Säilytätkö lounastasi naarmuisessa muoviastiassa, ostatko toisinaan alennuksessa olevan lommoisen säilykepurkin tai otatko uuden paidan käyttöön ilman pesua? Kemikaaliasiantuntija kertoo, miksi niin ei kannattaisi tehdä.
Me altistumme päivittäin tuhansille kemikaaleille, jotka tunkeutuvat kehoomme ihon, hengitysilman ja ravinnon kautta. Kemikaaleja siirtyy meihin muun muassa kosmetiikasta, elintarvikkeiden muovipakkauksista, huoneilmasta ja tekstiileistä. Vaikka pakoon ei täysin pääse, voi omaa kemikaalikuormaa keventää helpoilla arjen kosteilla.
1. Kosmetiikka
Kemikaalikuorman keventämisen voi aloittaa kylpyhuoneesta. Jos herättyään käy suihkussa ja käyttää shampoota, hoitoainetta sekä pesuainetta, laittaa dödöä, pesee hampaat, rasvaa ihon, meikkaa ja suihkuttaa hajuvettä sekä hiuslakkaa, tulee jo heti päivän ensimmäisen valveillaolotunnin aikana altistuneeksi melkoiselle määrälle kemikaaleja.
Yhdessä ainoassa kosmetiikkatuotteessa voi olla useita kymmeniä kemikaaleja. Ainesosaluettelon lista pitenee, jos tuote on hajustettu. Yhdessä hajusteessa voi olla jopa satoja eri tuoksuaineita.
Allergia-, iho- ja astmaliiton kemikaaliasiantuntija Sanna Virtanen neuvookin tutkailemaan kaapista löytyvien tuotteiden ainesosaluetteloita.
– Jos omaa kuormaansa haluaa keventää, kannattaa kiinnittää huomiota tuotteen ainesosalistan pituuteen. Sen tutkimisesta on hyötyä varsinkin silloin, jos on allerginen. Itse suosin hajusteettomia tuotteita.
Nestemäisten pesuaineiden, kuten shampoiden, ainesosaluetteloista kannattaa bongailla varsinkin nimeä Metyyli-isotiatsolinoni. Se on säilöntäaine, joka on viime vuosina todettu erittäin voimakkaasti allergisoivaksi.
2. Keittiö ja ruoka
Myös altistumistaan muovien haitallisille yhdisteille voi vähentää. Ruuan säilytyksessä kannattaa olla tarkkana, jotta omaan ruokaan ei turhaan vapaudu haitallisia aineita.
Kemikaaliasiantuntija Sanna Virtanen neuvoo noudattamaan tunnollisesti muoviastioiden pakkausmerkintöjä. Rasia kannattaa laittaa mikroon vain, jos se soveltuu siihen. Muovisista, ruuan kanssa kosketuksiin joutuvista tuotteista pitäisi löytyä merkinnät siitä, miten astia kestää mikrolämmitystä, konepesua tai pakastusta.
Hapan ruoka sekä auringon lämpö ja uv-säteily voivat edesauttaa kemikaalien vapautumista astiasta ruokaan. Kaapeista löytyvien muovikippojen ikää kannattaa niin ikään seurata.
En käyttäisi vahingoittunutta ja kellastunutta muoviastiaa, jossa on naarmuja.
– En käyttäisi vahingoittunutta ja kellastunutta muoviastiaa, jossa on naarmuja, sillä naarmun kautta voi vapautua muovissa olevia kemikaaleja.
– Myöskään muovista jäätelörasiaa ei kannata käyttää jäätelön syömisen jälkeen ruoan säilytykseen, sillä se on tarkoitettu kertakäyttöastiaksi. On oman kemikaalikuorman kannalta riski, jos muoviastiaa käyttää eri tavalla kuin mihin se on alun perin tarkoitettu, Virtanen sanoo.
Muovien rakennusaineina käytettävää Bisfenoli A:ta vapautuu myytäviin elintarvikkeisiin ruuan kanssa kosketuksissa olevista muoveista ja säilykepurkeista. EU on luokitellut BPA:n ihmiselle lisääntymismyrkylliseksi aineeksi, mutta sen käyttö on kuitenkin sallittua tietyissä pienissä pitoisuuksissa. Jos ananaspurkissa on kolhu, Virtanen jättää sen kauppaan. Kovan iskun saaneesta purkista voi nimittäin vapautua ruokaan bisfenonia A:ta.
– Nykyään esimerkiksi urheilujuomapulloissa saattaa lukea, että BPA-vapaa. Näissä tapauksissa BPA on tosin saatettu korvata toisella aineella, jonka vaikutuksista ei ole pitkäaikaista näyttöä, Virtanen pohtii.
Alle 3-vuotiaiden juomapulloissa BPA:n käyttö kiellettiin vuoden 2018 tammikuussa. Jos muovinkäyttö mietityttää, löytyy markkinoilta myös teräksestä ja lasista valmistettuja lasten juomapulloja.
3. Tekstiilit
Myös tekstiileistä löytyy valtavia määriä kemikaaleja. Niissä voi olla formaldehydia, väriaineita, kromiyhdisteitä ja antimikrobisia aineita kuten biosideja. Hurjaksi asian tekee, että ihminen on käytännössä ympäri vuorokauden ihonsa kautta kosketuksissa tekstiileihin ja niiden kemikaaleihin, oli kyse sitten vuodevaatteista tai vaatteista.
Vaatteissa ja lakanoissa oleviin kemikaaleihin auttaa onneksi joissain tilanteissa pesu. Esimerkiksi viimeistelyaineena käytetty formaldehydi on vesiliukoinen, eli se häviää tekstiilin pesukertojen myötä. Pistävä haju uudessa vaatteessa paljastaa, että siinä on käytetty formaldehydiä. Formaldehydistä ärtynyt iho voi kutista ja punoittaa.
– Uudet vaatteet kannattaa pestä aina ennen kuin niitä ryhtyy käyttämään. Esimerkiksi kaukomailta meriteitse tulevissa vaatteissa on usein käytetty homeenestoaineita, jolla tekstiilit suojataan kosteilta olosuhteilta. EU:ssa homeenestoaineiden käyttöön liittyy rajoituksia ja valvontaa, Virtanen sanoo.
Hajustettuja vuodevaatteita kemikaaliasiantuntija neuvoo välttämään. Kun valitsee lakanoita, joita ei ole ylikäsitelty kemiallisesti, saa nauttia puhtaammista yöunista. Tekstiilien merkinnöistä ei aina näe, onko tuotteissa esimerkiksi formaldehydiä tai torjunta-ainejäämiä.
Jos haluaa pelata varman päälle, Ökö-Tex -merkintä tekstiilissä kertoo, että tuotteen valmistuksessa ei ole käytetty terveydelle haitallisia kemikaaleja tai allergisoivia väriaineita. Allergiatunnuksen saaneet vuodevaatteet ovat täysin haitta-aineettomia ja niissä käytetyt väriaineet myrkyttömiä.
Lue lisää kemikaaleista:
#kemikaalihaaste – Onnistutko välttämään kemikaaleja arjessasi?
