Hyppää pääsisältöön

Docventures Talk Show purki ilmastoahdistusta - onko tekoäly se seuraava johtaja, joka kiskoo meidät turvaan ilmastonmuutokselta?

Jäätiköt sulavat, maapallo tuhoutuu ja paniikki leviää! Docventures Talk Show’ssa haettiin onnistuneesti helpotusta ja ratkaisuja ilmastoahdistukseen. Docventuresin viikon luontoäänen päästi futuristi Perttu Pölönen. Tulevaisuuteen Rikun ja Tunnan kanssa katsoivat myös ennakointijohtaja Paula Laine ja löytöretkeilijä Patrick “Pata” Degerman. Katso koko Docventures Talk Show yllä olevasta linkistä.

Docventuresin kauden viimeisen istunnon teema sai dokkariyhteisön kääntämään katseensa sisäänpäin:

Skip Twitter post

Skip Twitter post

Leffakellariin saatiin ensikäden kokemusta maailman jäätiköiden tilasta. Löytöretkeilijä Pata Degerman vieraili Etelämantereella viimeksi kaksi vuotta sitten kansainvälisen tutkimusryhmän kanssa, joka on käynyt samassa paikassa sukeltamassa 30 vuoden ajan.

Degerman kertoi tutkijoiden hämmennyksestä ensimmäisen sukelluksen jälkeen.

- Ne luuli, että Etelämanner muuttuu sadan vuoden sykleissä, nyt se on tapahtunut seitsemässä vuodessa.

Degermanilla on myös mökki Grönlannissa, ja sielläkin jään hupeneminen näkyy ja kuuluu häiritsevän selvästi.

- Pamahdukset tulee siitä, kun Stockan kokoinen jääpala halkeaa. Kymmenen vuotta sitten kuulit kerran päivässä pamahduksen, nyt 50 kertaa päivässä. Kaksi tsunamia tuli, kun oltiin melomassa siellä. Sä ihan näet sen muutoksen.

Skip Twitter post

Skip Twitter post

On toiminnan aika: allekirjoita Docventuresin adressi!

Viime viikolla Suomikin tuntui havahtuvan ilmastohorroksestaan, kun hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti tylytti ihmiskuntaa. Tilanteen vakavuus sai Docventures Talk Show'ssa Sitran ennakointijohtaja Paula Laineen viittomaan. (Katso ilmastokäyrä kohdasta 13:00)

- Ongelma on, että meidän pitää päästä just tasan tarkkaan toiseen suuntaan käyrällä. Tämä on siis muutos, jota ihmiskunta ei ole koskaan ennen tehnyt. Me on puksutettu eteenpäin sen tyyppistä elämää, mitä me eletään, niin pitkään kuin kukaan nyt elossa oleva ihminen on ollut elossa. Meillä on nyt 30 vuotta aikaa päästä nollaan.

Tehtävää voisi kuvailla kerrassaan äärimmäisen vaikeaksi.

Siksi Docventures pisti pystyyn adressin, jolla vaaditaan poliittisilta päättäjiltä parempaa ilmastopolitiikkaa. Riku ja Tunna julistivat nyhjöttämisen ajan päättyneeksi, sillä nyt on aika toimia. (Katso kohdasta 29:10)

Skip Twitter post

Skip Twitter post

Samaa vaaditaan Rikun kiivasluontoisessa kolumnissa, joka on herättänyt valtavasti keskustelua ja jota on luettu jo tuhansia ja taas tuhansia kertoja. Samaa saarnaa matkamies tykitti myös leffakellarin seurakunnalle:

- Nyt pitäs kuunnella asiantuntijoita, tehdä kipeitä päätöksiä! Nää meidän omat johtajat ei tee mitään, koska niitä pelottaa, että ne ei sillä tavalla saa ääniä. Näytetään niille, että kyllä saa, että me luotetaan johtajiin, jotka uskaltaa ottaa vastuuta.

Adressi keräsi vartissa useamman sata allekirjoitusta ja ylitti aamutuimaan tuhannen rajan. Liity sinäkin allekirjoittajien yhä kasvavaan joukkoon!

Sillä joukkovoima on valtaa! Perttu Pölönen otti Rikun sanoista kiinni ja siteerasi kuulemaansa ajatusta. (Katso kohdasta 34:10)

- Sota on se, kun valtio kertoo mikä tai kuka meidän vihollinen on. Vallankumous on se, että keksitään itse. Jos me ymmärretään, mikä meidän panos on, se lähtee siitä.

Skip Twitter post

Paula Laine: Meitä vaivaa h-syndrooma, ja sitä on päästävä eroon

Leffakellarin keskustelijat tulivat siihen tulokseen, että asiat eivät muutu, ellemme me muutu. (Katso kohdasta 16:10)

- Meidän pitää päästä eroon h-syndroomasta. Meille on hyvin syvälle rakentunut vakavastiotettavuuden ja uskottavuuden leima, joka sitoo meidät nykyhetken tapoihin ajatella. Aina, kun joku vähänkin irrottautuu ja ajattelee tulevaisuuteen, se leimataan jollakin sanalla, joka alkaa hoolla. Hihhuliksi, huuhaaksi, haihattelijaksi, hörhöksi… Paula Laine sanoi.

- Tunna sähän tiedät tästä paljon! Riku tajusi ja sai vieraat nauramaan.

Skip Twitter post

Kaikki vieraat tunnistivat ilmiön. Perttu Pölönen huomautti, että olemassa olevia teknologioita parantamalla ei koskaan ole saatu aikaan mullistuksia.

- Maailma ei ole koskaan muuttunut innovoimalla, vaan löytämällä uusi tapa tehdä, joka saa vanhan näyttämään turhalta. Haaste on siinä, että me asetetaan maailmalle rajat, koska meidän mielikuvitus on rajallinen.

Keskustelu yltyi kohti tekoälyä ja älyämpäriassistentteja. Tämä sai Degermanin pohtimaan selviytymistä matkoillaan alueille, joissa ihminen ei koskaan ennen ole ollut.

- Pakko on hyvä keino. Jos Perttu sun silmät jäätyy kiinni ja sun on pakko saada ne auki, sun on pakko siirtyä boksin ulkopuolelle, hän maalaili.

Tunna sai oivalluksen:

- Silloin sun on pakko kusta itseäs silmään!

Jottei ihmiskunta siis joutuisi kusemaan itseään silmään, meidän pitäisi onnistua luomaan kulttuuri, jossa uskalletaan kokeilla ajattelematta liikaa muiden mielipiteitä.

Tästä Tunna innostui visioimaan ja heitti pöytään ajatuksen siitä, että politiikan voisi pelastaa tekoälypuolue. Se pystyisi tekemään satatuhatta kertaa ihmistä nopeammin päätöksiä.

Kannattaako meillä olla mitään muuta johtajaa kuin tekoäly?

Pölönen sai heti ajatuksesta kiinni ja totesi ihmisen olevan niiden ihmisten summa, joita hän kohtaa elämässä.

- Jos Siri tai joku muu tekoäly saa päivän aikana vaikka 20 miljoonaa kontaktipistettä, se pääsee tasolle, että osaa puolessavälissä lausetta ymmärtää, mitä me ajetaan takaa. Se tarkoittaa sitä, että siitä tulee yhdessä päivässä parempi tulkitsija kuin yhdestäkään ihmisestä - parempi terapeutti ja kohtaaja, hän pohti. (Katso kohdasta 24:00)

- Kannattaako meillä jossain kohtaa olla mitään muuta johtajaa kuin tekoäly? Koska se on resursseissaan niin paljon ylivertaisempi kuin yksikään ihminen.

Milonoff meiningeissä: Amazonin viidakossa tajusin, että….

Illan leffa käsitteli neljää elementtiä ja ihmisten suhdetta luontoon. Vai käsittelikö?

Skip Twitter post

Skip Twitter post

Skip Twitter post

Dokkari ja keskustelu johdattelivat odotetusti Tunnan, Docventuresin oman puunhalaajan, syville vesille. Hän alkoi muistella Madventures-aikoja Amazonin sademetsässä, kun reissukaksikko koki ikivanhan Ayahuasca-seremonian.

Docventures Talk Show'ssa vierailtiinkin shamaanin majassa ja nähtiin hetki tuosta seitsemän tunnin sessiosta. (Katso kohdasta 44:10)

- Sitä on hyvin vaikea selittää, koska se oli psykedeelinen kokemus. Tunsin todella vahvasti sen, että en ole millään tavalla erillinen luonnosta. Me ollaan samaa energiaa ja atomeja, me vaan muutetaan koko ajan muotoamme. Kun me kuollaan, maasta sinä olet tullut ja tuleva, kuten Raamatun lausekin sanoo. Me muututaan jatkuvasti, ja jos termodynamiikan lait pitää paikkansa, energia ei koskaan synny, se muuttaa vain muotoaan. Tän tyyppinen kokemus oli tosi vahva, se oli kokemus siitä luonnosta.

Riku komppasi shamanismikumppaniaan tyypilliseen tapaansa sydämellisesti:
- Joo suurin piirtein, siinä kaiken oksentamisen ja ripuloinnin sivussa.

Vieraat pystyivät samaistumaan erityiseen kokemukseen, vaikka eivät aivan niin psykedeelisillä tasoilla olleet käynytkään.

Paula Laine kertoi, kuinka lapsuudessaan kesytti mummolan maatilalla villiintyneitä kissanpentuja.

- Istuin hiljaa tuntikausia siellä. Mä vaan istuin ja pikkuhiljaa ne tuli lähemmäs. Muutaman päivän päästä mulla oli lellikki-sylikissoja.

Perttu Pölönen kertoi omasta luontosuhteestaan lennokkaasti: hänellä oli tapana pitkätukkaisena hippinä poncho päällään kiivetä puuhun ja istua tunteja hiljaa houkuttelemassa lintuja. Eikä taito mihinkään ollut unohtunut! Hän loihti ilmoille todella aidon oloisen linnunlaulun - illan luontoääni kannattaa ehdottomasti käydä kuuntelemassa. (Kohdasta 50:30)

- Kun on tarpeeksi pitkään liikkumatta ja maatuu sinne maisemaan, kyllä siitä saa jotain, mitä ei voi saada kuin ajan myötä, hän sanoi.

Skip Twitter post

Skip Twitter post

Skip Twitter post

Löytöretkeilijä Pata Degerman muisteli puolestaan yhtä äärimmäisimmistä kokemuksistaan Grönlannissa, kun myrsky yllätti hänet hiihtoretkellä. Tumma seinä tuli vastaan, kun mies ymmärsi, ettei hän mitenkään ehtisi turvaan telttaan.

- Jämähdin siihen ja odotin myrskyä. Olin aivan elementissäni. Huomasin, että olin yhteydessä myrskyyn. Sen jälkeen ei huonoa myrskyä ole ollutkaan.

Eikä siinä vielä kaikki. Illan päätteeksi kellariin saapui shamaani.

- Luontosuhde ei tarkoita vain suhdetta ulkopuolella olevaan ympäristöön, vaan meidän omaan luontoon. Se on yksi yhteen, omaan itseemme, millainen on minun luontoni. Nykykielessä oleva luonne oli ennen luonto. Se on sama sana, shamaani ja viulisti Tuomas Rounakari julisti.

Kuten Tunna totesi: Nyt oltiin ytimessä.

"Rakastuttiin Docventuresia katsoessa"

Docventures-kauden päättyminen sai kotikatsomon haikeiden ja hellien tunteiden valtaan:

Skip Twitter post

Skip Twitter post

Skip Twitter post

Skip Twitter post

Illan päätteeksi Riku kiitti maailman parasta tv-heimoa ääni väristen ja jätti dokkarisohvaston toivon valtaan: Kertokaa Docventuresin somekanavissa mitä haluatte meidän seuraavaksi käsittelevän tai tekevän!

Skip Twitter post

Skip Twitter post

Keskustelu ilmaston tulevaisuudesta jatkuu tänään kello 15 Yle Puheella, kun Rikun ja Tunnan vieraaksi saapuu tulevaisuudentutkija Risto Linturi.

Katso viikon Docventures-dokkari Four Elements:

Keskustele

Uusimmat sisällöt - Docventures