Hyppää pääsisältöön

Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen ja kaikki vaikuttaa ilmastonmuutokseen

Keski-Thaimaan kuivunutta Pa Sak -tekojärven pohjaa.
Keski-Thaimaan kuivunutta Pa Sak -tekojärven pohjaa. Kuivuuskausi,Thaimaa,Pa Sak River

Ilmastonmuutos pahentaa kuivuusongelmia tärkeillä ruuantuotantoalueilla. Sen lisäksi ihminen, Homo sapiens, viisas ihminen tekee parhaansa kiihdyttääkseen ongelmaa. Kuuntele podcast-sarja ilmastonmuutoksesta.

Muinaisessa Neuvostoliitossa otettiin viljelyyn kuivia alueita Aral-järven maisemissa. Järveen laskevien jokien vedet tärvättiin riisi- ja puuvillapelloille, niiltä vesi haihtui taivaan tuuliin ja maa suolaantui pilalle. Valtava järvi ja koko seutukunta näivetettiin turhan takia.

Ihminen elää ilman vettä vai muutaman päivän

Ympäristön tuhot on nyt nähty, mutta samaa tehdään edelleen ympäri maailmaa. Kuivia alueita viljellään puoliväkisin muuallakin. Viljelmiä kastellaan Amerikoissa, Etelä-Afrikassa, Välimeren maissa, Intiassa ja Kiinassa.

Keinokastelu aiheuttaa maan suolaantumista ja suolaantuminen pilaa maan viljelykelvottomaksi. Ihmisen ei tarvitse edes rehkiä korjatakseen kehitystä, riittää kun jättää toistamatta älyttömyyksiä.

Väkijoukko osoittaa mieltä hiilivoimaa vastaa Hampurissa 13.10.2018
Mielenosoitus Hampurissa ilmastonmuutosta ja hiilivoima vastaan 13.10.2018 Väkijoukko osoittaa mieltä hiilivoimaa vastaa Hampurissa 13.10.2018 Kuva: Leena Mattila ilmastonmuutos,mielenosoitukset,Hampuri,hiilivoimalat,Saksa
Eikö Homo sapiens, viisas ihminen, opi virheistään?

Suomalaisten vesijalanjälki on muiden riesa. Suomessa riittää vettä, suomalaisten vesijalanjälki onkin muissa maissa. Vesipitoisten kasvisten ja hedelmien tuonti kuivuudesta kärsiviltä alueilta kasvattaa myös suomalaisten vesijalanjälkeä. Vesitalouden professori Olli Varis ja vanhempi yliopistolehtori Marko Keskinen Aalto-yliopistosta ovat olleet ratkomassa erilaisia vesiongelmia ympäri maailmaa. Jakson lopussa perehdytään myös vesidiplomatiaan, missä järki joskus voittaa valtionrajat.

Kuuntele 1/6 Ihminen elää ilman vettä vain muutaman päivän

Kuivuus purkaa soihin varastoituneen hiilen ilmastoa lämmittämään

Muuttuvatko maailman suot hiilinieluista hiilen lähteiksi? Kas siinä pulma, joka riippuu paljolti ihmisistä. Ilmastonmuutos lämmittää ja kuivattaa soita, ja ihminen on hyvänä kakkosena soiden kuivatuksessa. Yhteisvoimin soita on kuivattu ja muutettu hiilinieluista hiilen lähteiksi.

Sotilas sammuttaa suopaloa Indonesian Acehissa.
Sotilas sammuttaa kuivuudesta ja maanraivauksesta syttynyttä suopaloa Länsi-Acehissa Indonesiassa. Sotilas sammuttaa suopaloa Indonesian Acehissa. Kuva: EPA/HOTLI SIMANJUNTAK Indonesia,suo,metsäpalot

Siperian soista pärähtää metaania

Siperian sulavista soista ryöppyävä metaani ja sitäkin voimakkaampi kasvihuonekaasu, ilokaasu, vauhdittavat ilmaston lämpenemistä enemmän kuin tarpeeksi. Siperian turpeeseen on varastoitu tonneittain hiilidioksidia. Kymmenien tuhansien vuosien aikana kertynyt hiilivarasto on säilynyt lahoamatta hyisen Siperian oloissa. Nyt suot sulavat ja hiili karkaa taivaalle.

