Hyppää pääsisältöön

Isot pahat pankit – Pariakymmentä suurpankkia on sakotettu jo noin 180 miljardin euron edestä

Kollaasi jutun pankkien logoista: Barclays, BNP Paribas, Citigroup, Commerzbank, Deutsche Bank, Goldman Sachs, JPMorgan, Merrill Lynch,  Morgan Stanley.
Kollaasi jutun pankkien logoista: Barclays, BNP Paribas, Citigroup, Commerzbank, Deutsche Bank, Goldman Sachs, JPMorgan, Merrill Lynch, Morgan Stanley. Kuva: Camilla Arjasmaa / Yle MOT

Osinkokikkailu on uusin tapaus pitkässä sarjassa pankkien luvattomia puuhia. Osingonpesusta odotetaan lisää sakkoja pankeille.

Valtava tietovuoto paljasti viime viikolla uuden skandaalin pankkimaailmasta. Euroopassa on kierretty osinkoveroja kymmenillä miljardeilla euroilla.

Vuodetut asiakirjat paljastavat, että verokikkailuun on osallistunut iso joukko maailman suurimpia pankkeja, kuten Barclays, Commerzbank, Deutsche Bank, Goldman Sachs, Merrill Lynch, ja niin edelleen.

Pankit saattavat joutua maksamaan osinkokeinottelusta isojakin sakkoja, mutta ne eivät ole ensimmäistä kertaa epäiltyjen tai syytettyjen penkillä.

MOT on käynyt läpi tuhansia viranomaispäätöksiä etenkin Yhdysvalloista ja Britanniasta. Selvitys paljastaa, että parikymmentä kansainvälistä jättipankkia on joutunut tavan takaa maksamaan sakkoja ja korvauksia toimistaan.

Professori: Hurjaa luettavaa

Kaikkiaan pankit ovat maksaneet sakkoja yli kahdensadan miljardin dollarin eli noin 180 miljardin euron edestä viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana.

– Tämä on aika hurjaa luettavaa: hirveän isoja summia, tuttuja nimiä, tuttuja pankkeja on paljon, Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius kommentoi MOT:n tietokantaa.

MOT antoi sakkotaulukon luettavaksi myös arvostetun saksalaisen Frankfurt School of Finance & Managementin rahoituksen professorille Sascha Steffenille.

– Jotain tällaista olemme nähneet uutisissa päivittäin tai viikoittain, mutta tämä (taulukko) on paljon yksityiskohtaisempi verrattuna siihen, mitä jo tiedämme, Steffen sanoo.

Kymmenen suurinta sakkoa taulukoituna
Kymmenen suurinta sakkoa taulukoituna Kuva: Camilla Arjasmaa / Yle MOT

Suurin sakko: 16,65 miljardia dollaria

Suurimman sakon on saanut vuonna 2014 Bank of America, 16 650 miljoonaa eli 16,65 miljardia dollaria, eli noin 15 miljardia euroa. Rangaistuksen syynä oli roskaksi osoittautuneiden sijoitusten kauppaaminen juuri ennen finanssikriisin puhkeamista.

Iso osa suurimmista sakoista ja korvauksista on määrätty 2007 alkaneeseen finanssikriisiin johtaneiden tapahtumien seurauksena. Jättipankit tehtailivat kilpaa yhä monimutkaisempia rahoitustuotteita, joilta putosi pohja, kun asuntojen hinnat yhtäkkiä kääntyivät laskuun lähes kaikkialla Yhdysvalloissa.

Pankit ovat jääneet kiinni myös lukuisissa manipulaatioskandaaleissa. Ne ovat sopineet keskenään muiden muassa Euriborin ja Liborin kaltaisten viitekorkojen peukaloinnista.

Pankit ovat myös manipuloineet niin valuuttojen kuin raaka-aineidenkin hintoja.

Tutki pankkien saamia sakkoja

Pankeilla menee hyvin sakoista huolimatta

Suurimmalla osalla MOT:n sakkolistan pankeista menee edelleen taloudellisesti hyvin.

– Vaikka sakko voi olla jopa miljardeja, sakot ovat kuitenkin aika pieniä suhteessa liikevaihtoon. Ilmeisesti siellä katsotaan, että jotkin pienet sakot kuuluvat pankkitoiminnan luonteeseen: maksetaan sakko pois, loppu jää pankille ja pärjätään kumminkin hyvin, Timo Rothovius sanoo.

Professori Sascha Steffenin mielestä pankkien saamat sakot ovat vaatimattomia myös siihen nähden, miten paljon pankkien edesauttamassa finanssikriisissä menetettiin työpaikkoja ja talouskasvua. Hän arvioi, että aggressiivinen osinkojenpesu tuo uusia sakkoja pankeille.

”Pankeissa tosi älykästä porukkaa”

Mittavista sakoista huolimatta suunnilleen samat pankit ovat jääneet kiinni yhä uusissa skandaaleissa korkomanipulaatiosta rahanpesuun ja osinkokikkailuun.

Pankkeihin tulee vähän sen tyyppistä porukkaa, että – ei välttämättä suoraan rikota lakia – mutta ollaan valmiita pikkasen työntämään rajaa toiseen suuntaan.― Rahoituksen professori Timo Rothovius

– Meilläkin kaikkein parhaat opiskelijat lähtevät nimenomaan pankkibisnekseen. Ihmiset, jotka ovat kiinnostuneet rahasta ja rahan tekemisestä, menevät pankkibisnekseen, ja sinne otetaan kaikkein parhaat päältä. Siellä on tosi älykästä porukkaa, joka pystyy tekemään kaikennäköistä, rahoituksen professori Timo Rothovius sanoo.

– Pankkeihin tulee vähän sen tyyppistä porukkaa, että – ei välttämättä suoraan rikota lakia – mutta ollaan valmiita pikkasen työntämään rajaa toiseen suuntaan ja katsotaan, missä raja kulkee ja aina välillä lipsautetaan toiselle puolelle. Jotenkin tällä tavalla siellä ajatellaan.

– Kaikki bonukset ja muut on rakennettu sillä tavalla, että siellä kannattaa ottaa tällaisia riskejä. Vaikka teet jonkin vähän hämäräperäisen toimenpiteen, saat bonukset tänä vuonna, parhaimmillaan bonukset voivat olla sata miljoonaa dollaria. Sitten sakot tulevat joskus tulevaisuudessa, eikä se enää ole henkilökohtaisesti sinun ongelmasi vaan se on pankin ongelma, Rothovius sanoo.

Tutkimus: Tulospalkkiot eivät selitä riskinottoa

Professori Sascha Steffen on ollut mukana tekemässä uraauurtavaa tutkimusta siitä, mikä vaikuttaa pankkiirien riskinottohalukkuuteen.

Tutkimuksesta saatiin yllättävä tulos: vaikka tulospalkkioita pidetään yleensä syypäänä riskinottoon, niiden käyttö ei kuitenkaan pystynyt selittämään kuin hyvin pienen osan pankkien riskikäyttäytymisestä. Paljon bonuksia enemmän vaikuttaa se kulttuuri, joka pankeissa vallitsee korkeimmasta johdosta alaspäin.

Steffenin mukaan tutkimustuloksen pitäisi vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten rahoitusalan sääntely toimii: kun bonukset eivät aiheuta riskinottoa, niiden rajoittaminen ei myöskään hillitse riskikäyttäytymistä.

Englannin keskuspankin pääjohtaja Mark Carney on sanonut, että etiikan pitäisi olla pankkitoiminnan kulmakivi.

– Mielestäni eettisyyden pitäisi olla jotakin sellaista, jota ei tarvitse erikseen korostaa. Sen pitäisi olla sisäänrakennettua, varsinkin niillä aloilla, joiden pitäisi olla tuottamassa hyötyä koko yhteiskunnalle, Steffen sanoo.

”Pankkiirit eivät ole muita fiksumpia tai tyhmempiä”

Hubertus Väth johtaa Frankfurt Main Financea, joka Hessenin osavaltion, Frankfurtin ja pankkien puolesta pönkittää kaupungin asemaa rahamarkkinoiden keskuksena. Väth tuntee paljon pankkiireja – myös sen takia, että hän työskenteli aikaisemmin Deutsche Bankissa.

