Hyppää pääsisältöön

Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

Tutkija Taina Kinnunen kahden vinttikoiransa kanssa pihanurmella. Vasemmalla valkoinen vinttikoira ja oikealla musta.
Tutkija Taina Kinnunen kahden vinttikoiransa kanssa pihanurmella. Vasemmalla valkoinen vinttikoira ja oikealla musta. Kuva: Taina Kinnusen kotialbumi Kuusi kuvaa,kuusi kuvaa taina kinnunen

Joensuun Marjalan lähiössä on rauhallista ja se sopii Taina Kinnuselle hyvin. Vaikka Kinnunen on matkannut ympäri maailmaa ja kaipaa suurkaupungin moninaisuutta ja hälinää, on hänen ehdottomasti saatava itselleen omaa rauhaa.

Joensuu tuntui heti läheiseltä paikalta, sillä siinä oli jotain samaa tunnelmaa kuin onnellisissa lapsuuden kesissä, joita Kinnunen vietti Oulun seudulla.

Niissä päivissä oli villiä onnen tunnetta. Virtaa on jotenkin aina riittänyt. Jo lapsuudessa sukulainen totesi, että ”Tainalla on aina tuli persuuksissa”. Mutta sekään ei ole ihan koko totuus.

Saatan olla joissain tilanteissa niin ujo, että se halvaannuttaa minut.― Taina Kinnunen

― Minussa on se toinen puoli. Olen oikeasti hirveän ujo, ja olen joutunut kamppailemaan ujouteni kanssa. Saatan olla joissain tilanteissa niin ujo, että se halvaannuttaa minut, Kinnunen tunnustaa. Samalla hän on kuitenkin hyvin utelias ja haluaa tutustua ihmisiin. Hän miettii voiko olla samaan aikaan ujo ja ekstrovertti.

Kulttuuriantropologina Kinnusen työtä on ihmisten ihmettely

Etnografisen kenttätyöhön kuuluu se, että työtä tehdään ihmisten parissa. Toisaalta kun aineisto on kerätty, sitä saa tutkia omissa oloissaan.

Ennen Kinnunen saattoi lähteä yksin tutkimuslomalle toiselle puolelle maapalloa, mutta nyt koirat pitävät hänet tiukemmin kodin piirissä omakotitalossa Joensuussa. Lenkkeiltyö tulee päivittäin kolmisen tuntia koirien kanssa.

Välillä Kinnunen avaa niille oven, jotta ne pääsevät kirmaamaan takapihalle. Sinne on aurattu kehä, jota vinttikoirat kirmaavat ympäri niin nopeasti, ettei niiden ääriviivoja erota. Etenkin uudemman tulokkaan, Candelan, kisailu ilahduttaa Kinnusta.

Candela on espanjalainen galgo, metsästyskoira, jolla on karu menneisyys. Sillä kuitenkin kävi tuuri, kun se pelastettiin Suomeen. Nyt se oppii luottamaan ihmisiin. Kinnuselle se ei ole niin helppoa.

Kun sain tietää, miten vinttikoiria kohdellaan, se musersi minut.

― Olin ennen innokas espanjankävijä. Mutta siellä sydämeni särkyi sillä tavalla, että se vaikutti koko loppuelämääni, oikeastaan ihan kaikessa. Kun sain tietää, miten vinttikoiria kohdellaan, se musersi minut. Olin välillä jopa täysin toimintakyvytön. Ajattelin, että tämä vie minusta kaiken elämänilon, että kunpa kuolisin. Olin niin pettynyt ihmisiin. Se oli musertava huomio, josta en koskaan täysin toipunut, Kinnunen murehtii.

