Hyppää pääsisältöön

"Nykyajan ihmisen symboli on tuoli" – Istumisesta tuli tupakointiin verrattava pahe

Ihmisen kehon asennon kehitys apinasta tietokonetyöhön
Ihmisen kehon asennon kehitys apinasta tietokonetyöhön Kuva: Shutterstock keho,evoluutio

Jos tuoleissa olisi tupakka-askien tapaan haitallisuusmerkintä, olisi istujaa uhkaavien sairausten luettelo pitkä. Haitallisuudesta huolimatta monen suomalaisen työ- ja vapaa-aika ovat tuolintäyteisiä. Istumisesta on tullut uhka kansanterveydelle, jota ei poisteta kuntoilemalla rankemmin. Elävän arkiston koosteessa uppoudutaan istumisen vaikutuksiin ja ylösnousemisen iloihin.

Ennen työ oli ruumillisempaa ja vapaa-ajalla oli mukava istua alas päivän raskaan työn jälkeen. Nykyään moni istuu työpäivän sekä työmatkat ja vapaa-ajalla istuminen jatkuu kahvipöydässä, sohvalla ja näyttöjen ääressä. Usein mielemme on ylikäytössä ja kehomme alikäytössä.

Moderni ympäristö tukee istumista enemmän kuin liikkumista. Istuminen painottuu niin tavassamme sisustaa kotimme, kuin työpaikkojen kalustuksessa sekä julkisten tilojen ja liikenteen suunnittelussa. Joka puolella ihmiselle tarjotaan mahdollisuus istua halusipa tai ei, usein se on jopa pakollista.

Nykyajan ihmisen symboli on tuoli, enemmän kuin kolmanneksen elämästään hän viettää vuoteessaan, loput ajastaan hän istuu ja siten hän elää koko elämänsä tuolissa tai sen varjossa.

Liikalihavuudesta varoittavassa valistusohjelmassa vuodelta 1965 sanottiin jo, että nykyajan ihmisen symboli on tuoli. Yli kolmasosan ajastaan ihminen viettää vuoteessaan ja lopun ajan istuu, filmissä selostetaan.

Tuolien design on muuttunut vuosien varrella, mutta niiden ergonomia hämmästyttävän vähän, vaikka tavallinen istuma-asento on ihmiskeholle epäluonnollinen.

Yli puolet suomalaisista tekee istumatyötä

Vuonna 2014 julkaistun tilaston mukaan jo yli puolet suomalaisista tekee istumatyötä. Kävelyä työhön kuului noin 40 prosentilla naisista ja 30 prosentilla miehistä. Varsinaista ruumiillisesti raskasta työtä tekee naisista vain kolme prosenttia ja miehistä 12 prosenttia.

Toimistotyöläinen voi huomaamattaan rakentaa päivästään sellaisen, missä lihastyötä kuin koko kehoakaan ei oikeastaan edes tarvita.

Monet vapaa-ajanviettotapamme ovat siinä mielessä vanhanaikaisia, että ne sisältävät paljon lepoa keholle ja paljon stimulaatiota mielelle, kuten elokuvissa tai teatterissa käynti, ravintoloissa ja kahviloissa seurustelu, sekä kyläilyt ystävien ja sukulaisten luona.

Liikunta on usein erillinen saareke muusta arjesta, jota mennään suorittamaan, jos aloitekykyä ja aikaa vielä riittää. Valitettavasti tunnin rehkiminen kuntosalilla, jumpassa tai ryhmäliikunnassa ei tutkimusten mukaan riitä kumoamaan päivän aikana kertyneen istumisen rapauttavia vaikutuksia.

Passiivisen elämäntavan haitoista on tiedetty jo pitkään, mutta vasta viimeisinä vuosina on saatu tutkimustietoa nimenomaan istumisen haitoista. Istuessa monet lihaksistamme ovat toimettomana ja aineenvaihdunta hidastuu. Takareisiin ja lantion alueelle kohdistuu painetta, mikä häiritsee lantion, välilevyjen ja raajojen aineenvaihduntaa. Paljon istuvaa uhkaa muun muassa kakkostyypin diabetes, sydämen ja verisuonten sairaudet, rinta- ja paksusuolisyöpä, tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat, jopa masennus.

Fysiatrian erikoislääkäri Jukka Pekka Kouri kertoi Aamu-tv:n haastattelussa (2014) istumisen vaikutuksista sekä ratkaisuista istumisen vähentämiseen, joita jokainen voi kokeilla.

Perinteinen toimistotyö on epäterveellistä

Prisma Studion jutussa vuodelta 2012 toimittaja Pirkko Koskinen testasi istumisen vaikutuksia. Asiantuntijoina mukana olivat professori Taija Juutinen ja tutkija Arto Pesola liikuntabiologian laitokselta Jyväskylän yliopistosta sekä ergonomian professori Nina Nevala Työterveyslaitokselta.

Toimittajalle asennettiin lihasaktiivisuutta mittaavat housut tavallisen työpäivän ajaksi. Tulokset passiivisuuden määrästä yllättivät.

Seuraavaksi toimittaja kokeili tauottaa istumista hyödyntämällä useita hetkiä päivän aikana seisomiseen sekä liikkumalla. Lounasdiskoakin tuli kokeiltua.

Selvisi, että pienillä liikkumishetkillä on iso merkitys. Lihasaktiivisuus kasvoi huomattavasti verrattuna normaaliin istumispainotteiseen päivään. Lihastyöskentelyn ja seisomisen lisääminen työpäivän aikana voi merkittävästi parantaa työntekijän terveyttä ja työssäjaksamista.

Luomuliikuntaa

Aikuisuuteen liittyy helposti passiivisuus ja paikallaanolo. Jostain syystä leikkipuistot ovat vain lapsille, aikuisille puistonpenkit ja terassit.

Istumisen seuraukset saattavat muuttaa tapaamme ajatella liikkumista. Merkkejä siitä on ollut näkyvissä 2010-luvulla. Hiljalleen on ilmestynyt uudenlaisia työtapoja, luovempia toimistoratkaisuja ja suhtautumista liikkumiseen luonnollisena osana päivän kaikkia hetkiä.

Liikuntafysiologi ja istumistutkija Arto Pesola on tutkinut istumista ja liputtaa luomuliikunnan puolesta. Haastattelussa vuodelta 2014 hän painottaa arkisten pienien asioiden merkitystä.

Liikunnan ei tarvitse olla paineita tuottavaa täydellisyyden tavoittelua vaan hyvää oloa arkisesta liikkeestä. Yhteiskunnallisesti olisi tärkeää miettiä, miten ympäristö- ja tilasuunnittelu sekä työelämä voisivat tukea ihmiskehon luontaista tarvetta liikkeeseen ja asentojen vaihteluun.

Vuonna 2017 julkaistiin tutkimus, jonka mukaan jo 20 minuuttia vähemmän istumista päivässä ylläpitää terveyttä ja lihasmassaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut terveyttä edistävät liikunnan linjaukset vuoteen 2020, joihin kuuluu muun muassa kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen.

Istuminen, lopeta ennen kuin on liian myöhäistä.― Prisma Studiossa kampanjoitiin Tuolittoman tammikuun puolesta joulukuussa 2013
Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto