Hyppää pääsisältöön

Kosmetiikan kemikaalit aiheuttavat rajuja oireita – kokenut lääkäri neuvoo välttämään yhtä ainetta: “Se on super-allergisoiva”

Huulet.
Huulet. Kuva: Unsplash kosmetiikkateollisuus

Totuus kosmetiikasta ei ole pelkkää kaunista katsottavaa. Kokenut lääkäri ei luota siihen, mitä purkkien kyljessä lukee, ja pahimmillaan kosmetiikan kemikaalit voivat aiheuttaa esimerkiksi vesikelloja tai vuotavan päänahan. Osa vakavammista pitkäaikaisvaikutuksista saattaa edelleen olla hämärän peitossa.

Keskivertoihminen altistuu päivittäin noin viidelle tuhannelle kemikaalille. Yhdessä ainoassa kosmetiikkatuotteessa voi olla useita kymmeniä aineita. Ainesosaluettelon lista pitenee, jos tuote on hajustettu, sillä yksi hajuste saattaa sisältää satoja eri tuoksuaineita.

– Meikeissä oleville kemikaaleille altistutaan ja herkistytään koko ajan enemmän. Myös miesten kosmetiikan käyttö on lisääntynyt, kertoo pari vuosikymmentä lääkärinä työskennellyt ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Sari Huikko-Tarvainen.

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Terhi Tauriala-Rajalan mukaan juuri säilöntäaineet ja hajusteet ovat yleisimpiä ihon ärsytysreaktioiden ja kosketusallergian aiheuttajia. Vaikka säilöntäaineet ovat herkän ihon kannalta ongelmallisia, ne ovat tuotteissa välttämättömiä.

– Ilman niitä meikkituotteessa alkavat kasvaa kaikki mahdolliset bakteerit, Huikko-Tarvainen huomauttaa.

Helsingin Allergia- ja astmayhdistyksen kosmetiikkaneuvoja Merike Laineen mukaan keskivertonainen tulee helposti käyttäneeksi muutamaa kymmentä eri kosmetiikkatuotetta päivässä, kun kaikki lasketaan hammastahnasta kosteusvoiteisiin ja meikkeihin.

– Oman kemikaalikuormansa kannalta kannattaa miettiä, onko niitä tuotteita päivässä 15 vai 45.

Laine saa päivittäin yhteydenottoja naisilta, jotka ovat saaneet oireita tai joilla on jo todettu kosmetiikka-allergia.

– Osa saa ihokosketusallergian, joka ilmenee ihon punoituksena, turvotuksena, hilseilynä, vesikelloina ja kutinana, Laine luettelee.

Erikoislääkäri Huikko-Tarvainen lisää, että ärsytysoireet voivat olla esimerkiksi kirvelyä, pistelyä tai muutoin epämiellyttävää tunnetta iholla.

Poskipuna rikottuna pinnalle.
Meikeissä oleville kemikaaleille herkistytään koko ajan enemmän. Poskipuna rikottuna pinnalle. Kuva: Mira Pelo, Yle Poskipuna,kosmetiikkateollisuus

Purnukan ainesosaluettelo ei kerrokaan kaikkea

Hankaluuksia ilmenee siinä vaiheessa, kun pitäisi alkaa selvittää oireiden alkuperää. Se on ihotautilääkärin mukaan kaikkea muuta kuin helppo homma. Esimerkiksi ärsytysoireet ja viivästyneet oireet voivat usein tulla päällekkäin.

– Jos ihminen käyttää 20 tuotetta päivässä, ja joka purkin kyljessä on 15 riviä aineita, niin siinähän sitä sitten onkin aikamoinen sekamelska lähteä selvittämään, mikä aine aiheuttaa oireet.

– Ei auta, että menee ihotautilääkärin vastaanotolle purkkien kanssa ihmettelemään, mitä aineita käyttää. Asia harvoin selviää heti siinä, Huikko-Tarvainen toteaa

Sen sijaan kannattaa kirjoittaa ylös, mitä tuotteita käyttää päivittäin, mitä viikoittain ja minkä jälkeen oireet alkavat. Esimerkiksi pari kertaa viikossa käytetty shampoo voi ylläpitää herkistymisoireita koko viikon.

On hyvä kysymys, voimmeko täysin luottaa siihen, mitä kosmetiikkateollisuus kertoo― Sari Huikko-Tarvainen

Huikko-Tarvainen on urallaan törmännyt tilanteisiin, joissa herkistymis- tai allergiaoireita saaneet potilaat ovat yrittäneet tuloksetta selvittää kosmetiikkafirmoilta, mille aineelle tuotteessa he ovat herkistyneet. Yritykset eivät ole näissä tilanteissa luovuttaneet tietoja siitä, mitä kaikkia aineita tuote todellisuudessa sisältää, koska ne ovat liikesalaisuuksia.

– Vaikka luulisi, että kaikki tuotteen sisältämät aineet on lueteltu ainesosaluettelossa, näin ei ole. Se, mitä purkin kyljessä lukee, ei kerro kaikkea, vain sen, mitä yritys on antaa julki.

– On hyvä kysymys, voimmeko täysin luottaa siihen, mitä kosmetiikkateollisuus kertoo, Huikko-Tarvainen sanoo.

Meikkejä.
Meikkejä. Kuva: Unsplash kosmeettiset tuotteet

Hän nostaa esimerkiksi Lääkärilehden raportoiman tapauksen Ruotsista vuodelta 2013. Tuolloin useista markkinoilla olevista ripsi- ja kulmakarvaravinteista löytyi luvattomia lääkeaineita. 26 markkinoilla olevasta tuotteesta yhdeksän sisälsi luvattomia aineita. Kolmen tuotteen paketissa aineita ei edes mainittu.

Tuotteita markkinoitiin ripsi- ja kulmakarvaravinteina, mutta todellisuudessa ne sisälsivät myös aineita, jotka aiheuttivat muun muassa silmien punoitusta, kutinaa, ärsytystä, iiriksen värjäytymistä ja silmän rasvakudoksen surkastumista, jolloin silmä painuu kuoppaan.

– Nämä tuotteet oli tarkoitettu kaunistautumiseen, mutta ne aiheuttivatkin ihan päinvastaisia tuloksia. Jokainen voi ajatella, miltä näyttää ihminen, jonka silmät ovat painuneet syvälle päähän, Huikko-Tarvainen toteaa.

Tukesin Tauriala-Rajala huomauttaa, että kosmetiikkavalmisteen markkinointi luonnonmukaisena ei takaa, että valmiste olisi yhtään turvallisempi. Jo yksi luonnonhajuste voi sisältää useita yksittäisiä kemiallisia aineita.

Tunnista kosmetiikan haitallisimmat kemikaalit

1. Super-allergisoiva metyyli-isotiatsolinoni

Ihotautilääkäri Huikko-Tarvaisen mukaan petollisin ihon kosketusallergian aiheuttaja on tälläkin hetkellä markkinoilla oleva säilöntäaine metyyli-isotiatsolinoni. Se voi aiheuttaa välitöntä sekä viivästynyttä kosketusallergiaa, jonka oireet voivat ilmetä nopeasti tai vasta useiden päivien päästä.

Metyyli-isotiatsolinoni on hyvin voimakas allergeeni, jonka aiheuttamat oireet ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosina, kertovat Huikko-Tarvainen ja Laine. Kumpikaan heistä ei enää käytä tuotteita, jotka sisältävät ainetta.

– Se on hyvin hankala aine, jota suosittelen ihan oikeasti välttämään, Huikko-Tarvainen sanoo.

EU salli metyyli-isotiatsolinonin käytön kosmetiikkatuotteissa vuonna 2005. Aine voi aiheuttaa allergisoitumista jo pieninäkin pitoisuuksina.

– Kun EU salli tällaisen säilöntäaineen tietyissä pitoisuuksissa, se ei tajunnut, että aine osoittautuisi super-allergeeniksi, Huikko-Tarvainen sanoo.

Saippuoita.
Nykyään metyyli-isotiatsolinonia saa olla vain iholta pois huuhdottavissa tuotteissa. Saippuoita. Kuva: Unsplash saippua

Kosmetiikan ohella metyyli-isotiatsolinonia on käytetty teollisuudessa. Tulokset olivat pysäyttäviä, kun Työterveyslaitos tutki vuonna 2013 kemianteollisuuden työntekijöiden altistumista aineelle.

– Kävi ilmi, että jo kertaruiskahdus työntekijän päälle riitti allergisoitumiseen. Sen jälkeen päätin, että en halua altistaa itseäni tälle tuotteelle, Huikko-Tarvainen sanoo.

EU onneksi reagoi allergioiden selkeään kasvuun nopeasti. Nykyään metyyli-isotiatsolinonia saa olla vain iholta pois huuhdottavissa tuotteissa. Myös pitoisuuksia on laskettu. Silti lääkäri ei edelleenkään suosittele aineen käyttöä. Esimerkiksi altistuminen metyyli-isotiatsolinonia sisältävälle shampoolle kerran viikossa riittää ylläpitämään oireita.

– Luulemme pesevämme allergisoivat tuotteet pois, mutta ihopoimuihin voi silti jäädä pieniä kertymiä.

2. Hiusväreissä käytettävä katala PPD

Huikko-Tarvaisen mukaan yhtenä osa-alueena ihotautilääkärin vastaanotolla näyttäytyvät hiusvärit. Erityisen ongelmallinen on yhdiste nimeltä parafenyleenidiamiini (PPD), jota hiusvärien ohessa käytetään ripsien ja kulmakarvojen värjäyksessä.

Lääkärin mukaan PPD on yleisin hiusväreissä allergiaa aiheuttava aine. Sitä löytyy yhtä lailla kampaamon väreistä kuin kaupasta ostettavista.

– PPD on katala aine. Jos siitä kerran saa reaktion, oireet pahenevat kerta kerralta, jos käyttöä jatkaa.

Huikko-Tarvainen on nähnyt, miten PPD aiheuttaa potilailla erittäin rajuja reaktioita, kuten hiuspohjan rikkoutumista, kudospohjan vuotoa sekä silmäluomien ja korvalehtien turpoamista.

– Lääkäri ei koskaan voi suositella värjäämään hiuksia.

Lisäksi hiusväreissä käytetään tolueenidiamiinisulfaattia ja ammoniumpersulfaattia, jotka voivat aiheuttaa hankalia iho-oireita. Ammonium- ja kaliumpersulfaatteja käytetään yleisesti hiusten vaalennustuotteissa, mutta myös desinfektioaineissa.

Sinihiuksinen tyttö takaapäin.
Hiusvärien PPD voi aiheuttaa esimerkiksi hiuspohjan rikkoutumista sekä silmäluomien turpoamista. Sinihiuksinen tyttö takaapäin. Kuva: Unsplash hiukset

3. Herkistävät hajusteet

Jos tuotteen ainesosaluettelossa vilahtavat sanat parfum tai aroma, ne viittaavat Laineen mukaan siihen, että tuote sisältää useamman hajusteen yhdistelmiä. Yhdessä hajusteseoksessa voi olla jopa satoja eri tuoksuaineita. Yleisimmin allergisoivat 26 hajusteainetta pitää parfym-sanan lisäksi ilmoittaa ainesosaluettelossa.

Ihotautilääkärin mukaan hajusteallergia on maailman yleisin allergia.

– Esimerkiksi meikkivoiteen kyljessä on jo 15 riviä aineita, saatika sitten sellaisen aineen, joka tuoksuu pitkään. Yksi hajuvesi sisältää jo aika montaa ainesosaa.

Hajuvesiä
Yhdessä hajusteessa voi olla jopa satoja eri tuoksuaineita. Hajuvesiä Kuva: Unsplash hajuvesi

4. Huonomaineiset parabeenit

Kosmetiikkaneuvoja Laineen ja ihotautilääkäri Huikko-Tarvaisen mukaan säilöntäaineina käytetyt parabeenit aiheuttavat allergiaa huomattavasti metyyli-isotiatsolinonia harvemmin, mutta silti niillä on huono maine. Parabeenit saivat hurjan näkyvyyden kolmisen vuotta sitten, kun epäiltiin, että niillä voisi olla lievä rintasyöpää lisäävä vaikutus. Nykyään osa parabeeneista on kiellettyjä, sillä niiden turvallisuutta ei ole täysin pystytty varmistamaan.

