Hyppää pääsisältöön

Lotan jatkuva sairastelu ei johtunutkaan päiväkodin aloituksesta - lasten suolistosairaudet yleistyvät hurjaa vauhtia

Lotta leikkipuistossa.
Lotta leikkipuistossa. Kuva: Seera Rytkölä, Yle Lapsi leikkii

Lotan toistuvista vatsavaivoista ja keuhkokuumeista syytettiin aluksi päiväkodin aloitusta. Lopulta tytöllä todettiin Crohnin tauti. Tulehdukselliset suolistosairaudet yleistyvät kovaa vauhtia myös lapsilla. Tiedetään, että syypäät lymyävät ympäristössämme, mutta sairastumisen perimmäinen syy on edelleen hämärän peitossa.

Normaalia päiväkodin aloitukseen liittyvää sairastelua.

Näin lääkärit aluksi kuittasivat reilun vuoden ikäisen Lotan yhtäkkisen sairastelukierteen. Ripuli, vatsanväänteet ja toistuvat keuhkokuumeet olivat alkaneet pian Lotan päiväkodin aloituksen jälkeen. Ennen tätä tyttö oli ollut täysin terve, joskin itkuinen lapsi. Nyt sairaalassa vietettiin kerralla yhä pidempiä aikoja.

– Alkoi tuntua siltä, että olimme sairaalassa enemmän kuin kotona, Lotan äiti Kaisa Mikkola muistelee.

Päiväkotipaikasta luovuttiin ja Lotta siirrettiin perhepäivähoitoon. Toiveista huolimatta muutos ei kuitenkaan tuonut helpotusta, vaan pienen tytön veriarvot olivat järjestäen pielessä. Kukaan ei kuitenkaan vieläkään ymmärtänyt syytä, ja Lotan vointi heikkeni heikkenemistään.

Mielessä pyöri, että koska tämä loppuu.― Lotan äiti Kaisa Mikkola

– Hän laihtui, kuumeili, eikä voinut edes syödä, vaan ravinto annettiin katetrin kautta nestemäisenä suoraan laskimoon, Kaisa kertoo.

Ulkona kevät herätteli talven jäljiltä nukkuvaa luontoa, mutta Lotta ja äiti pysyvät visusti sairaalan seinien sisällä.

– Istuimme sylikkäin Lastenklinikan sairaalahuoneessa, ja mielessä pyöri, että koska tämä loppuu. Aloin itsekin olla voimavarojeni äärirajoilla, Kaisa kertoo.

Horisontissa näkyi kuitenkin jo valoa, sillä pian kaksivuotissynttäreiden jälkeen Lotta pääsi viimein tähystettäväksi. Oireiden syy selvisi siltä istumalta – diagnoosi oli Crohnin tauti. Äidin mielen täytti helpotus.

– Olisi ollut kamalaa, jos tähystyksessäkään ei olisi löytynyt mitään. Mutta toisaalta olin jotenkin elänyt toivossa, että Lotalla olisi haavainen paksusuolentulehdus, sillä Crohnin tauti on tietyllä tavalla se vaikeampi kahdesta tulehduksellisesta suolistosairaudesta.

Lotta aitaa vasten.
Lotta aitaa vasten. Kuva: Seera Rytkölä, Yle lapsiperheet

Lasten suolistosairaudet yleistyvät yli kuuden prosentin vuosivauhtia

Lotan tapaus ei ikävä kyllä ole ainutkertainen. Vaikka sairastumisikä on useimmiten 20–30 ikävuoden paikkeilla, myös lasten suolistosairaudet yleistyvät vauhdilla.

– Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat tietyllä tavalla meidän aikamme vitsaus, lasten gastroenterologian erikoislääkäri ja Tampereen yliopiston lastentautiopin professori Kaija-Leena Kolho pohtii.

Tulehduksellisten suolistosairauksien eli IBD (inflammatory bowel disease) -sairauksien yleistyminen näkyy jo pienillä lapsilla, mutta sairastuminen alle kymmenvuotiaana on silti edelleen melko harvinaista. Yli kymmenvuotiailla sairaudet yleistyvät rajummin, jopa 6–8 prosentin vuosivauhtia.

Entistä ikävämmän asiasta tekee se, että Kolhon mukaan lasten suolistosairaudet ovat keskimäärin laaja-alaisempia ja hankalahoitoisempia kuin aikuisten suolistosairaudet.

– On suhteessa enemmän tapauksia, jotka eivät reagoi kevyeen lääkitykseen.

