Hannu Sokala
Yle
Eurooppalaiset valtiot ovat menettäneet osinkoihin liittyneessä verokikkailussa arviolta ainakin 55 miljardia euroa, selviää torstaina julki tulleesta valtavasta tietovuodosta.
Tutkivat toimittajat kahdestoista maasta ovat käyneet läpi saksalaisten syyttäjien esitutkinta-aineistoa. Vuodetut asiakirjat paljastavat, että osingoilla kikkailu on ollut laajempaa ja järjestelmällisempää kuin tähän asti on luultu.
Kölnin ja Frankfurtin syyttäjät ovat tutkineet jo pitkään osinkoverojen kiertoa.
Suomesta asiakirjoja on lukenut Ylen MOT-toimitus.
Veromenetykset vähintään 55 miljardia euroa
Toimittajaryhmää vetänyt saksalainen Correctiv-ryhmä laskee, että pelkästään Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Tanskassa ja Belgiassa verotuloja on menetetty vuoden 2001 jälkeen ainakin 55,2 miljardia euroa.
Eniten verotuloja on menettänyt Saksa, 31,8 miljardia euroa. Ranska on menettänyt 17, Italia 4,5, Tanska 1,7 ja Belgia 0,2 miljardia euroa.
Monissa muissakin maissa on tehty osinkoverojen kiertoa, mutta lukuja ei ole saatu yhteensopiviksi saksalaisen Mannheimin yliopiston veroprofessorin Christoph Spengelin käyttämän kaavan kanssa. Osa osinkokikkailusta on ollut joissakin maissa laillista.
Kaksi pääkuviota
Osingoista koituvia veroja on pesty mahdollisimman alhaisiksi kahdella eri pääkuviolla.
Yksinkertaisemmassa mallissa osakkeita myydään edestakaisin ostajalta toiselle osingonjakopäivän ympärillä. Näin osingonsaajaksi valikoituu pariksi päiväksi sellainen omistaja, jolle osingosta lankeava veroprosentti on mahdollisimman alhainen.
Esimerkiksi Saksassa kotimaiset omistajat ovat maksaneet osingoista vähemmän veroa kuin ulkomaiset omistajat. Osingonjaon jälkeen osakkeet ovat palautuneet alkuperäiselle omistajalle ja verohyöty jaettu kuvioon osallistuneiden kesken.
Kyseinen tapa on kuulunut pitkään sijoittajien ja pankkien toimivalikoimaan. Osingoilla kikkailu ei kuitenkaan jäänyt tähän. Saksassa alettiin reilut kymmenen vuotta sitten kehittää monimutkaisempia kuvioita osinkoverotuksen minimoimiseksi.
Näitä malleja kehittelivät etenkin saksalainen verolakimies Hanno Berger ja Australiassa päämajaansa pitävä Macquarie-pankki.
Samalla veronpalautuksella useita eri hakijoita
Osinkokikkailun kehittyneemmässä versiossa osakkeen todellinen omistajuus hämärretään erilaisilla johdannaiskaupoilla. Tämä antaa mahdollisuuden hakea osingolle määrätystä ja maksetusta lähdeverosta yhtä ja samaa veronpalautusta useamman hakijan voimin.
Nyt paljastuneessa osingonpesussa palautuksia on haettu jopa silloin, kun veroa ei ole maksettu edes yhteen kertaan. Päättömältä kuulostava poppakonsti on ollut mahdollinen joidenkin maiden lainsäädännössä ja osinkokäytännöissä olleiden aukkojen takia.
Hanno Berger kommentoi Correctivelle, että hänen mielestään aggressiivinenkin osingonpesu on ollut laillista.
Ennen oman yrityksen perustamista Berger työskenteli johtajana Frankfurtin verovirastossa. Pankkimaailmassa kerrotaan tarinaa, jonka mukaan pankit väsyivät kamppailemaan Bergeriä vastaan ja palkkasivat tämän omalle puolelleen.
Tanskan verohallinto jätti kesäkuussa Yhdysvalloissa rikosilmoituksen osingonpesusta. Verottaja oli maksanut vuosia osingoista lähdeverojen palautuksia yhdysvaltalaisille sijoittajille, vaikka kyseisiä veroja ei koskaan ollut maksettu.
On vaikea tietää, kiinnostuuko media osingonpesusta. Melkein jokainen kansainvälinen investointipankki ja saksalainen pankki hyötyy tästä.
Aggressiivista osinkokikkailua haluttiin levittää myös Suomeen. Hanno Berger yritti jo 2006 löytää Suomesta kumppanin osingonpesun aloittamiseksi.
Verohallinnon mukaan suomalainen osinkoverokäytäntö on kuitenkin suojannut Suomea tällaiselta veronkierrolta.
Monesta muusta eurooppalaisesta valtiosta poiketen osinkojen lopullinen lähdevero peritään Suomessa jo osinkoa maksettaessa. Esimerkiksi Saksassa osingosta maksetaan ennakonpidätys, jota sijoittajat sitten voivat hakea verottajalta takaisin.
Jättipankit mukana kikkailussa
Nyt paljastuneeseen osingonpesuun ovat maailman suurpankeista osallistuneet muiden muassa Barclays, BNP Paribas, Citigroup, Commerzbank, Deutsche Bank, Goldman Sachs, JPMorgan, Merrill Lynch ja Morgan Stanley.
Pankit ovat voineet toimia osingonpesussa neuvonantajina, rahoittajina tai suoraan osapuolina, eli ostajina tai myyjinä.
Saksan keskuspankilla ja finanssivalvonnalla on vihjeitä, että mukana saattaa olla paljon pankkeja. Tällä voi olla merkittävä vaikutus Saksan pankkijärjestelmään.
Osingonpesu on saanut jatkua kauan ennen kuin viranomaiset ovat alkaneet ryhtyä mittaviin toimiin sitä vastaan. Monissa Euroopan maissa on ihmetelty, miksi Saksan verottaja panttasi vuosien ajan tietoa osingoilla pelaamisesta.
Correctiven tietojen mukaan osingonpesua harjoitetaan Euroopassa edelleen vilkkaasti. Tietojen mukaan osinkokikkailijoiden suunnitelmissa ovat etenkin Espanja, Italia ja Ranska. Lisäksi yksi lähde kertoo Correctivelle, että niin Norjaa, Puolaa ja Tsekkiä kuin Suomeakin pidetään mahdollisina kohteina.
Osingonpesua koskevaa tietovuotoa on tutkinut 37 toimittajaa ja 19 tiedotusvälinettä kahdestatoista eri maasta. Saksalaisen tutkivaa journalismia tekevän Correctiven koordinoimasta hankkeesta käytetään aggressiivisen kikkailun eurooppalaisen termin mukaista nimitystä ”The Cum-Ex-Files”.
MOT: Pankkiirin musta sielu
Yle Areena maanantaina 22.10. klo 17.30 ja TV1 klo 20.
Uusinnat: TV1 tiistaina 23.10. klo 5.55 ja keskiviikkona 24.10. klo 16.15
Lisätietoa hankkeesta
#CumExFiles
cumex-files.com
Correctiv:
