Hyppää pääsisältöön

Kuulas napakkuus Tapiola Sinfoniettan Brahms-valttina

Julkaistu . Päivitetty

Kapellimestari Mario Venzago on tullut kuuluisaksi romanttisten sinfonioiden kokonaislevytyksistä, joilla hän hyödyntää tavallista pienempien orkesterien kuulautta ja ilmeikkyyttä. Tapiola Sinfoniettan kanssa Venzago on työstänyt Brahmsin sinfonioita vuodesta 2015, ja nyt Sony on koonnut työn tulokset tuplalevyksi, joka esittelee sekä espoolaisorkesterin että Brahmsin oikein mukavassa valossa.

Mario Venzago / Brahms
Mario Venzago / Brahms Uudet levyt

Venzagon tulkintojen keskeisiä piirteitä ovat jousiston tarkasti annosteltu vibrato sekä puupuhallinsävyjen painotus. Tapiola Sinfonietta sopii tähän kuin nenä päähän: sen puupuhallinsektio soittaa puhtaasti ja kauniisti, ja jouset ovat tottuneet pitämään väristyksen kurissa. Ja toden totta, espoolaisten Brahms asettuu linjaan Venzagon aiempien menestysten kanssa. Filharmonisen, samettisen jousimassan tilalla kuullaan elävää, kamarimusiikillista jousistoa, tarvittaessa jopa hieman karheutta, ja möhötautisten vaskien tilalla kuullaan teräviä täsmäiskuja. Kaiken päällä soivat puhtaat ja herkät puupuhaltimet.

Filharmonisen, ison orkesterisoinnin mukana toki menetetään pehmeyttä ja elastisuutta, ehkä kiihkeyttäkin. Esimerkiksi kolmossinfonian kuuluisan Poco allegretton melankolia ei pienellä jousistolla upota kovinkaan syvälle, ykkösviulujen korkeimmissa ylädiviseissä on välillä pistävää sävyä, ja joskus Brahmsin moniselitteiset rytmit eivät hengitä täysin vapautuneesti. Mutta kyse on taiteellisesta näkemyksestä - Venzagon mukaan Brahmsin sinfoniat ovat kaikkine henkilökohtaisine viittauksineenkin ujoa tunnemusiikkia, joka hyötyy herkkyydestä ja pidättyväisyydestä.

Tämä näkemys toteutuu - vaikkakaan ei äänityksessä, jonka neutraalin etäiseen perussointiin ilmaantuu fortissimoissa liikaa yläkeskialueen muhjua. Levypaketin kauneuspilkku löytyy neljännen sinfonian finaalista; tarkat kollegat BBC Music Magazinessa huomasivat, että musiikista puuttuu editointivirheen seurauksena yksi tahti. Kuuntelemalla en sitä itse huomannut, piti oikein kaivaa partituuri esiin.

Sinfonioiden höysteenä kuultavat serenadit ovat viihteellisempää, tanssillisempaa musiikkia, ja istuvat wieniläisklassiselle orkesterille luontevammin. Mutta niiden tulkinnoissa ei ole samaa toisinajattelun riemua kuin sinfonioissa.

Johannes Brahms: Sinfoniat nro 1-4; Serenadit nro 1 D-duuri ja 2 A-duuri. - Tapiola Sinfonietta/Mario Venzago (Sony Classical, 19075853112)

Kuuntele Uudet levyt 23.10.2018, toimittajana Kare Eskola.

Lisää ohjelmasta

  • BIS-yhtiön parhaat joulureseptit maustetaan kansanmusiikilla

    Levyarvostelu

    Oman jouluni voimasoittolistalta löytyy levy-yhtiö BISin kaksi Folkjul-levyä, joilla ruotsalainen kansanmusiikki ja Gunnar Idenstamin urkusärmikkyys yhdistetään tuttujen joululaulujen säkenöiviin kuorosovituksiin. Hyvää joulureseptiä ei kannata liikaa muuttaa: BIS leipoo samalla ohjeella joululevyjä myös norjalaisten kanssa. Ensimmäinen ilmestyi vuonna 2014 ja uusi täksi jouluksi.

  • Ilmiliekin ja Salokosken joulu loistaa yksinkertaisesti kuin kynttilä

    Levyarvostelu

    Laulaja Emma Salokoski ja Suomi-jazzin ykköskvartetti Ilmiliekki ovat aiemmilla yhteislevyillään luodanneet suomenruotsalaista kansanlaulua ja runoutta. Nyt ilmestynyt joululevy kurottaa suomenkielisen kulttuurin puolelle ja omiin sävellyksiin ja sanoituksiin, mutta jatkaa musiikillisesti samaa linjaa.

  • Joulun tapahtumarikkain oratorio on koottu varhaisbarokin helmistä

    Levyarvostelu

    Joulun käyttömusiikissaan varhaisbarokin saksalaiset kanttoriurkurit käsittelivät työnsä puolesta joulun kaikkia tapahtumia ja tunnelmia. Ei siis ihme, että tämän joulun etevin jouluoratorio on kasattu laittamalla sopivia barokkilöytöjä joulutapahtumien mukaiseen järjestykseen. Asialla on mainio Clematis-yhtye, joka on kaivanut arkistoja syvältä mutta hyvin levylleen O Jesulein.

  • Monteverdi saa joulun säihkymään

    Levyarvostelu

    Säihkettä ja suurenmoisuutta jouluunsa saa kätevällä ja ekologisella tavalla, kun lainaa ne Venetsian jouluvespereistä 1600-luvun alusta. Silloin säveltäjämestari Claudio Monteverdi ahkeroi Pyhän Markuksen katedraaliin niin juhlavia joulumusiikkikokonaisuuksia, että niitä tultiin kuuntelemaan ympäri Eurooppaa. DG-yhtiön jouluisella kärkituotteella kuullaan tällainen jouluvesper kapellimestari Andrea Marconin ennallistamana, ja harvoin on joulu kuulostanut yhtä komealta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua