Hyppää pääsisältöön

Flinkkilä & Tastula: "Katsopa, tuossa taisi mennä Tarja Halonen", kuiskasi lentokentän turvatarkastaja Pentti Arajärvelle

Presidentti Tarja Halonen ja professori Pentti Arajärvi Anne Flinkkilän vieraina.
Presidentti Tarja Halonen ja professori Pentti Arajärvi Anne Flinkkilän vieraina. Kuva: Harri Hinkka Flinkkilä & Tastula

Presidenttiparina Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi rikkoivat rajoja ja loivat uusia käytäntöjä. Professori Pentti Arajärvi sanoo, että julkisuus oli hänelle välillä vaikea pala, mutta tilanteista selvisi huumorintajulla ja hyvällä itsetunnolla.

Presidentti Tarja Halonen ja professori Pentti Arajärvi ovat Anne Flinkkilän harvinaislaatuisessa yhteishaastattelussa. He kertovat elämästään ja arvoistaan, vievät katsojat lapsuuteen, ensikohtaamiseen, presidenttivuosiin sekä tähän päivään.

Mikä on liikuttanut, mikä on satuttanut, mikä on ilahduttanut, niistä keskustellaan. Yhteinen nauru on pariskunnalle tärkeä asia. Sitä ja keskinäistä sanailua ei tästäkään ohjelmasta puutu.

Työläiskodin tyttö Kalliosta ja porvariskodin poika Kampista parantavat väsymättömästi maailmaa, niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Kestävä kehitys, maailman naisten ja tyttöjen asema, demokratia ja ihmisoikeudet, lastensuojelu ja mielenterveys Suomessa, siinä hengästyttävää listaa asioista, joita presidentti Tarja Halonen ja professori Pentti Arajärvi ajavat eläkepäivilläänkin.

Töistä voi jäädä eläkkeelle, mutta eihän elämästä jäädä eläkkeelle, se on yksi heidän tärkeistä ajatuksistaan.

Lapsuudet Kalliossa ja Kampissa

Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi ovat helsinkiläisiä, mutta viettivät lapsuutensa eri puolilla Pitkäsiltaa. Arajärvi muistelee: – Ei sillan ylittäminen mitenkään kiellettyä ollut, ei vain ollut silloin sinne asiaa.

Kallion puolella Haloselle oli iso asia päästä oppikouluun, koska ”likkalapsen on hyvä päästä sisätöihin” kuten isäpuoli sanoi.

Kalliossa myös oppi taitoja: teräväkielisyys ja juokseminen olivat tärkeitä selviytymiskeinoja, joista on ollut hyötyä myöhemminkin.

Pentti Arajärven äiti puolestaan oli tunnettu lastenpsykiatri Terttu Arajärvi.

– Pitääkö paikkansa huhu, että äidistä tuli lastenpsykiatri, koska Pentti oli niin hankala lapsi? Pariskunta nauraa, että kyseessä on suvun vitsi, johon liittyy myös lipastonlaatikossa nukkuminen.

Arajärvi väittää nyt, että hän oli aika kiltti lapsi ja toteaa, että vahvoja naisia ei ole elämästä puuttunut, ja hyvä niin.

Erilaiset jäljet sisällissodasta

Sodan ajoista ei kummassakaan perheessä puhuttu, mutta varsinkin Halosen perheeseen jäivät jäljet. Äiti joutui sodan jälkeen lastenkotiin, köyhyyden ja sen takia, että oli punaisen perheen lapsi.

Arajärven suku kuului valkoisiin, vaari oli punaisten vankinakin. Molemmat muistuttavat nyt, että kun eriarvoistumisesta puhutaan, niin kerran koettu ei ole mikään rokotussuoja tulevaisuudelle, tärkeitä asioita pitää hoitaa ja huoltaa koko ajan.

Yhteinen maailmankatsomus, rakkaus ja vanhemmuus

On aika sopivaa, että Halosen ja Arajärven romanssi alkoi kehittyä yhteiskunnallisissa puitteissa. Katseet kohtasivat valiokuntamatkalla, kun he auttoivat hiljattain edesmenneen Kalle Könkkölän pyörätuolia taksiin.

Kuului klik, vaikka varovasti edettiinkin. Halonen sanoo, että Arajärvessä viehätti fiksuus, ja Arajärvi kuittaa samoilla sanoilla. Vakavammin puhuen, iso yhdistävä tekijä oli yhteinen maailmankatsomus.

Yhteisiä lapsia pariskunnalla ei ole, mutta lapset myös molempien aikaisemmista liitoista ovat läheisiä. Halonen kertoo koskettavasti siitä, miten raskaus pelasti hänet lentoturmalta.

Maanpuolustuskurssin emäntänä hänen piti lentää kurssin mukana päätösjuhlaan, mutta lääkäri kielsi lentämisen. Rissalan lentoturmasta on kulunut 40 vuotta tänä syksynä.

– Neuvolajärjestelmä, sattuma, johdatus, elämässä sattuu asioita, joista ei voi tietää, Halonen toteaa.

Ensimmäinen nainen presidenttinä ja ensimmäinen mies puolisona

– Presidenttiys ei ollut pitkän linjan poliitikolle mikään lapsuuden unelma, mutta kun varsinkin naiset niin kovasti minua halusivat siihen hommaan, niin olihan pakko yrittää parhaansa ja tulla valituksi, Halonen toteaa lakoniseen tyyliinsä.

Presidenttiparina Halonen ja Arajärvi olivat uraauurtavia: ensimmäinen nainen presidenttinä ja ensimmäinen mies puolisona.

He rikkoivat rajoja ja loivat uusia käytäntöjä. Arajärvi muistelee, että vielä Halosen ulkoministeriaikoina tuli vastaan koomisia tilanteita, kun puolisolle oli järjestetty muotinäytöksiä ja muuta naisellista ohjelmaksi.

Huumorintajulla ja hyvällä itsetunnolla tilanteista kyllä selvisi.

Nimittely ja parjaus ovat silkkaa ilkeyttä

Kovemmin yhteistä huumoria on sitten koeteltu presidenttiaikoina. Oli mustamaalauskampanjoita, jotka yrittivät tehdä Halosesta pirttihirmua, jolta Arajärvi piti pelastaa.

Halonen sanoo, että ei paljon naurattanut, kun hääonnittelussa todettiin, että vaimolla on vaan kuuden vuoden pesti, mutta Arajärvi taisi saada elinkautisen.

Myös parisuhteen laatua epäiltiin, ja Halonen toteaakin kuulleensa että oli paitsi lesbo, myös huora, kommunisti ja porvari, kaikkea yhtä aikaa. Miten tuollaiseen suhtautua?

Halonen sanoo, että pitää vain ajatella, että enemmän nimittely kertoo sanojastaan. Samaa viestiä hän haluaa kertoa sosiaalisen median runtelemille nuorille.

Arajärvi sanoo, että naljailun aina kestää, sillä silloin voi naljailla takaisin, mutta silkka ilkeys on sitten toinen juttu.

Presidentin puolisona

Mutta onko presidenttiydestä enää paluuta tavalliseen arkeen? On ja ei. Arajärvi sanoo, että julkisuus on ollut hänelle välillä vaikea pala, mutta nyt eivät paparazzit enää niinkään jahtaa.

Hän kertoo, kuinka hiljattain yhteiselle lennolle lähdettäessä turvatarkastaja kuiskasi hänelle, että katsopa tuossa taisi mennä Tarja Halonen. Niin meni, totesi Arajärvi.

Presidenttiydestä ei voi jäädä eläkkeelle

Halonen sanoo, että tosiasia kuitenkin on, että hän on presidentti tavalla tai toisella koko loppuelämänsä. Turvamies kulkee mukana matkoilla ja toisaalta presidenttiys on avannut monia ovia kansainvälisiin tehtäviin.

– YK:n käytävillä tulee vastaan entisiä valtiopäämiehiä, niin että päät kolisevat, kuten hän itse ilmaisee asian. Lisäksi kansalaiset nykivät hihasta Hakaniemen torilla. Matalan kynnyksen presidentti, ikoninen lippalakki ja Arajärven taulukaupat eivät unohdu.

Yhdessä tekeminen on tärkeää

Pullantuoksuisia isovanhempia Halosesta ja Arajärvestä ei saa, mutta lapsenlapsille paistetaan lettuja ja vietetään aikaa yhdessä. Muutenkin toivo on tulevaisuudessa.

He uskovat, että tämän päivän lapset ja nuoret pitävät kestävän kehityksen periaatteita luonnollisempina kuin vanhempansa. Alati kasvava osa ihmisistä tajuaa sen isoimman asian, että minä on tärkeä, mutta vielä tärkeämpi on me.