Hyppää pääsisältöön

Tämä survivalisti elää osan vuodesta tunturissa ja osaa itse valmistaa vaatteensa – "En usko länsimaiseen yhteiskuntaan"

Suomessa elää joukko ihmisiä, jotka valmistautuvat päivittäin kriiseihin. He haluavat selviytyä tilanteesta kuin tilanteesta. Osa heistä kutsuu itseään survivalisteiksi ja on miettinyt hyvin tarkkaan, mitä tekevät, jos (tai siis kun) paska osuu tuulettimeen. Jenni Laiti asuu Saamenmaalla. Hän varautuu länsimaisen yhteiskunnan romahdukseen ja opettaa lapsilleen perinteisiä selviytymistapoja.

En usko länsimaiseen yhteiskuntaan tai siihen, että se voi selvitä tällä menolla.

Puhumme tästä paljon perheen kanssa, ja kaikki tulevaisuuden skenaariot ovat hyvin synkkiä. Halusimme tai emme, olemme hyvin riippuvaisia fossiilisista polttoaineesta. En tiedä, miten tulemme pärjäämään ilman niitä.

Mikäli ilmasto lämpenee yli 1,5 asteen tai enemmänkin, se tarkoittaa lähitulevaisuudessa lumettomia talvia. Ja se voi olla loppu poronhoidolle arktisilla alueilla. Se huolestuttaa paljon.

Minulla on 10- ja 12-vuotiaat lapset. Haluan tietenkin omien lasteni pärjäävän maailmassa, tapahtuu ihan mitä tahansa."

Voiko ilmastonmuutosta pysäyttää muu kuin länsimaisen yhteiskunnan romahdus? Sillä sitä romahdusta Laiti toivoo. Väistämättä seuraavasta anarkiasta voitaisiin hänen mielestään selvitä saamelaisten opeilla. Itse asiassa alkuperäiskansan tietämys voisi auttaa jo nyt, jos todella haluamme ehkäistä katastrofin.

Mikäli länsimainen yhteiskunta hajoaisi yhtäkkiä huomenna, se olisi mahtava asia.

Samalla maailma menisi aika anarkistiseen tilaan. Se tarkoittaisi, että ihmisten pitäisi uudelleen yhteisöityä ja rakentaa turvaverkostonsa. Saamelaisessa tavassa elää yhteisöllisyys on edelleen vahvoilla. Meillä on tuhansia vuosia vanhoja tapoja, miten yhteisössä eletään ja pidetään huolta toisista.

Ja me olemme valmiita jakamaan niitä ratkaisuja maailmalle.

Ilmastonmuutoksen ehkäisyssä saamelaisten perinteinen tietous ja taitous on avainasemassa. Alkuperäiskansoilla voisi olla suuri rooli, kun etsitään ratkaisuja, miten pitäisi toimia.

Suhteen elämän perustaan tulee tervehtyä. Ihmiskunta ei voi enää vain ottaa ja ottaa ja ottaa. Me saamelaiset jaamme hyvin mielellämme muiden kanssa tiedon, miten elää hyvässä vastavuoroisuudessa oman ympäristön kanssa.

Yksi ratkaisu ilmastonmuutokseen on, että ihmiset päättäisivät enemmän omasta elämästään ja alueistaan. Oma alue ruokkii omia ihmisiä ja antaa pohjan elämälle. Siksi ihminen rakastaa yli kaiken omaa aluettaan, pitää siitä huolta ja edistää sen hyvinvointia.

Miten Helsingin tyyppi tietää, miten Utsjoella pitäisi elää? En usko, että tämä on kauhean kestävää."


Jenni Laiti lumen keskellä.




Jenni Laiti lumen keskellä.
Kuva: Carl-Johan Utsi
Docventures,saamelaiset,Jokkmokk,Friulin kieli,The Portrait,Talvi

Tähän haastatteluun Laiti tavoitettiin lentokentältä, ja hän on paraikaa Torontossa järjestämässä Suohpanterrorin näyttelyä. Miltä ympäristöä puolustavasta saamelaisaktivistista tuntuu olla osa koneistoa, joka tuhoaa luontoa?

Se on tosi kova keskustelu, jota käyn itseni ja perheeni kanssa päivittäin.

Lennän lentokoneella vain kerran vuodessa, ja minulla on hyvin huono omatunto siitä. Siksi haluan työlläni hyvittää sitä osaa, minkä oma perheeni aiheuttaa. Haluan herättää keskustelua ja luoda ratkaisuja.

Meillä jokaisella on vastuu ja velvollisuus edistää luonnon hyvinvointia, koska olemme hyvin riippuvaisia siitä. Luonto ruokkii ja vaatettaa meidät ja antaa meille kaiken, mitä tarvitsemme pärjätäksemme.

Valtioiden tulee tehdä paljon parempaa ilmastopolitiikkaa. Ei myöskään riitä, että ihmiset tekevät asioita yksin kotonaan. Ihmisten täytyy tulla yhteen ja yhdessä etsiä toimia ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.

Toronton näyttelymme nimi on Toolkit for revolution. Näyttely käsittelee muun muassa sitä, minkälaisia työkaluja tarvitsemme, että pystymme purkamaan tämän länsimaisen yhteiskunnan ja pelastamaan ilmaston.

Artivismini on jatketta oman suvun perinnölle. Luon uutta, jotta yhteisöni pärjäisi paremmin. Yritän omalla työlläni tuoda korteni kekoon. Se on hyvin vaikeaa, ja asiat muuttuvat hitaasti.

Uskon että muutos on mahdollista vain silloin, kun ihmiset toimivat yhdessä asian puolesta. Siksi näistä asioista pitää keskustella."

Mikä Suohpanterror?

  • Saamelaisten taiteilijoiden kollektiivi, jonka keulakuva on Jenni Laiti. Muut taiteilijat ovat anonyymeja.
  • Artivismi on aktivistista taidetta, joka pyrkii osallistumalla muuttamaan vallitsevia olosuhteita.
  • Tänä syksynä Suohpanterror on esimerkiksi järjestänyt Greenpeacen kanssa Jäämerenrataa vastustavia mielenosoituksia.

Saamelaisessa elämäntavassa ihmisen tulee pärjätä omavaraisesti, vastavuoroisessa suhteessa luonnon kanssa. Se auttaa, jos – survivalisteja lainataksemme – maailma loppuu sellaisena kuin sen tunnemme. Asiat, joita Martat kutsuvat kotivaraksi, SPEK varautumiseksi tai survivalistit preppaukseksi, ovat Laitille elävää arkea.

Jo aloittaessani opiskelut, minulle oli selvää, että haluan pystyä itse luomaan ja tuottamaan kaiken tarvittavan, selviytymään kaikissa olosuhteissa.
Sukuni on saamenkäsityön mestareita monen sukupolven ajalta, joten saamenkäsityöalan artesaanin opinnot olivat luontainen valinta.

Kaikkien pitää syödä joka päivä. Meillä syödään puhdasta perinteistä lähiruokaa, etupäässä poroa ja itse pyydettyä hirveä. Pyydämme myös kalaa, ja kaikki muutkin raaka-aineet tulevat luonnosta. Avopuolison suvulla on teurastamo, joten lihantuotanto on omissa käsissä. Lihasta ja porosta puhumme koko ajan suurella kunnioituksella.

Jokainen kieli on oma biodiversiteettinsa ja oma maailmansa. Saamen kieli on minulle tosi rakas. Saamen kielessä on paljon tietoa, jota pitää suojella, varjella ja edistää.

Olemme lasten kanssa paljon luonnossa ja teemme kaikenlaisia askareita. Opetamme heille perinteistä tietoutta ja taitoa sekä selviytymistä. Sitä, miten kommunikoida ja olla osa omaa ympäristöä.

Esimerkiksi lumi on talvella päivittäinen keskustelunaihe. Kun lapset heräävät aamulla, he menevät ensimmäisenä katsomaan, paljonko on asteita ja millainen lumi on tänään. Sitten keskustellaan siitä, mitä se tarkoittaa. Arki on loputonta analyysia lumesta ja lämpötiloista.

Lapsilla vahva suhde omiin isovanhempiinsa, he ovat arjessa läsnä ja opettavat lapsille tärkeitä tietoja ja taitoja joka päivä."


Jenni Laiti kesällä.




Jenni Laiti kesällä.
Kuva: © Carl-Johan Utsi
Docventures,Summer,Reindeer

Laitin perhe asuu talvet Jokkmokissa (Jokimukassa) muutaman tuhannen asukkaan kylässä. Elämä seuraa poronhoidon vuotta. Keväällä ja kesällä yhteisö muuttaa pitkiksi ajoiksi tunturiin porojen kanssa ja elää liki omavaraista elämää. Tänä vuonna he saivat havahtua siihen, ettei puhdas vesi ole itsestäänselvyys.

Kesä tuli viikossa. Haimme vettä samasta paikasta kuin tavallisesti, ja me kaikki sairastuimme.
Se oli ensimmäinen kerta, kun kukaan meistä sairastui vedestä. Toinen seuraus kuumasta kesästä oli se, että alueemme joet kuivuivat, eikä niistä saanut enää päivittäistä juomavettä.

Puhdasta vettä pidetään itsestään selvänä asiana. Me asumme aika pohjoisessa, ja se, ettei meillä ei ole puhdasta vettä, konkretisoi ilmastonmuutosta. Vesi on kaiken elämän perusta.

Onneksi osaamme ja tiedämme, mikä on puhdas vesi, miten se syntyy, missä sitä on ja miten sitä voi tehdä.

Tunturissa yhteisössämme on noin sata mökkiä. Meillä on mukana esimerkiksi kuivamuonaa ja hedelmiä, mutta käytännössä elämme hyvin omavaraisesti. Tuona aikana emme käy kaupassa, vaan olemme yhtä sen alueen kanssa.

Huhti–toukokuussa seuraamme tunturissa porojen vasomista, teemme polttopuita, kalastamme ja kuivatamme lihaa tulevaa vuotta varten. Vietämme tunturissa myös koko heinäkuun tai pidempään vasanmerkityksen aikaan. Rakentelen lasten kanssa omia taideteoksia, poimimme marjoja ja teemme kävelyreissuja tunturissa. Tutustumme paikkoihin ja seuraamme koko ajan, mitä luonnossa tapahtuu. Huolehdimme alueesta."

Saamelaiset

  • Saamelaiset ovat neljän valtion alueella asuva kansa.
  • Saamenmaa on saamelaisten kotiseutualue.
  • Suomessa saamelaisia on noin kymmenentuhatta, yhteensä noin satatuhatta.
  • Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.
  • Saamelaisessa maailmankuvassa ihminen on yhtä ympäröivän luonnon kanssa. Luonto on yhtä aikaa koti ja elinkeino, se tarjoaa sekä portin menneisyyteen että merkkejä tulevasta.

Lähteet: Saamelaiskäräjät ja SámiSoster ry

Saamelaiset ovat aina tienneet asian, joka itse kunkin pitäisi tajuta. Olemme täysin riippuvaisia luonnosta. Emmekä todellakaan voi hallita sitä. Meidän pitää oppia ymmärtämään ja auttamaan ympäristöämme.

Viimeisen 250 vuoden aikana on tullut hyvinkin selväksi, että me ihmiset emme osaa hallita luontoa.

Itse haluan pyrkiä tasavertaiseen suhteeseen luonnon kanssa. Se on hyvinkin mahdollista, koska alkuperäiskansat ovat eläneet sillä tavalla kymmeniä tuhansia vuosia eri alueilla.

Vastavuoroisuus on keskeistä saamelaisessa filosofiassa. Ihmisen pitää kaikilla toimillaan edistää luonnon hyvinvointia. Ainaisen ottamisen sijaan saamelaiset antavat ja ottavat ja antavat ja ottavat. Emme vain hyväksikäytä luontoa, vaan annamme aina jotain takaisin.

Esimerkiksi poronhoidossa me pidämme huolta poroista, ja vastineeksi ne antavat ruokaa ja elannon. Tai jos esimerkiksi kaadan puun, haluan edistää metsän hyvinvointia ja samalla autan metsää kasvamaan.

Vastavuoroisuudessa toinen tärkeä asia on kommunikointi oman ympäristön kanssa, monella tapaa ja monella tasolla. Käyn päivittäin luonnossa kävelyllä, kyselen kuulumisia ja kuuntelen, miten voin auttaa luontoa.

Sama vastavuoroisuuden periaate vallitsee yhteisössä.

Sukuni on aina käsillään luonut vaatteita ja työkaluja, jotta oma yhteisö pärjäisi paremmin. Takaisin voi antaa monilla tavoilla, vaikka tehdä musiikkia ja runoja tai huolehtia lapsista tai vanhuksista. Vastavuoroisuuteen kuuluu kunnioitus kaikkia kohtaan."

Ensiapua ilmastoahdistukseen: yle.fi/docventures

Kommentit