Hyppää pääsisältöön

“Testasin myrkkykuormani – olen siirtänyt valtaosan minuun kertyneistä kemikaaleista lapsilleni”

Maarit ja vauva.
Maarit ja vauva. Kuva: Juha Kupsanen, Yle lapset (perheenjäsenet)

Halusin selvittää, millaisia kemikaaleja kehostani löytyy. Tulokset yllättivät. Olen siirtänyt elämäni aikana keräämääni myrkkykuormaa lapsilleni. En tiennyt, että jokainen raskaus ja imetys vähentää naisen kemikaalikuormaa noin 20 prosenttia.

Lapsena poimimme metsässä marjoja. Vieressä lentokone teki vesakontorjuntaruiskutusta. Äitini otti kuvan laskeutuneesta koneesta ja kirjoitti “Maarit myrkyttäjäkoneen vieressä”. Katsoin hiljattain kuvaa ja pohdin kuinka paljon marjoissa mahtoi olla myrkkyjä.

Vuosien saatossa olen myös syönyt paljon kalaa, värjännyt hiuksia, elänyt kaupungissa. Miten tämä on vaikuttanut minuun? Haluan selvittää kuinka paljon olen elämäni aikana kerryttänyt kehooni haitallisia kemikaaleja ja ympäristömyrkkyjä.

Soitan THL:n tutkimusprofessori Hannu Kivirannalle. Hän kertoo, että 1970- ja 1980-luvuilla ihmiset altistuivat kehoon pysyvästi kerääntyville vaarallisille kemikaaleille paljon enemmän kuin nykyään.

Maarit lentokoneen edessä.
"Maarit myrkyttäjäkoneen vieressä." Maarit lentokoneen edessä. Kuva: Raimo Åström lentokoneet

Monet kemikaalit, joita vielä tuolloin sai vapaasti käyttää vaikkapa tuholaistorjunnassa tai palonestoaineina, ovat nykyään kiellettyjä mahdollisten terveyshaittojen vuoksi.

Vaikka nämä vaaralliset kemikaalit ovat nyt kiellettyjä, niitä löytyy edelleen luonnosta ja eläimistä. Erityisesti ravinnon kautta ne kertyvät ihmisiin. Rasvakudokseen ja maksaan kertyneiden ympäristömyrkkyjen poistuminen elimistöstä on hyvin hidasta.

Myrkkyjä selvittämään

Minusta otetaan THL:n laboratorioon analysoitavaksi kaksi näytettä: verikoe ja virtsakoe.

Verestäni mitataan historiallisia, nyt kiellettyjä yhdisteitä mm. DDT:tä, PCB-öljyjä ja bromattuja palonestoaineita. Niitä on käytetty muunmuassa hyönteisten ja tuholaisten torjunta-aineina, elektroniikan palonestoaineina ja rakentamisessa ja teollisuudessa maaleissa ja eristeissä. Nämä kaikki kertyvät pysyvästi kehoon.

Kaikkia myrkkyjä ei tälläkään kokeella voida selvittää.

Laboratorio.
Maaritin verestä mitattiin nykyään kiellettyjä yhdisteitä. Laboratorio. Kuva: Unsplash laboratoriokokeet

Lisäksi syön ja hengitän joka päivä lukuisia nyt sallittuja kemikaaleja. Virtsakokeesta selviää millaisille arjen vesiliukoisille kemikaaleille olen altistunut kuluneen vuorokauden aikana. Kokeesta voi nähdä ftalaatit, bisfenoli A:n ja parabeenit.

Ftalaatteja käytetään pehmentämään muovia ja niitä on vaikkapa auton muoviosissa ja sisustusmateriaaleissa.

Kiisteltyä Bisfenoli-A:ta eli BPA:ta taas käytetään muovin ja muovipinnotteiden raaka-aineena ja sitä löytyy vaikkapa juomapulloista sekä säilyketölkkien sisäpinnoilta. Parabeenejä puolestaan käytetään kosmetiikan ja pesuaineiden säilöntäaineena, joskus myös elintarvikkeissa.

