen muotibisneksen vaiheita

    Vielä 1980 tekstiili- ja vaatetusala työllisti 25 000 suomalaista ja vaatteet olivat tärkeä vientiala. Nykyään vaateteollisuudesta leipänsä saa noin 5000 ihmistä. Nyt kotimainen vaatevalmistus on jälleen pikku hiljaa elpymässä ja ala tähyää uudestaan vientimarkkinoille. Lisäksi Suomessa kehitellään myös uuden sukupolven kankaita, jotka valmistetaan puukuidusta.

  • Keskustele muutosliikkeestä

    Mikä saisi ihmiset vaatimaan muutoksia?

    Miksi ihmiset sopeutuvat maailman vääryyksiin niin ihmeteltävän hyvin? Miksi he eivät vaadi oikeudenmukaisuutta? Toisten palkka ei riitä edes ruokaan, toiset nostavat miljoonaoptioita. Miksi ihmiset tyytyvät tästä tilanteesta vain toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka eikä asialle tehdä mitään?

  • Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta

    Jaakko Valvanne toivoo vanhusten kotihoidon lisäämistä.

    Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan.

  • Keskustele tässä vaalirahoituksesta!

    Suomalainen vaalirahoitus

    Vaalikampanjat ovat käyneet yksittäisille ehdokkaille yhä kalliimmiksi. Ketkä ehdokkaista saavat rahoitusta helposti ja ketkä eivät? Millaisia harmaan alueen ongelmia vaalirahoitukseen liittyy? Vieraina ovat vaalikampanjointia tutkinut valtiotieteiden tohtori Erkka Railo ja tilintarkastuspäällikkö Jaakko Eskola.

  • Keskustele hyvinvointivaltiosta

    Pitäisikö hyvinvointivaltioaatetta päivittää?

    Passivoiko sosiaaliturva ihmisiä liikaa? Onko työn tekemisen arvo unohdettu? Vai onko hyvinvointivaltioaate edelleen pätevä? Onko sen edustama järjestelmä oikeudenmukainen?

  • Keskustele mielenterveyspalveluista

    Kuka pitää mielenterveyskuntoutujien puolta

    Ohjelmassa keskustellaan mielenterveyspalveluiden, erityisesti asumispalveluiden, kilpailuttamisesta. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse tai onko joku läheisistäsi käyttänyt mielenterveyspalveluja? Oletko ollut saamaasi palveluun tyytyväinen? Miten mielenterveyspalveluja pitäisi mielestäsi kehittää?

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.