Syksyinen näkymä oululaisessa puutalokorttelissa. Horisontissa näkyy kirkon torni.
Oulu on Kinnuselle tärkeä paikka. Siellä hän on kasvanut, kouluttautunut ja kohdannut elämänkumppaninsa. Tähän maisemaan hän ei kyllästy koskaan. Syksyinen näkymä oululaisessa puutalokorttelissa. Horisontissa näkyy kirkon torni. Kuva: Taina Kinnusen kotialbumi Kuusi kuvaa,Oulu,syksy,kuusi kuvaa taina kinnunen

Kulttuuriantropologi tekee työtä ihmisten parissa, mutta Kinnunen on sanonut puolitosissaan usein, että ihmisten sijaan hän pitää enemmän eläimistä ja luonnosta. Onnellisimmat hetket hän on viettänyt hiihtoretkillä tunturissa - yksin.
Lapissa hän myös keksi alakseen antropologian. Opiskelupaikaksi valikoitui Oulun yliopisto, jossa tutkittiin arktisia kulttuureja. Pohjoisesta ei kuitenkaan tullut Kinnusen työmaata.

Tutkimuksen kohteena työelämän persoonallisuuspaineet

Tutkimuskohteena Kinnusella on tällä hetkellä se millaisia ovat työelämän persoonallisuuteen kohdistuvat paineet ja miten 'hyvää tyyppiä' viestitään ruumiillisesti. Työ ei usein enää ole fyysistä, mutta kehon kohdistuu silti työmarkkinoilla vaatimuksia.

Väitöskirjansa Kinnunen teki kehonrakentajista, ja post doc -tutkimuksen aiheeksi päätyi kauneuskirurgia. Kulttuuriantropologin työhön kuuluu havainnoiva etnografinen tutkimus, jota tehdään ihmisten parissa.

Tämän vuoksi Kinnunen on viettänyt paljon aikaa kuntosaleilla, ja ymmärtääkseen tutkimuskohdettaan jopa käynyt kysymässä plastiikkakirurgeilta, mitä toimenpiteitä he suosittelisivat hänelle.

Suomalaista kosketuskulttuuria käsittelevässä kirjassa ”Vahvat yksin, heikot sylityksin” Kinnunen kertoi avoimesti myös omista haavoistaan.

Tulevaisuudessa tuhkimuskohde vaihtuu ihmisistä eläimiin

Tulevaisuuden tutkimuskohteet saattavat liittyä jollakin tavalla ihmisten ja eläimien suhteeseen, aiheeseen, joka satutti Kinnusta syvästi.

Ihmisten ja eläinten kulttuuriseen suhteeseen liittyy paljon isoja kysymyksiä, jotka tulevat ravistelemaan pohjiaan myöten koko meidän inhimillistä kulttuuriamme.

Etologian, eli eläinten käyttäytymistieteen kautta on jo paljon tutkimustietoa siitä, kuinka eläimillä on kykyjä, joita emme olisi voineet kuvitellakaan. Myös humanistisella tutkimuksella on paljon annettavaa aiheeseen.

― Ihmisten ja eläinten kulttuuriseen suhteeseen liittyy paljon isoja kysymyksiä, jotka tulevat ravistelemaan pohjiaan myöten koko meidän inhimillistä kulttuuriamme. Ihmisen ja eläimen raja hämärtyy, Kinnunen visioi.

Itsensä likoon laittaminen kirjailijana ja yrittäjänä

Itsensä likoon laittaminen on tuntunut välttämättömältä, vaikka se ei aina olisi mieluisaa. Kauhistuttavin kokemus kuitenkin oli pulahdus hyiseen avantoon, jonka Kinnunen päätti tehdä kirjoittaessaan kirjaa avantouinnista.

Kirja on yksi monista projekteista, joita Kinnunen on tehnyt akateemisen uran ohella. Hän on luennoinut ja kirjoittanut myös yliopiston ulkopuolella.

Nyt kustantajalle on lähetetty käsikirjoitus kirjasta, joka kertoo ”teknovaimoista”, miehensä työn perässä Yhdysvaltoihin muuttaneista naisista.

Kinnusen seuraava aluevaltaus tulee olemaan jotain ihan muuta: oma yritys. Aikomuksena on lyödä hynttyyt yhteen hoitotieteen ja etiikan asiantuntijan kanssa.

Yhdessä he aikovat jakaa sitä, mikä osaavat parhaiten: tieteellisesti paikkaansa pitävää ja tarpeellista tietoa ihmisyydestä.

Teksti: Leena Pihkala

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ tylsyydestä

    Miksi tylsät hetket olisi hyvä oppia kohtaamaan?

    Kaivatko heti kännykän esille, kun kassajonossa on viisi ihmistä ennen sinua? Puhumattakaan kun istut ruuhkabussissa? Kyse on siitä, että emme enää tässä ärsykkeiden maailmassa osaa olla ilman niitä ärsykkeitä. Tylsyyden sietämisen mitta on lyhentynyt. Aivomme ovat jatkuvassa hälytystilassa. Ja kuitenkin kaikki hyvät ideat syttyvät useimmiten päähämme silloin, kun vain olemme.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?

  • Utelias feministi Eeva Lennon, Lontoo, raottaa yksityiselämänsä verhoa

    Toimittajamme maailmalla, joka ei ole pelännyt ketään.

    Eeva Lennon Lontoo, on tuttu ääni radion kuuntelijoille. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Tämä tuikkivasilmäinen, selkeästi artikuloiva toimittaja rakastaa työtään mutta myös perhettään.

  • Ville Virtasen Sorjonenkin lukee Harjunpäätä

    Harjunpää ei ole väkivallan ammattilainen.

    Näyttelijä Ville Virtaselle suomalaisen rikoskirjallisuuden huippua edustavat Harjunpää-romaanit. Näyttelemässään Sorjosessa hän näkee yhtäläisyyksiä Harjunpään hahmon kanssa. Kummallekaan fiktiiviselle poliisille väkivallan maailma ei ole luontainen. – En tykkää lukea rikoskirjallisuudesta väkivallan kuvauksia.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ parisuhdeväkivallasta

    Miten ulos väkivaltaisesta suhteesta?

    Vuosittain tehtävän kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan noin viisi prosenttia naisista ja noin kahdesta kolmeen prosenttia miehistä kokee vuosittain fyysistä väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin taholta. Oletko sinä kokenut väkivaltaa suhteessasi? Saitko apua tilanteeseen?

  • Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli: Kaikki viivat vievät Roomaan

    Viiva vie tunnetta ja tunne viivaa.

    Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli on koko elämänsä ollut kiinnostunut viivasta ja sen piirtämisestä. Suhde viivaan alkoi muodostua jo ennen peruskoulua. Seuraavaksi hän suuntaa Roomaan, jossa viivaan ja sen taitajiin pääsee syventymään kunnolla.

  • Viivan viemä - kuvataiteilija Tero Annanolli

    Viiva on Tero Annanollin taiteen ytimessä

    Kuvataiteilijana Tero Annanollia on kiinnostanut aina viiva ja miten se on muuttunut historian kuluessa. Taidepajoissaan Suomessa ja monissa muissa maissa hän haluaa madaltaa kynnystä piirtämiseen ja rohkaista tutustumaan viivan olemukseen. Lapsuudessaan Tero ihastui Gustave Dorén kuvaraamatun tarkkoihin piirustuksiin.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ säästämisestä

    Näin säästät 10 000 euroa vuodessa.

    Media-alan yrittäjä Julia Thurén ja viestintäkonsultti Merja Mähkä ovat sitä mieltä, että kaikkien - erityisesti naisten - olisi syytä oppia säästämään ja sijoittamaan. Eikä säästäminen heidän mielestään ole edes vaikeaa! Ihailen Julian ja Merjan tapaa sekä elää säästeliäästi että nauttia elämästä. Siksi kutsuin heidät ohjelmaani vieraikseni. Miten he sen tekevät?

  • Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

    Journalisti-kirjailija Tuva Korsströmin elämän K-kertomus.

    Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä.