Hyppää pääsisältöön

Flinkkilä & Tastula: Somepioneerin lapsilla ei ole älypuhelimia – ”Kun tietää miten makkaraa tehdään, ei halua syödä sitä”

Jyri ja Yrjö Engeström Maarit Tastulan vieraina.
Vieraina teknologiayrittäjä Jyri Engeström ja professori Yrjö Engeström. Jyri ja Yrjö Engeström Maarit Tastulan vieraina. Kuva: Harri Hinkka Jyri Engeström,Yrjö Engeström

Monet Piilaakson johtajista rajoittavat lastensa netin käyttöä ja ovat kieltäneet älypuhelimet alle teini-ikäisiltä. Meillä digitaalisaatio on hallituksen kärkihanke, mutta maailmalla arvostelu koukuttavaa teknologiaa kohtaan kiihtyy. Miten käy lapsuuden ruutujen hohteessa?

TV1, lauantaina 27.10.2018 klo 17.10, uusinta sunnuntaina 28.10.2018 klo 9.05
Teknologiayrittäjä Jyri Engeström ja kasvatustieteiden professori Yrjö Engeström Maarit Tastulan vieraina.

Flinkkilä & Tastula: Pitäisikö koulun ja kodin suojella lapsia teknologian ylivallalta? Yle Areenassa

Piilaaksossa pitkän uran tehnyt teknologiayrittäjä Jyri Engeström on perustanut avovaimonsa Caterina Faken kanssa San Franciscoon kotikoulun, jossa luetaan kirjoja, kokeillaan ja tutkitaan maailmaa.

Lukujärjestyksessä voi olla runoutta, metsäretkiä ja vierailuja tiedekampukselle.

Koulu ilman teknologiaa?

Alun perin lapset itse laativat kouluun säännöt, joissa kiellettiin screenit ja puhelimet. Kielto koski nimenomaan aikuisten puhelinten käyttöä.

– Me elämme sellaisessa maailmassa, jossa teknologiaa tulee joka tuutista. Voisiko koti tai koulu olla sellainen ympäristö, jossa lapset voisivat elää ilman teknologian tuomaa häiriötä ja koukutusta, kysyy Jyri Engeström.

Sosiaalisen median pioneerista on tullut kriittinen älyteknologian ja algoritmien kyseenalaistaja.

– Meidän lapsilla ei ole älypuhelimia. Kun tietää miten makkaraa tehdään, niin ei halua syödä sitä. Mobiililaitteet ja ne bisnekset on rakennettu koukutuksen varaan, joten on liikaa vaadittu pieniltä lapsilta, että he pystyisivät puolustautumaan sitä vastaan.

Teknologiayritysten valtaa kritisoidaan

Algoritmien ja tekoälyn vaikutuksista elämäämme puhutaan juuri nyt paljon. Jyri Engeströmin mukaan arvostelua siedetään, kunhan se ei uhkaa omaa vaurastumista.

Jos lakkaisimme kokonaan käyttämästä näitä teknologioita, niin vasta se koettaisiin Engeströmin mukaan teknologiayrityksissä riittävänä uhkana.

– Esimerkiksi Facebookin tuote on kyky vaikuttaa ihmisen tunteisiin ja ajatuksiin, muuttaa ostokäyttäytymistä tai vaikuttaa äänestämiseen. Facebook myy tällaista massaskaalassa olevaa mielten manipuloimista, sanoo Jyri Engeström.

Engeström ei ole kritiikkinsä kanssa yksin, monet muutkin sosiaalisen median kehittäjät ovat alkaneet kääntää kelkkaansa.

– Kukaan ei tunnu ymmärtävän algoritmien toimintalogiikkaa kunnolla, ei ole mitään selkeätä vihollista, jota voi osoittaa sormella. Ei ole sitä punaista nappia, josta voisi painaa stop.

Jyri Engeströmin mukaan käynnissä olevasta kehityksestä on vaikea jättäytyä pois. Pelkästään uudella teknologialla ei hänen mukaansa ongelmia ratkaista, tarvitaan myös sivistystä ja monipuolisempaa ajattelua.

– Uhkana on se, että tulee kyyninen sukupolvi, joka ohittaa nämä haitat ja kokee olevansa jollain tavalla voimaton vaikuttaakseen, hyötyjen koetaan ohittavan haitat. Pelit viihdyttävät ja elämän vauhti vain kiihtyy.

Isä, poika ja algoritmit

Engeströmit ovat kapinallisia kahdessa sukupolvessa.1960-luvulla Jyrin isä Yrjö Engeström vastusti ajan autoritääristä koulumaailmaa. Teiniliittolainen innostui Summerhillistä, vapaasta kasvatuksesta ja päätyi sittemmin kasvatustieteen professoriksi.

Jyri Engeström jätti isänsä kauhuksi sosiologian ja akateemisen uran, perusti Petteri Koposen kanssa Jaiku-yhteisöpalvelun, myi sen Googlelle ja muutti miljooniensa kanssa Yhdysvaltoihin, Kalifornian Piilaaksoon.

Jyri Engeström teki töitä Googlelle pari vuotta ja on jatkanut uraansa San Franciscossa teknologiayrittäjänä ja rahastosijoittajana.

Yrjö Engeström sanoo, että Jyrin kotikoulu on tavallaan sukua Summerhill-kasvatukselle.

Vaikka lapsuutta pitääkin Yrjö Engeströmin mukaan jossain määrin suojella, myös ulkona oleva maailma pitää oppia kohtaamaan.

– Maailma ei kohta ole elinkelpoinen, jos meidän lapsemme eivät tartu asioihin ja muuta niitä. Jyrin ei pelkästään pitäisi viedä lapsia katsomaan San Franciscon asunnottomien leirejä, vaan pitäisi ottaa selvää, mitä tälle asialle voisi tehdä.

Jyri Engeström myöntää, että monet rikkaan Piilaakson perheistä elävät jonkinlaisessa kuplassa. Hän puhuu kotikoulun sijaan hajautetusta koulusta.

– Isä ymmärtää väärin tahallaan, koska pointtihan on juuri siinä, että meillä opetus ei tapahdu kotona, vaan ympäröivässä maailmassa, jossa lapset itse toimivat aktiivisesti ja oma-aloitteisesti.

Sekä Jyri että Yrjö Engeström puolustavat Suomen hyvää julkista koulujärjestelmää ja kantavat huolta eriarvoistumisesta.

– Suomessakin koulut eriytyvät koko ajan. Koulut heijastelevat yhteiskunnassa laajemmin tapahtuvaa eriarvoistumista, sanoo Jyri Engeström.

Kommentit