– En usko, että he pankkiirit ovat parempia tai huonompia kuin muut. En usko, että he ovat fiksumpia tai tyhmempiä. He eroavat muista siinä, että he toimivat abstraktien asioiden parissa, hän sanoo MOT:lle.

– Teurastaja tekee lihaa ja makkaraa, leipuri tekee leipää ja sämpylöitä. Ne ovat käsin kosketeltavia asioita. (Pankkiirit toimivat) hyvin abstraktien tuotteiden parissa. Tämä saa ihmiset menettämään joskus perspektiivin siihen, mitä he ovat tekemässä, ja miten se vaikuttaa muuhun maailmaan, muihin ihmisiin.

MOT: Pankkiirin musta sielu
Yle Areena maanantaina 22.10. klo 17.30 ja TV1 klo 20.
Uusinnat: TV1 tiistaina 23.10. klo 5.55 ja keskiviikkona 24.10. klo 16.15

Linkkejä pankkiskandaaleihin

The Wolves of Wall Street: Managerial Attributes and Bank Business Models

Taloussanomat 13.8.2018: Kommentti: Finanssikriisi oireili vuoden päivät ennen kuin leimahti

MOT 13.1.2015: Kaikkien aikojen ryöstö

MOT-kommentti 1.10.2012: Viimeinen naula mätien tapojen arkkuun

Taloussanomat 13.9.2011: Talouskriisi: Pankit sokaistuivat johdannaisista

Taloussanomat 14.9.2011: Talouskriisi: Näin Amerikan mätä korttitalo rakennettiin

Näin pankkisakkotaulukko koottiin

Taulukkoon on koottu 21 sakotetuimman kansainvälisen suurpankin saamat sakot ja muut rahassa mitatut rangaistukset sekä pankeille määrätyt korvaukset ja palautukset asiakkaille.

Tiedot on koottu yksitellen viranomaisten antamista päätöksistä ja tiedotteista. Taulukko ei välttämättä sisällä kaikkia sakkoja ja korvauksia, koska viranomaiset eivät aina ole julkaisseet kaikkia päätöksiään – eikä kaikissa julkaistuissa päätöksissä ole kerrottu rangaistusten ja korvausten rahallista arvoa.

Kaikki korvaukset eivät ole välttämättä kirpaisseet pankkeja tasan määrätyllä dollari- tai euromäärällä. Pankit ovat voineet vähentää verotuksessaan osan maksetuista korvauksista.

Tietoihin on otettu mukaan rangaistukset, joiden arvo on vähintään miljoona dollaria. Useissa tapauksissa on kyse sopimuksista, joita pankit ovat tehneet viranomaisten kanssa ilman, että pankit olisivat myöntäneet tehneensä mitään laitonta.

Lyhenteet

AFM = Authority for the Financial Markets (Holland)
CFPB = Consumer Financial Protection Bureau (USA)
CFTC = Commodity Futures Trading Commission (USA)
DFS = the New York State Department of Financial Services
DoJ = The Department of Justice (USA)
ECB = The European Central Bank
FCA = Financial Conduct Authority (UK, previously FSA)
EEOC = Equal Employment Opportunity Commission
FDIC = Federal Deposit Insurance Corporation (USA)
FERC = Federal Energy Regulatory Commission (USA)
FINMA = (Switzerland)
FHFA = The Federal Housing Finance Agency (USA; conservator of Fannie Mae and Freddie Mac)
FNMA = Federal National Mortgage Association (Fannie Mae; USA)
FR = Federal Reserve (USA)
FTC = Federal Trade Commission (USA)
OFAC = Office of Foreign Assets Control (Department of the Treasury, USA)
OM = Openbaar Ministerie (the Dutch Public Prosecution Service)
RBS = The Royal Bank of Scotland
RMBS = Residential Mortgage-Backed Securities
SFC = Securities and Futures Commission (Hong Kong)
SFO = Serious Fraud Office (UK)

Euribor = Euro Interbank Offered Rate
Libor = London Interbank Offered Rate
Tibor = Tokyo Interbank Offered Rate
US Dollar ISDAFIX = global benchmark for interest rate products

Pankkisakkotaulukko englanniksi (raakadatana ml. sakkojen syyt)

Kommentit