Homo sapiens voisi ajatella omaa tulevaisuuttaan ja jättää suot kuivattamatta, koska niistä vapautuvalla hiilidioksidilla pilataan omia elinoloja.

Trooppiset suot siellä ja pohjoiset täällä

Kuivatut suot, sekä pohjoiset että trooppiset suot, muuttuvat hiilinieluista hiilen ja metaanin sekä ilokaasun lähteiksi. Tuhansien vuosien aikana kertynyt lahoamaton turve alkaa maatua, kun suo kuivataan. Pahimmassa tapauksessa kuiva suo palaa ja tukahduttaa valtavat alueet kitkerään savuun.

- Turpeeseen varastoitunut hiilidioksidi vapautuu turhan nopeasti ja runsaasti, toteaa suometsätieteen professori Harri Vasander Helsingin yliopistosta.

Kuuntele: 2/6 Kuivuus purkaa soihin varastoituneen hiilen ilmastoa lämmittämään

Kuivuus ja uusi riistomaabisnes ajavat paikalliset slummiin tai pakolaisiksi

Siirtomaa-aika on täällä taas. Land grabbing, maan kaappaus, on iskenyt uudelleen entisiin ”merentakaisiin siirtomaihin”. Vauraat maat, isot firmat ja sijoittajat ovat kaapanneet viljelymaata omiin tarpeisiinsa Afrikasta, Kaakkois-Aasiasta ja Etelä-Amerikasta.

Kuivuus lisääntyy tärkeillä viljanviljelyalueilla ja ruuantuotannon epävarmuus lisääntyy.

Ilmastonmuutos muuttaa maapallon sade- ja kuivuusalueita. Kuivuus lisääntyy tärkeillä viljanviljelyalueilla ja ruuantuotannon epävarmuus lisääntyy.

Filippiineillä maanviljelijät kaivavat vettä kuivuneille pelloilleen.
Filippiineillä maanviljelijät kaivavat maasta vettä kuivuneelle pellolleen. EPA/FRANCIS R. MALASIG Filippiineillä maanviljelijät kaivavat vettä kuivuneille pelloilleen. Filippiinit,maanviljelijät,Kuivuuskausi

- Vesi on rajallinen resurssi, joka sanelee missä viljelyä voidaan jatkaa tulevaisuudessa, sanoo agroekologian professori Juha Helenius.

Ihminen on ongelma myös itselleen

Ihmisen aiheuttamia ongelmia ovat myös metsien ja sademetsien hävityksestä johtuvat voimistuneet tulvat ja vesieroosio. Kun metsät eivät enää pidätä sadevesiä ja sido maaperää niin sateet ryöppyävät tulvina ja mutavyöryinä alas rinteitä.

Välillä kannattaisi miettiä mistä ruoka tulee. Onko se tuotettu epäekologisesti, epäeettisesti tai sosiaalisesti epäoikeudenmukaisesti ympäristön ja viljelijöiden kustannuksella.

Kuuntele: 3/6 Kuivuus ja uusi riistomaabisnes ajavat paikalliset slummiin tai pakolaisiksi

Havupuita sumussa.
Pixabay Havupuita sumussa. Kuva: Pixabay havumetsät,sumu

Kestääkö pohjoinen havumetsävyöhyke ilman kunnon talvea?

Kaataako raju talvimyrsky viimeisenkin kuusen Suomesta. ja mitä tulee tilalle vai tuleeko? Entä palaako helteen kuivaksi paahtama Siperian taiga metsäpaloissa taivaan tuuliin? Kuumat ja kuivat kesät paahtavat maastoa ja puustoa, joten metsäpalot saavat puhtia riehua. Venäjällä, Välimeren maissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa yleiset laajat metsäpalot voivat yleistyä myös meillä pohjoismaissa.

Kunnon talvi on hyväksi metsille

Leutoina talvina maa pysyy sulana ja talvimyrskyt kaatavat metsää kuin heinää. Roudan puute on riesa varsinkin kuuselle. Kuusen juurakko on lähellä maanpintaa eikä jaksa pitää puuta pystyssä sulassa maassa, kun talvimyrsky iskee.

Näiden riesojen lisäksi metsien kimppuun käyvät tuholaiset. Nykyiset metsätuholaiset tuottavat lisäsukupolven pitkän kesän turvin, ja lämpö tuo myös uusia tuholaisia pohjoisiin metsiin

Metsämaa hiilinieluna

Havumetsät toimivat hiilinieluina tehokkaammin kuin trooppiset metsät, koska eloperäinen hiilipitoinen aines ei lahoa kylmässä yhtä nopeasti. Myös metsämaa on merkittävä hiilen sitoja. Maassa on satojen vuosien aikana kertyneet hiilivarastot. Metsien ja metsämaan hiilinielua voidaan ja sitä pitäisi hyödyntää nykyistä paremmin, sanoo metsäekologian dosentti Timo Kuuluvainen Helsingin yliopistosta

Havumetsät toimivat hiilinieluina tehokkaammin kuin trooppiset metsät

Kuuntele: 4/6 Kestääkö pohjoinen havumetsävyöhyke ilman kunnon talvea?

Kaadetaanko viimeinenkin viidakko soija- ja öljypalmuplantaasien tieltä?

Sademetsiä on hävitetty karjan laidunten sekä laajojen soija- tai öljypalmuplantaasien tieltä. Epäselvien maanomistusolojen vuoksi maankaappaajat ovat voineet vallata alueita, joilta on raivattu sekä metsät että kylät.

Palmuöljyviljelys raivattu viidakkoon Indonesiassa.
Palmuöljyviljelmä Indonesiassa. Palmuöljyviljelys raivattu viidakkoon Indonesiassa. Kuva: EPA/HOTLI SIMANJUNTAK palmuöljy,viljely,Indonesia

Monokulttuuri valtaa alaa

Runsaslajinen sademetsä hävitetään ja tilalle perustetaan monokulttuuri, missä viljellään vain yhtä lajia esim. soijaa tai öljypalmua. Paikalliset viljelijät häädetään kaupunkien slummeihin ja bisnes kukoistaa - ympäristön ja ihmisten kustannuksella. Plantaaseilla tuotettu soija syötetään Euroopan sioille ja öljypalmusta saadaan biopolttoainetta teollisuusmaihin.

Ilmasto ja ihminen vaikuttavat sademetsiin, ihminen usein haitallisesti. Vastaavasti sademetsän hävitys ja maankäytön muutos vaikuttavat ilmastoon, sademääriin ja sitä kautta ihmisten oloihin.

Ihminen sahaa omaa oksaansa

- Ihminen oppii halutessaan ja hyviäkin esimerkkejä löytyy, kertoo uusiutuviin luonnonvaroihin perehtynyt trooppisen metsätieteen professori Markku Kanninen, Helsingin yliopistosta. Brasilia on rajoittanut karjatilojen sekä plantaasien laajentamista ja Costa Rica lopetti sademetsien hävittämisen ja vaihtoi elinkeinoksi ekoturismin.

Kuuntele: 5/6 Kaadetaanko viimeinenkin viidakko soija- ja öljypalmuplantaasien tieltä?

Valtameriin on uponnut valtavasti lämpöä ja hiilidioksidia

Vuosien mittaan valtameriin on imeytynyt suuret määrät lämpöä ja hiilidioksidia. Ilman CO2-pitoisuus ei ole lisääntynyt niin paljon kuin voisi luulla, sillä suuri osa hiilidioksidista on imeytynyt meriveteen. Ylimääräinen lämpeneminen on lämmittänyt myös meriä varsinkin napa-alueilla.

Jääkarhu kaulaansa myöten sulassa vedessä Alaskan edustalla.
EPA-EFE/JIM LO SCALZO Jääkarhu kaulaansa myöten sulassa vedessä Alaskan edustalla. jääkarhu,meri,Alaska

Merivesi imee sen säteilyn, minkä lumi olisi heijastanut avaruuteen

Napa-alueet lämpiävät nopeammin, koska lumen ja jään sulaessa napaseutujen albedo vähenee eli auringon säteilyn heijastuminen takaisin avaruuteen vähenee. Valkoinen lumi heijastaa 90% auringon säteilystä takaisin, mutta jään alta paljastunut tumma meri imee 90% tulosäteilystä.

Hiilidioksidi happamoittaa meret

Hiilidioksidi happamoittaa merivettä ja aiheuttaa ongelmia korallieläimille, simpukoille ja muille kalkkia kaipaaville meren eliöille. Myös veden kohonnut lämpötila on haitaksi vakaisiin oloihin sopeutuneille lajeille. Maailman suurin koralliriutta Iso Valliriutta on jo osittain kuollut, koska korallieläimet eivät kestä liian lämmintä vettä.

Kuollutta, vaalennutta korallia Australian Isolla valliriutalla.
Kuollutta vaalennutta korallia Isolla valliriutalla, Australiassa. Kuollutta, vaalennutta korallia Australian Isolla valliriutalla. Kuva: EPA/DAN PELED Australia,Iso valliriutta,Korallien vaaleneminen,koralli

Uppoaako Karibianristeilijä kuin Titanic

Pohjoinen Jäämeri on lämmennyt, joten sekä Koillisväylä että Luoteisväylä ovat olleet auki. Nyt meriliikenne on tunkeutumassa näille reiteille. Jopa ilman jääluokitusta olevat Karibian risteilyalukset ovat seilanneet Luoteisväylän jäävuorten seassa. Merentutkimusyksikön päällikkö, tutkimusprofessori, Jari Haapala Ilmatieteen laitokselta on myös seilannut Pohjoisella Jäämerellä.

Kuuntele: 6/6 Valtameriin on uponnut valtavasti lämpöä ja hiilidioksidia

Podcast-sarjan ilmastonmuutoksesta on toimittanut Leena Mattila. Katri Koivula vastaa äänisuunnittelusta.

Tule mukaan kokeilemaan Ylen tiedekirjettä!

Liity Yle Tieteen yhteisöön Facebookissa.

  • Ihminen haluaa levittäytyä avaruuteen

    Menemmekö Marsiin vai asteroideille, kun Maassa ei voi elää?

    Astrobiologia on kiinnostunut meidän kaltaisen elämän löytämisestä avaruudesta. Mutta voisiko Maan elämä siirtyä avaruuteen ja pärjätä siellä? Tarjoavatko Mars ja asteroidit olosuhteet, joihin ihminen levittäytyy? Mitä elämä vaatii jatkuakseen avaruudessa? Tästä puhuvat dosentti Kirsi Lehto ja tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen astrobiologiaa-sarjassa.

  • Älylaitteet tyhmentävät koko ihmiskunnan – Aivotutkijan 5 vinkkiä keskittymiskyvyn elvyttämiseen

    Aivotutkija Minna Huotilaisen blogi

    Onko niin, että vuorokauden ainut hetki, jolloin mikään PIIP ei keskeytä keskittymistäsi on se aika, jonka nukut? Ja nukutko edes? Mikä on unen laatu, jos aamun ensimmäinen ja illan viimeinen teko on työsähköpostien tarkistus? Älylaitteet tyhmentävät koko ihmiskunnan, jos käytämme niitä näin huonosti. Sinun pitäisi keskittyä, mutta PIIP. Otat puhelimen käteen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomen kansallisklassikko Tuntematon sotilas kasvaa näyttäväksi tv-sarjaksi Ylen kanavilla

    Viisiosainen sarja sisältää uutta materiaalia.

    Yle julkaisee ensimmäisenä TV1:ssä ja Yle Areenassa viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan. Väinö Linnan kansallisklassikoksi muodostuneesta teoksesta kuvattu sarja alkaa TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 30.12. kello 21.05. Loput neljä jaksoa nähdään tammikuussa sunnuntai-iltaisin kello 21.05. Kaikki viisi osaa julkaistaan kerralla katalogina Yle Areenassa 30.12. Tv-sarja laajentaa lokakuussa 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tarinaa.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

    Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

    Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.

Uusimmat sisällöt - Tiede