Lotta ja äiti puistossa.
Lääkitys on auttanut Lotan kiinni tavalliseen elämään. Lotta ja äiti puistossa. Kuva: Seera Rytkölä, Yle suoliston taudit,tulehdukselliset suolistosairaudet

Hevoskuureilla kiinni tavalliseen elämään

Lotan kotona lipaston päällä seisoo kehystetty valokuva, jossa pieni tyttö rötköttää äitinsä sylissä kesävaatteissa. Tytön kasvot ovat hurjan turvonneet.

Kuva muistuttaa Lotan diagnoosin jälkeisestä ajasta, kun pahimpaan tulehdukseen määrättiin hevoskuuri kortisonia. Tulehdusta lievittävän kortisonin rinnalle annettiin myös hoitavia lääkkeitä. Ensimmäiset kuukaudet diagnoosin jälkeen eivät kuitenkaan olleet helppoja, sillä lääkkeet alkoivat tepsiä kunnolla vasta syksyn tullen.

– Toisaalta elettiin normaalielämää ja istuttiin hiekkalaatikolla, toisaalta opeteltiin elämään kroonisen sairauden kanssa ja annostelemaan vastahakoiselle taaperolle lääkkeitä, käymään säännöllisesti laboratoriokokeissa ja lastentautien poliklinikalla.

Toista lääkettä annosteltaessa pitäisi ohjeiden mukaan käyttää käsineitä, mutta Lotta kuitenkin laittaa sitä suuhunsa.

Nyt pahimmat päivät ovat onneksi ainakin toistaiseksi takanapäin, ja sairaus on saatu lääkityksellä hyvään tasapainoon. Välillä vahvat lääkkeet kuitenkin mietityttävät äitiä.

– Juuri kauhistelin, että toista lääkettä annosteltaessa pitäisi ohjeiden mukaan käyttää käsineitä, mutta Lotta kuitenkin laittaa sitä suuhunsa.

Syypää yleistymiseen ympäristössä – suurennuslasin alla lihansyönti ja kaupungistuminen

Mistä suolistosairauksien yleistyminen oikein johtuu? Valitettavasti asiantuntijoilla ei ole antaa yksiselitteistä vastausta.

Tiedetään, että sairastumiseen vaikuttaa geneettinen alttius, mutta koska genetiikkamme ei ole vuosien saatossa juuri muuttunut, syypäätä etsitään ympäristöstä ja tavasta jolla geenimme toimivat.

Mitä enemmän väestö keskittyy kaupunkeihin, sitä enemmän suolistosairaudet maailmanlaajuisesti lisääntyvät.― Martti Färkkilä

– Tällä hetkellä tärkein hypoteesi liittyy hygieniaan. Hygieniatason muutos taas on yhteydessä kaupungistumiseen – mitä enemmän väestö keskittyy kaupunkeihin, sitä enemmän suolistosairaudet maailmanlaajuisesti lisääntyvät ainakin aikuisilla, gastroenterologian professori ja ylilääkäri Martti Färkkilä kertoo.

Koska olemme entistä vähemmän kosketuksissa luonnon ja sen myötä maaperän bakteerien kanssa, mikrobistomme muuttuu suppeammaksi.

– Kun suolistostamme ovat hävinneet parasiitit ja muut patogeenit joiden kanssa se on suunniteltu tulemaan toimeen, suoliston puolustusmekanismit kohdistuvat sen omia rakenteita vastaan, Färkkilä jatkaa.

Tätä reaktiota voimistavat myös muutokset ruokavaliossa.

Kanan ja broilerin käyttö on noin 20-kertaistunut, sianlihan yli 1,5-kertaistunut.― Martti Färkkilä

– Viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana esimerkiksi kanan ja broilerin käyttö on noin 20-kertaistunut ja sianlihan käyttö yli 1,5-kertaistunut, Färkkilä kertoo.

– Sekä sianliha ja siipikarja taas ovat linolihapon lähteitä. Eräs eurooppalainen tutkimus on esittänyt, että jopa neljässosa sairastumisista johtuisi lisääntyneestä linolihapon saannista. Tätä syy-yhteyttä ei kuitenkaan ole kyetty vahvistamaan kaikissa tutkimuksissa, hän jatkaa.

Sairastumiseen vaikuttavina riskitekijöinä pidetään myös esimerkiksi runsasta antibioottien käyttöä ja alhaista D-vitamiinitasoa.

