Hyppää pääsisältöön

Suomalainen tutkimusmatkailija pääsi Japanin keisarinnan suosioon

Dokumentin G. J. Ramstedtin maailma mainoskuva
Ramstedtin maisemissa on sadassa vuodessa paljon muuttunut Dokumentin G. J. Ramstedtin maailma mainoskuva G. J. Ramstedt,teeman dokumentit

Tutkimusmatkailija ja diplomaatti, joka tunnetaan Mongoliassa paremmin kuin kotimaassaan Suomessa – Gustaf John Ramstedt teki kaksi suurmiehen mittaista uraa, kirjoittaa Janne Saarikivi.

G. J. Ramstedtin maailma on Teeman kuukauden dokumentti sunnuntaina 21.10. klo 12.00. Areenassa 6 kuukautta.

Suomalainen tutkimusmatkailija ja kielitieteilijä G.J. Ramstedt (1873–1950) on Mongoliassa tunnetumpi kuin Suomessa. Hän oli ensimmäinen mongolin kielen kuvaaja, ja myös ensimmäinen länsimaalainen, joka kirjoitti kuvauksen korean kielestä. Kun Korean sota alkoi, Yhdysvaltain puolustusministeriöstä otettiin yhteyttä Suomalais-ugrilaiseen seuraan Helsinkiin ja varattiin koko painos.

Ramstedtin tarina on merkillinen kertomus Venäjän reunamaasta, jossa kielitiede 1800-luvun loppupuolella saavutti maailman korkeimman tason ja josta lähti tutkimusmatkailijoita Siperiaan ja Kaukoitään. Nämä suomalaisen tieteen historian sivut ovat suurelle yleisölle paljolti tuntemattomia.

Ramstedt vietti vuosikausia Mongoliassa, jossa hän keräsi kieli- ja kansatieteellisen kokoelman. Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä Ramstedt lähti kohtimatkalle ja lähetti kokoelmansa rautateitse Helsinkiin. Se ei koskaan saapunut perille. Ramstedtin kirjeenvaihto matka-arkkujen kohtalosta Venäjän valtionrautateiden kanssa jatkui yli vuoden. Kielioppi syntyi ulkomuistista, mutta ainutlaatuisen etnografisen esineistön kohtalo on Suomen humanististen tieteiden pysyviä arvoituksia.

Sakari Pälsi, G. J. Ramstedt ja J. G. Granö teltan edessä Pohjois-Mongoliassa vuonna 1909
Sakari Pälsi, G. J. Ramstedt ja J. G. Granö Pohjois-Mongoliassa vuonna 1909 Sakari Pälsi, G. J. Ramstedt ja J. G. Granö teltan edessä Pohjois-Mongoliassa vuonna 1909 Kuva: Tapani Unkuri (Museovirasto) G. J. Ramstedt,teeman dokumentit

Tammisaaresta talonpoikaisista oloista kotoisin ollut Ramstedt hallitsi korean ja mongolin lisäksi muun muassa kalmukkia, japania ja kiinaa. Muistelmissaan Ramstedt kertoo, miten hän Suomen itsenäistyttyä sai kutsun ulkoministeri Holstin vastaanotolle kuullakseen, että hänestä tehdään nuoren tasavallan chargé des affaires Tokioon. Kotiintultuaan hän oli katsonut sanakirjasta, mitä ulkoministerin käyttämä ilmaus tarkoittaa, ja ymmärsi tultuaan nimitetyksi suurlähettilääksi.

Japanissa outo kielitaitoinen länsimaalainen pääsi itsensä keisarinnan suosioon.

Japanissa nuoren Suomen suurlähettiläästä kehittyi nopeasti diplomaattipiirien keskeishenkilö. Hän oli ainoita länsimaiden edustajia Tokiossa, joka hallitsi japanin kieltä. Outo kielitaitoinen länsimaalainen pääsi itsensä keisarinnan suosioon. Ramstedt näytteli keskeistä roolia muun muassa Japanin tuen saamisessa Ahvenanmaan kysymyksessä, joka oli ratkaiseva saariryhmän jäädessä Suomen yhteyteen. Hän otti osaa myös Mongolian itsenäistymiseen johtaneisiin tapahtumiin, mm. välittäessään eurooppalaisille suurvalloille mongolialaisten ystäviensä pyynnön maan itsenäisyyden tunnustamisesta.

Ramstedt teki kaksi uraa, joista molemmat ovat suurmiehen töitä. Tutkijana hän on altailaisen kielentutkimuksen suurmies, joka kuvasi Aasian pohjoisosien kieliä ja selvitteli niiden välisiä yhteyksiä. Hänen työnsä on edelleen ajankohtainen ja tutkija löytää tietokannoista tuhansia viitteitä hänen töihinsä, mukaan lukien viime vuosina ilmestyneitä tutkimuksia. Diplomaattina hän vaikutti olemassa olevien maiden valtioiden rajojen ja identiteettien muodostumiseen Euraasian molemmissa päissä.

Ramstedt vaikutti uusien valtioiden muodostumiseen Euraasian molemmissa päissä.

Niklas Kullströmin ja Martti Kaartisen dokumenttielokuva yhdistää modernin Mongolian, Japanin, Kiinan ja Korean kuvastoa Ramstedtin laajoihin päiväkirjamerkintöihin. Se näyttää neljän keskenään hyvin erilaisen Aasian maan kasvot, ja yhdistää niiden dynaamisen nykyajan suomalaisen tutkijan kuvaamaan sadan vuoden takaiseen menneisyyteen.

Aikana, jolloin Aasian merkityksen kasvusta puhutaan usein yksipuolisesti talouden kannalta, Kaartisen ja Kullströmin elokuva muistuttaa siitä, miten suomalaisen humanistisen tutkimuksen historia on yhteydessä koko Pohjois-Aasian kielimuotojen ja kulttuurien alkuperän selvittämiseen. Dokumentin läpivalaisussa Neuvostoliiton sulkema 1900-luvun Euraasia on kadonnut, ja kielen ja kulttuurin rikas menneisyys siivilöityy nykyajan värivalojen ja kaupallisuuden maailman läpi.

Samalla se muistuttaa yhä angloamerikkalaisempaa Suomea siitä, miten kansallista identiteettiämme joskus rakennettiin katsomalla lännen ohella myöskin itään.

Janne Saarikivi on kielitieteilijä ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Helsingin yliopistossa

Näin dokumentista kirjoitetaan muualla

"Niklas Kullström and Martti Kaartinen's film is full of wisdom and food for thought." Antti Alanen
"Eastern Memories is a great documentary, which succeeds as a chronicle of a both a man and of the countries he visited." Asian Movie Pulse
"What Niklas Kullström and Martti Kaartinen do brilliantly is that they embrace the written material from the past and produce a perfect harmony by adding the visuals shot in the present." Cinema Scandinavia
"Kontrasten mellan den tidlösa stäppen till de hypermoderna och postindustriella samhällena är chockartad, och som åskådare kan man inte låta bli att fascineras av hur olika livet kan te sig på olika platser." Ny Tid

  • Historia synnyttää musiikkia, musiikki tekee historiaa

    Sarja historiallisista tapahtumista musiikin kautta.

    Millaista musiikkia soi viime vuosikymmenten historiallisten tapahtumien taustalla? Millaisiin lauluihin kuulennot, sodat ja mullistukset ovat innoittaneet lauluntekijöitä? Kahdeksanosainen sarja tarkastelee lähihistorian merkkihetkiä musiikin kautta, Vietnamista Berliinin muurille, Apollo-lennoista New Yorkin homojen Stonewall-mielenosoituksiin.

  • U2, The Clash ja Sting – Ruisrockista on tullut monelle osa oman elämän soundtrackiä

    Ruisrock – 50 kesää meren rannalla -dokumentti Areenassa.

    Kesästä 1970 asti järjestetyllä Ruisrockilla on pitkä ja värikäs historia. Viiden vuosikymmenenkin jälkeen siitä on muodostunut tapahtuma, johon sekä yleisö että artistit palaavat mielellään aina uudelleen. Ruisrock - 50 kesää meren rannalla on uusi Ylen dokumentti, joka kertaa festivaalin historiaa ja antaa äänen myös viidelle artisti-kertojalle, jotka tuovat dokumenttiin omat Ruisrock-kokemuksensa.

  • Gustav Mahlerin sinfoniasarja soi Yle Teemalla läpi kesän

    RSO ja yhdeksän sinfoniaa + yksi keskeneräinen.

    Radion sinfoniaorkesteri on esittänyt kaikki Gustav Mahlerin kymmenen sinfoniaa juuri päättyvällä kaudella 2018–2019. Teema lähettää kaikki Mahler x 10 -sarjan konserttitallenteet sunnuntai-iltapäivisin 9.6.–11.8.2019. Jokaisen konsertin aluksi Hannu Lintu esittelee soitettavan teoksen.

Yle Teema