Hyppää pääsisältöön

Sellolla pulkkamäkeen - Soittotuntien kootut selitykset

Pasi Lyytikäisen pilapiirros
Pasi Lyytikäisen pilapiirros Kuva: Pasi Lyytikäinen pilapiirrokset,pasi lyytikäinen

Talvi tulee. Oppilas tuli tunnille sellon kovakotelon etumus oudosti painuksissa. Selitys kuului:
- Pikkuveli teki haljun tempun, laski mäkeä mun sellolla.

Kuvitusta
Kuvitusta kuvitus

Tekstiviesti opelle oppilaalta:
- En tule tänään tunnille, menen kuuntelemaan keikkaa.

Tekstiviesti opelle oppilaan isältä:
- Roope-Tellervo on sairaana eikä pääse tänään tunnille.

Roope-Tellervon nimi on muutettu.

Kuvitusta
Kuvitusta hashtag

Oppilas:
- En ole voinut harjoitella, kun nuotit tipahtivat patterin taakse, ja isä oli työmatkalla, eikä voinut auttaa.

Kuvitusta
Kuvitusta hashtag

Menin pitämään 6-vuotiaalle pojalle ensimmäistä pianotuntia. Hän ei ollut koskaan soittanut, mutta oli kuulemma kova halu oppia.

Saavuin paikalle. Missään ei näkynyt soitinta. Kävi ilmi, että poika ja äitinsä luulivat minun tuovan sellaisen mukanani. Emme pitäneet tuntia.

Kuvitusta
Kuvitusta hashtag

Oppilas 5 v. totesi isoon ääneen lauluryhmässä:
- Tämä laulaminen häiritsee mun päiväkoti-uraani.

Kuvitusta
Kuvitusta hashtag

Oppilaan omalla bändillä oli eka sellainen keikka, jossa heillekin oli backstage-huone. Siellä oli kahvia, pullaa, voileipiä ja virvokkeita. Nuoret olivat niin iloisia, että olivat ensimmäiseksi jonkin aikaa juoksennelleet innoissaan ympäri huonetta.

Kuvitusta
Kuvitusta Pilapiirros

Miksi ei ole harjoiteltu soittoläksyjä? Miksi ei ole oltu tunnilla? Miksi nuotit ovat jääneet kotiin?
Musiikkiopistojen opettajat avautuvat soittotuntien hulvattomista selityksistä ja sattumuksista.
Uskomattomat tarinat piirtää kuviksi säveltäjä Pasi Lyytikäinen.

Se mistä ei voi vaieta, siitä on puhuttava - ja päinvastoin. Kommentointi suljettu 31.12.2018. Kiitos kommenteista!

Kommentit
  • Mustan 1900-luvun musiikillinen testamentti

    Levyarvio

    Natsi-Saksan juutalaisvainot ja antisemitismi, joka vaikutti laajemminkin Euroopassa, myös Stalinin Neuvostoliitossa, tuhosi ihmiselämien lisäksi suuren osan vuosisadan merkittävintä taidetta. Se esti teosten syntymisen joko suoraan tai muutti taiteen tekijöiden kokemusta maailmasta niin merkittävästi että myös taide ja sen reseptio muuttuivat. Tästä voi hyvällä syyllä puhua Mieczyslaw Weinbergin kohdalla. Omaisten menehtyminen natsien käsissä, pako Puolasta Valko-Venäjän kautta Moskovaan ja suoraan Stalinin syliin jätti lähtemättömän jäljen Weinbergiin.

  • Teatraalisen lyyrikon orkesterimusiikki tenhoaa

    Levyarvio

    Hans Werner Henze oli säveltäjänä tyylillisesti moniääninen, hyvinkin moderni mutta lyyrisellä, teatraalisella ja jopa tunteellisella pohjavireellä, hän otti yhteiskunnallisesti kantaa ja viihtyi sellaisissa modernistien hylkimissä teoslajeissa kuin sinfoniassa ja oopperassa. Värikkäissä ja usein ohjelmallisissa teoksissaan Henze on kaiketi itse asiassa postmodernimpi kuin monet niin sanotut postmodernistit.

  • Wolfin liedit ovat myöhäisromantiikan parasta antia

    Levyarvio

    Myönnän auliisti, että on tiettyjä musiikinlajeja – ja ehkäpä jopa säveltäjiä – joita tuon häpeilemättä esiin aina kun voin. Romantiikan ajan laulumusiikki muun muassa kuuluu lemppareihini, myös musiikinhistoriallisen merkityksensä vuoksi: 1800-luvun musiikillista kieltä on melko mahdotonta irrottaa lauletuista sanoistaan silloinkaan kun se väittää olevansa Hanslickin sanoin “soiden liikkuvia muotoja” eli niin sanotusti absoluuttista musiikkia.