Nykyään sallitut parabeenit tunnistaa ainesosaluettelosta nimillä propylparaben, butylparaben ja ethylparaben.

5. Mahdollisesti syöpävaarallinen PHMB

Polyaminopropyl biguanide eli tuttavallisemmin PHMB on kosmeettisissa valmisteissa käytetty säilöntäaine. PHMB:n käyttö kosmetiikassa on aiheuttanut hämmennystä siitä lähtien, kun se vuoden 2015 alussa luokiteltiin kategoriaan 2, eli mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi.

– Kyseisen luokituksen saaneen aineen käyttö kosmeettisissa valmisteissa on lähtökohtaisesti kielletty, Tukesin ylitarkastaja Tauriala-Rajala kertoo.

Kategoriaan 2 kuuluvia aineita voidaan kuitenkin käyttää kosmeettisissa valmisteissa, jos kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea (SCCS) on arvioinut ja todennut sen käytön kosmeettisissa valmisteissa olevan turvallista.

PHMB :n turvallisuutta onkin uudelleenarvioitu, ja tällä hetkellä viranomaisten näkemys on, että sen käyttö on kosmetiikassa turvallista 0,3 prosentin enimmäispitoisuudella.

Huulipuna
Esimerkiksi huulipunat voivat sisältää alumiiniyhdisteitä, joilla on epäilty olevan yhteyttä rintasyöpään. Huulipuna Kuva: Pixabay Huulipuna

6. Rintasyöpäriskiin yhdistetyt alumiinit

Huulipuna, hammastahnat ja deodorantit voivat sisältää alumiiniyhdisteitä, joilla on epäilty olevan yhteyttä rintasyöpään. Tutkimustulokset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia. Euroopan komission kuluttajien turvallisuutta valvovan komitean (SCCS) tämänhetkinen linjaus on, että kosmeettisissa tuotteissa käytetyt alumiinimäärät eivät aiheuta terveydelle haittaa. Jos alumiiniyhdisteet kuitenkin huolestuttavat, markkinoilla myydään esimerkiksi alumiinittomia deodorantteja.

Lue lisää kemikaaleista ja osallistu #kemikaalihaasteeseen:

Altistumme päivittäin tuhansille kemikaaleille, eikä kaikista tiedetä tarpeeksi – “Lopulliset terveysvaikutukset näkyvät vasta myöhemmin”

Näin kevennät kemikaalikuormaasi: Asiantuntija neuvoo kolme helppoa vinkkiä arkeen

Testaa kemikaalikuormasi – altistutko päivittäin sadoille vai tuhansille haitallisille kemikaaleille

#Kemikaalihaaste – Onnistutko vähentämään kemikaaleja arjessasi?

Katso Kemikaalivaara-jakso:

Lisää ohjelmasta

Suoraan kameraan katsovan naisen huulet on maalattu vihreällä.
Suoraan kameraan katsovan naisen huulet on maalattu vihreällä. Kuva: Petri Krook Akuutti,kemikaalit,kemikaaliturvallisuus
Osallistu kemikaalihaasteeseen!
Osallistu kemikaalihaasteeseen! Kuva: Petri Krook, Seera Rytkölä, Yle kemikaalit
Alina Tomnikov istuu kuvassa silmät kiinni, taustalla valoa ja lasiseinä.
Alina Tomnikov istuu kuvassa silmät kiinni, taustalla valoa ja lasiseinä. Kuva: Yle / Tero Kyllönen Akuutti,Alina Tomnikov,Näkövammaisten liitto ry
Lähikuva Azra Tayyebin kasvoista.
Lähikuva Azra Tayyebin kasvoista. Kuva: Tero Kyllönen / Yle Akuutti,sokeus,Azra Tayyebi
Rafael kännykkänsä kanssa.
Rafael kännykkänsä kanssa. Kuva: Petri Krook, Yle sokeat,lapset (perheenjäsenet)