Hyppää pääsisältöön

"Kuvittele, että joku ajaa lapsesi yli suojatiellä vihreän valon palaessa..."

Valkoinen höyhen rannalla.
Valkoinen höyhen rannalla. Kuva: Videoblocks Höyhen

... Näet lapsesi päälle ajaneen auton, muistat jopa rekisterinumeron, mutta kukaan sinua ei usko sinua, etkä saa oikeutta. Mitä tunnet silloin? Pertti antaa näin karkean esimerkin vääryydestä, epäoikeudenmukaisuudesta ja vihasta, joita hän koki vuosikymmenien ajan.

Otsikkokuva, jossa lukee elämäni tarina Flinkkilä & Tastulan yleisöltä.
Otsikkokuva, jossa lukee elämäni tarina Flinkkilä & Tastulan yleisöltä. Kuva: Markku Lyytinen Flinkkilä & Tastula

Pertin tarina:

Olen saanut viiden veljeni kanssa sellaisen kasvatuksen, jossa väkivaltaa pidetään tuomittavana. Toisten vahingoittaminen väkivalloin tai vääryydellä ovat molemmat väärin.

Sukuani kohtasi 1990-luvun alussa valtava epäoikeudenmukaisuus, sillä menetimme omaisuutemme, kotimme sekä yrityksen, jota oli rakennettu lähes sadan vuoden ajan kovalla työllä. Tunsin syvää vihaa.

Olen joskus verrannut 1990-luvun pankkikriisiä sisällissotaan, sillä perheessäni sekä äitini että kaksi veljeäni menettivät ennen aikaisesti henkensä, toinen veljeni oman käden kautta. Itse olen säilynyt hengissä kuin ihmeen kaupalla.

Mielenosoitus ilman väkivaltaa

Suunnittelin keväälle 1996 mittavaa mielenosoitusta, johon oli tulossa tuhansia epäoikeudenmukaisuuden kokeneita yrittäjiä ja kotinsa menettäneitä ympäri Suomea. Sitten keskeytin suunnitelmani.

Se mielenosoitus olisi kääntynyt väkivaltaiseksi ja seuraukset koko yhteiskunnalle olisivat olleet erittäin vakavat.

Peräännyin, jotta pystyin toteuttamaan toisenlaisen mielenosoituksen niin, että pysyin itse tuntemattomana tekijänä taustalla. Muutin mielenosoituksen kohderyhmän toiseksi, jossa väkivallan vaaraa ei ollut.

Mielenosoitus onnistui ja mediahuomio oli vaikuttava. Se johti positiiviseen lopputulokseen.

Mitä on vääryyden kokemus?

Olen joskus käyttänyt hyvinkin karkeita esimerkkejä yrittäessäni saada toiset ymmärtämään kokemuksiani. Olen kertonut tällaisenkin esimerkin:

"Jos olet lapsesi kanssa ylittämässä suojatietä vihreän valon palaessa ja joku ajaa lapsesi yli surmaten hänet. Näet auton, muistat jopa rekisterinumeron, mutta kukaan sinua ei usko, etkä saa oikeutta.

Näet toisinaan autoilijan kaupungilla. Mitä tunnet silloin? Kuinka kauan arvelet vihan korventavan elämääsi? Piinaako vihantunne sinua viikon, muutaman kuukauden vai vuosikaudet hamaan hautaan saakka?"

Minulle on useasti sanottu, että ”älä ruikuta” tai ”unohda jo menneet, älä ole katkera”. Ihmiset, jotka eivät ole itse joutuneet kokemaan mitään vastaavaa, eivät voi ymmärtää.

Negatiivinen muuttuu positiiviseksi

Tänä päivänä viha tulee voimakkaimmin esille unissani. Viha laantuu vähitellen, mutta ei katoa. Olen elänyt vihan sisällä pitkään.

Viime vuosina olen muuttanut vihan ja katkeruuden positiiviseksi energiaksi. Uusi energia on puolestaan lisännyt myötätuntoani toisia ihmisiä ja heidän kärsimyksiään kohtaan.

Oman kärsimyksen käsittely muuttaa ihmistä joko väkivaltaiseen suuntaan tai avaa hänelle aivan uuden tavan nähdä ympärillä oleva elollinen luonto ja toiset ihmiset.

Jos osaa käsitellä vääryydet omassa mielessään, niin suhtautuminen ympäristöön muuttuu, eikä silloin aiheuta kärsimystä ja mielipahaa toisille.

Silloin voi jopa auttaa toisia, jotka ovat joutuneet kokemaan itsestä riippumattomista syistä epäoikeudenmukaisuutta.

Maailmanhistoriasta löytyy paljon esimerkkejä niistä, jotka eivät ole luovuttaneet "katkeruuden vallassa", vaan muuttaneet maailmaa paremmaksi ja tasa-arvoisemmaksi.

Katkeruus voi olla positiivista energiaa, kun on tarpeeksi vahvuutta muuttaa siihen sisältyvä negatiivinen varaus.

Tunteet hallitsevat kehoa

Vihassa eläminen vaikuttaa myös fyysisesti, sillä jokainen ajatus vaikuttaa kehoomme.

Minulle viha on aiheuttanut erilaisia psyykkisiä ja fyysisiä vaivoja. Minulla on ollut vihasta johtuvaa vapinaa, paniikkihäiriöitä, unettomuutta, masennusta ja jopa itsemurha-ajatuksia. Lisäksi minulla on ollut lihas- ja nivelkipuja kehon jännityksen vuoksi.

Vihan vastalääke on ystävällisyys, jota olen viimeiset 25 vuotta harjoittanut päivittäin. Se on ainut lääke, joka on aina saatavilla käsikaupan tavoin.

Miellyttävät ajatukset saavat mielialani nousemaan, kehoni rentoutumaan, auringon paistamaan - jopa harmaana päivänä!

Ystävällisyys ei paranna, mutta se helpottaa huomattavasti oloa. Ainut parantava lääkeyhdistelmä olisi "oikeudenmukaisuus ja vääryyden oikaisu", mutta sitä minulle ei ole suotu. Siihen tarvitaan resepti, jota minulle ei ole suostuttu kirjoittamaan.