Huulipunia.
Parabeenejä käytetään esimerkiksi kosmetiikan säilöntäaineena. Huulipunia. Kuva: Unsplash kosmetiikkateollisuus,kosmeettiset tuotteet

Kaikki nämä ovat vesiliukoisia kemikaaleja, jotka katoavat kehostani varsin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa. Jos niitä löytyy tässä pistokokeessamme paljon, on oletettavaa, että altistun niille ravinnon ja elinympäristöni kautta koko ajan.

Tutkijat epäilevät, että näillä uusilla kemikaaleilla voi olla tekemistä lisääntymisterveyden kanssa ja ne voivat aiheuttaa myös syöpää. Parabeenien on epäilty lisäävän rintasyövän riskiä. Joillain flataateilla on havaittu yhteyksiä keskivartalolihavuuteen, insuliiniresistenssiin ja käyttäytymishäiriöihin. Ftalaattien käyttöä onkin rajoitettu esimerkiksi alle kolmevuotiaiden leluissa.

Hämmästyttävät tulokset

Minusta löytyy nykyisiä vesiliukoisia kemikaaleja vain vähän. Kuudesta parabeenistä vain kolmea löytyy kehostani. Yksi niistä on metyylietyyliparabeeni, joka on yleisin parabeeni kosmetiikassa. Bisfenoli A:ta ei löydy ollenkaan ja ftalaattejakin vain vähän.

Päättelen, että osa minusta löytyneistä ftalaateista on peräisin autostani, jota käytän päivittäin. Varsinkin uusissa autoissa on paljon ftalaatteja ja uuden auton tuoksua onkin joskus kutsuttu ftalaatin tuoksuksi. Toki ftalaatteja voi tulla myös kodin muovimatoista tai muista rakennusmateriaaleista.

Olen siirtänyt elämäni aikana keräämääni kemikaalien myrkkykuormaa urakalla lapsilleni.

Huokaisen helpotuksesta. En ilmeisesti altistu arjessa kovinkaan paljon kemikaaleille.

Myös niin sanottuja historiallisia kertyviä myrkkyjä eli hyvin pitkään säilyviä myrkkyjä on minussa vähän.

Verestäni löytyy hyvin pieniä määriä heksaklooribentseeniä (HCB), jota on aiemmin käytetty muun muassa puunsuoja-aineena hometta vastaan, PCB-öljyjä sekä ripaus kasvinsuojeluaine DDE:tä. Mutta kaikki arvoni ovat paljon alhaisempia kuin väestössä keskimäärin. Promattuja palonestoaineita ei löydy verestäni yhtään.

Hannu Kiviranta ihmettelee kertyvien historiallisten myrkkyjen tuloksia.

Selitys löytyy

Keskustelumme kääntyy henkilökohtaisuuksiin. Onko minulla lapsia? Olenko imettänyt heitä? Kyllä, minulla on lapsia ja jokaista kolmea olen imettänyt pitkään.

Siinä on selitys oudoille testituloksilleni. Olen siirtänyt elämäni aikana keräämääni historiallisten kemikaalien myrkkykuormaa ihan urakalla lapsilleni. Jokainen raskaus vähentää naisen kemikaalikuormaa noin 20 prosenttia.

– Olen nähnyt 14 lapsen äidillä testituloksen, jossa ei ollut oikeastaan yhtään mitään näistä haitta-aineista, Kiviranta sanoo.

Koska pysyvät historialliset myrkyt kertyvät ihmisen rasvakudokseen ja maksaan. Raskaus ja imetys ovat oikeastaan ainoita tapoja saada pysyviä myrkkykuormia vähenemään kehosta. Tämän takia naisten myrkkyarvot ovat väestötasolla keskimäärin pienemmät kuin miehillä.

Vain rasvaimulla mies pystyy samaan kuin nainen.

Maarit ja vauva.
Maarit ja vauva. Kuva: Juha Kupsanen, Yle Vauva

Mitä lapsilleni tapahtuu?

Huolestun. Miten myrkyt vaikuttavat lapsiini? Kiviranta lohduttaa kertomalla, että nykyisin ympäristössämme on paljon vähemmän historiallisia, kertyviä myrkkyjä kuin minun lapsuudessani.

Vaarallisimmat myrkyt kiellettiin jo 80-90 -luvuilla. Siksi 2000-luvulla syntyneet lapset saavat näitä paljon vähemmän kehoonsa kuin 70-luvun lapset. Eli vaikka olenkin siirtänyt osan myrkkykertymääni lapsilleni, lasteni saama kokonaisaltistus on paljon pienempi.

Myös nykyäitien oma myrkkykuorma on huomattavasti pienempi kuin taas minun äitini sukupolvella. Tutkijat eivät siksi kannusta esimerkiksi imetyksen rajoittamisen myrkkyjen takia.

Arjen kemikaalit suurempi huoli - erityisesti pojille

Nyt suurempi huoli ovat erityisesti arjen kemikaalit ja niiden mahdolliset terveyshaitat erityisesti poikasikiöille.

Esimerkiksi perfluorattuja yhdisteitä löytyy ruokailuvälineistä aina ulkoiluvaatteisiin eikä niiden terveysvaikutuksia täysin tunneta.

Myös perfluoratut alkyyliyhdisteet ja arjen vesiliukoiset kemikaalit voivat olla hormonihäiritsijöitä. Yksi suurimpia huolia on, mitä hormonihäiritsijäkemikaalit aiheuttavat kehittyvälle sikiölle.

Tällä hetkellä maailmalla tutkitaan paljon juuri arjen vesiliukoisten kemikaalien eli ftalaattien ja bisfenolli-A:n vaaroja.

Turun yliopiston fysiologian professorin Jorma Topparin mukaan hormonihäirikkökemikaalit voivat olla yksi syy nuorten miesten dramaattisesti laskeneeseen spermanlaatuun.

Siittiöitä munasolun ympärillä.
Siittiöitä munasolun ympärillä. Kuva: Pixabay Siittiö

Kahdessakymmenessä vuodessa suomalaisten nuorten miesten siittiöiden laatu on huonontunut valtavasti. Hormonihäiritsijöiden epäillään vaikuttavan esimerkiksi kiveksen kehittymiseen ja myöhemmin kiveksen testosteronituotantoon ja sitä kautta aiheuttavan lapsettomuutta.

Toki hormonihäiritsijäkemikaaleista on haittaa myös tytöille ja naisille. Esimerkiksi mitä enemmän estorgeenikuormaa elämän aikana kertyy, sen suuremmaksi rintasyöpäriski kasvaa.

Ei minulla ollut aavistustakaan, että kosmetiikankäyttö voisi vaikuttaa poikasikiön kivesten kehitykseen.

Mennyttä en voi muuttaa, mutta tulevaisuuteen voin vaikuttaa. Kemikaalien vaaroista ei kannata panikoitua, mutta jokaisen meistä on hyvä miettiä oman elämänsä kemikaalikuormaa. Voisinko tehdä ympäristöstäni sellaisen, etten minä ja lapset altistuisi haitallisille kemikaaleille?

Maaritin lapset.
Maaritin lapset. Kuva: Juha Kupsanen, Yle lapset (perheenjäsenet)

Lue lisää kemikaaleista:

Testaa kemikaalikuormasi – Altistutko päivittäin sadoille vai tuhansille haitallisille kemikaaleille?

#kemikaalihaaste – Onnistutko välttämään kemikaaleja arjessasi?

Altistumme päivittäin tuhansille kemikaaleille, eikä kaikista tiedetä läheskään tarpeeksi – “On hyvä muistaa, että jotkut terveysvaikutukset näkyvät vasta myöhemmin”

KEMIKAALIVAARA – Katso Akuutti Areenassa ja lue lisää osoitteessa yle.fi/akuutti