Hyppää pääsisältöön

Suomi menettänyt osingonpesuun yli miljardin euron verotulot – Monet osingonsaajat jäävät piiloon verottajalta

Valokuva öisestä Frankfurtista
Valokuva öisestä Frankfurtista Kuva: Yle / Henrik Leppälä MOT,Frankfurt

Verotuloja on jäänyt saamatta osinkoihin liittyvien sijoituskikkailujen takia jopa yli miljardi euroa vuoden 2005 jälkeen. Sijoittajat pesevät osinkoja verovapaiksi muun muassa siirtämällä osakkeita yhdysvaltalaisille eläkerahastoille.

Tutkivat toimittajat kahdestatoista Euroopan maasta ovat viime torstaista lähtien julkaisseet uutisia ja taustajuttuja osinkokikkailusta eurooppalaisilla osakkeilla.

Verohallinnon mukaan suomalainen osinkoverokäytäntö on suojannut Suomea veronkierron kaikkein aggressiivisimmilta muodoilta. Monesta muusta eurooppalaisesta valtiosta poiketen osinkojen lopullinen lähdevero peritään Suomessa jo osinkoa maksettaessa.

Esimerkiksi Saksassa osingosta maksetaan ennakonpidätys, jota erilaiset sijoittajat sitten voivat hakea verottajalta takaisin – juuri näitä palautuksia on käytetty verottajan huijaamiseen. Petoksissa veronpalautuksia on jopa haettu useamman hakijan voimin, vaikka mitään veroa ei ole edes maksettu.

Suomi ei silti ole säästynyt siltä, että sijoittajat yrittävät pestä osinkojaan kokonaan tai osittain verottomiksi.

Osingonpesua hallintarekistereiden avulla

Verokikkailu suomalaisyhtiöiden osakkeilla on noudattanut osingonpesun yksinkertaista mallia: osakkeen omistajaksi vaihdetaan osingonmaksuhetkeä varten sellainen omistaja, joka saa osingon verovapaasti tai alhaisemmalla prosentilla kuin todellinen omistaja.

Tempun mahdollistaa se, että verottaja ei välttämättä tiedä, kuka lopulta saa ne suomalaisten yritysten maksamat osingot, jotka menevät hallintarekisteröidyille omistajille. Osakkeiden todellinen omistaja voi olla esimerkiksi suomalainen, vaikka omistaja näyttää ulkomaiselta.

Verohallinto arvioi valtiovarainministeriölle 2010, että suomalaisten osakkeiden siirto edestakaisin omistajien välillä osingonjakopäivän ympärillä on vienyt 2005–2007 valtiolta verotuloja 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Verohallinto ei ole julkaissut päivitettyjä laskelmia. Osinkosääntelyssä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 2010 jälkeen, ja MOT arvioi, että valtio on menettänyt osinkokikkailussa verotuloja kolmessatoista vuodessa (2005–2017) vähintään 1,3 miljardia euroa.

Verosopimukset takaavat alhaiset osinkoverot

Osakkeiden hallintarekisteröinti on Suomessa sallittu ulkomaisille sijoittajille, ja suurin osa Verohallinnon 2010 tutkimista osakeveivauksista tehtiin ulkomaisten sijoittajien välillä.

Hallintarekisteri tarkoittaa, että pörssiyhtiön omistajien luettelossa näkyy vain osakkeiden säilyttäjä, joka voi olla esimerkiksi pankki – vaikka todellinen omistaja olisi suomalainen.

Järjestelystä voi saada hyötyä osingonjaossa esimerkiksi silloin, kun ulkomaiselta sijoittajalta peritään osingosta alhaisempi vero kuin kotimaiselta sijoittajalta. Suomi on solminut useiden valtioiden kanssa verosopimuksia, joiden mukaan ulkomaiset sijoittajat saavat osinkonsa kokonaan verovapaasti – kun taas suomalainen sijoittaja joutuu maksamaan osingoistaan tyypillisesti veroa 25,5 prosenttia.

Olemme ilmiöstä Verohallinnossa tietoisia ja seuraamme sitä aktiivisesti.― Ylitarkastaja Katja Pussila, Verohallinto

Valtiovarainministeriössä on valmistelussa lainmuutos, joka vaikeuttaisi hallintarekisteiden käyttöä osinkoverokikkailuun. Muiden muassa pankit ja teollisuus vastustavat ministeriön muutosehdotusta.

Suomalaisia osinkoja pestään verovapaiksi USA:ssa

Yksi keskieurooppalaisessa ja myös suomalaisessa osingonpesussa käytetty menetelmä on siirtää osakkeita yhdysvaltalaisten eläkerahastojen omistukseen. Suomen ja Yhdysvaltojen välisen verosopimuksen mukaan tällaiset rahastot eivät maksa ollenkaan veroa niistä osingoista, joita ne saavat omistamistaan suomalaisista osakkeista.

Yhdysvaltalaisten rahastojen käyttö osinkoverokikkailuun on tuttu asia Verohallinnossa.

– Me olemme ilmiöstä Verohallinnossa tietoisia ja seuraamme sitä aktiivisesti, ylitarkastaja Katja Pussila sanoo MOT:lle.

Pussilan mukaan verottaja ei tässä vaiheessa voi kertoa asiasta enempää.

Osingonpesijät voivat luiskahtaa lain väärälle puolelle

Osinkojen kanssa kikkailua kutsutaan myös osinkoarbitraasiksi, ja siitä käytetään usein lyhennettä div arb (dividend arbitrage).

Kyseessä on sinänsä yleinen ja usein myös laillinen sijoitusstrategia. Sen tarkoituksena on hyödyntää epäjohdonmukaisuuksia eri valtioiden verojärjestelmissä.

Osingonpesussa voidaan helposti luiskahtaa lain väärälle puolelle. Esimerkiksi Saksa ja Suomi ovat kieltäneet sellaiset ”keinotekoiset” osakekaupat, joiden ainoana tarkoituksena on veronkierto. Rahoituksen monimutkaisessa käytännön maailmassa viranomaisten on kuitenkin välillä vaikea osoittaa, että jokin tietty liiketoimi olisi tehty vain veroetujen saamiseksi.

MOT: Pankkiirin musta sielu
Yle Areena maanantaina 22.10. klo 17.30 ja TV1 klo 20.
Uusinnat: TV1 tiistaina 23.10. klo 5.55 ja keskiviikkona 24.10. klo 16.15

Kommentit