Mitä pohjoisempana asutaan, sitä todennäköisemmin sairastuu.― Martti Färkkilä

– Sekä Suomessa että Euroopassa on nähtävissä, että mitä pohjoisempana asutaan, sitä todennäköisemmin sairastuu, ja tämä liittyy luultavasti juuri matalaan D-vitamiinitasoon, Färkkilä pohtii.

– Missään tapauksessa ei kuitenkaan voida väittää, että sianlihan tai rypsiöljyn käyttö tai alhainen D-vitamiinitaso yksin aiheuttaisi sairastumisen, vaan kyse on monen tekijän summana syntyvästä tapahtumaketjusta, hän tarkentaa.

Hampurilainen.
Vuosien saatossa muuttunut ruokavalio voi olla osasyyllinen suolistosairauksien yleistymiseen. Hampurilainen. Kuva: Unsplash hampurilaiset

Tulevaisuudennäkymissä valopilkkuja – paljon toivoa ulosteensiirrossa

Tällä hetkellä IBD-sairauksien hoito perustuu pitkälti oireita helpottavaan ja tulehdusta lievittävään lääkitykseen. Paljon on kuitenkin tekeillä.

– Nyt tutkitaan erityisesti sitä, voisiko luonnollisilla lääkkeillä kuten ulosteensiirrolla olla parantava vaikutus. Tällä hetkellä ainoa syy tehdä ulosteensiirto on pitkäaikainen antibioottiripuli, kertoo gastroenterologi Tiina Kojo.

Färkkilä ei usko, että ulosteensiirrolla pystytään parantamaan aktiivia tautia, mutta arvelee, että suoliston mikrobiston muutoksilla voi ennaltaehkäisyn kannalta olla merkitystä.

– Ehkä sairastumista voitaisiin ehkäistä, jos ulosteensiirtoa kokeiltaisiin juuri sairastuneisiin tai jopa heidän sisaruksiinsa.

Pysyvää parannusta ei kuitenkaan vielä ole näköpiirissä.

– Taudille altistavia geenivariantteja todettu yli 200, ja yhden tai kahden tulehdusta välittävän mekanismin salpaaminen hoidon avulla ei välttämättä paranna tautia pysyvästi. Tällaista läpimurtoa on toivottu pitkään, mutta valitettavasti mikään uusista hoitomuodoista ei toimi kaikilla tai tuo pysyvää parannusta, Färkkilä toteaa.

Lotta puistossa.
Lotta puistossa. Kuva: Seera Rytkölä, Yle suolisto,tulehdukselliset suolistosairaudet

Kolmasluokkalaisen kapinaa ja koiranpentuhaaveita

Mutta millaista elämää Lotta elää nyt? Pitkänhuiskean kolmasluokkalaisen muistikuvissa ei ole aikaa ennen Crohnin tautia.

– Käyn disco- ja showtanssissa ja harrastan valokuvausta. Ja seuraan tubettajia, Lotta kertoo.

Sairaudesta Lottaa muistuttavat lähinnä lääkkeet, jotka on otettava kolmesti päivässä. Lisäksi hygieniaan täytyy kiinnittää hieman tavallista enemmän huomiota.

– Ehkä olen jopa vähän vainoharhainen myös käsienpesun ja pöpöjen suhteen, kun tiedämme, että Lotan lääkkeet alentavat vastustuskykyä, Kaisa kertoo.

Vaikka Lotta tulee toimeen sairautensa kanssa luontevasti, hän myös tiedostaa sen huonot puolet – ja osaa tiukan paikan tullen vedellä oikeista naruista. “Osta mulle koiranpentu, kun mulla on tää kamala Crohnin tauti”, Lotta puuskahti äidilleen eräänä päivänä.

– Tyttäreni on aika hyvä suustaan ja näin, että pinnan alla häntä hymyilytti. Hän taisi tajuta itsekin, että liikkui vaarallisilla vesillä, äiti hymyilee.

Krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet - uusi kansantauti

Kroonisiin tulehduksellisiin suolistosairauksiin (IBD, inflammatory bowel disease) lukeutuvat haavainen paksusuolentulehdus sekä Crohnin tauti, jotka yleistyvät länsimaissa hurjaa vauhtia. Vuonna 1986 Suomessa oli 3200 IBD-potilasta, kun vuonna 2016 vastaava luku oli 47 000.

Oireisiin kuuluvat esimerkiksi limainen tai veriuloste, kuume, väsymys ja yleiskunnon selkeä lasku.

Seuraa Akuuttia myös Facebookissa ja Instagramissa @yleakuutti!

Katso Akuutin jakso Suoliston armoilla: