Kuva: Riikka Kurki / Yle
Ammattikoulun opettajien ”äijäkulttuuri” nousee esiin nuorten kertomuksissa seksuaalisesta häirinnästä oppilaitoksissa. Moni ammattikoulu, jossa esiintyi Kouluterveyskyselyn mukaan eniten häirintää, puolestaan selittää korkeita lukuja maahanmuuttajaopiskelijoiden käytöksellä.
Salolaisen ammattikoulun henkilökunnan jäsenillä oli huoneissaan tyttökalentereita. Ne koettiin oppilaitoksen omissa kyselyissä häiritsevinä. Esimiehet pyysivät poistamaan kalenterit, mutta se ei riittänyt. Kalenterit lähtivät vasta, kun koulun johto puuttui asiaan.
Ammattikouluissa seksuaalista häirintää esiintyy enemmän kuin lukioissa, mutta vähemmän kuin yläkouluissa. THL:n vuoden 2017 Kouluterveyskyselyssä keskiarvo on 2,5 prosenttia.
MOT:n selvittämät koulukohtaiset luvut kertovat kuitenkin suurista eroista. Osassa oppilaitoksista yli 10 prosenttia kyselyyn vastanneista oli vuoden aikana kokenut seksuaalista häirintää – korkein lukema oli lähes 16 prosenttia.
Jutun luvut perustuvat THL:n kouluterveyskyselyyn vuodelta 2017
- Joka toinen vuosi toteutettava maan kattava väestötutkimus. Kerää tietoa nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä.
- Tarkastelimme tilastoja kysymyksestä: ”Oletko kokenut häiritsevää seksuaalista ahdistelua koulussa viimeisen 12 kk aikana?”
- Yläkouluissa kysymykseen vastanneita yhteensä 70 702. Pojista 4,5% eli yli 1500 ja tytöistä 3,6% eli noin 1300 kertoi kokeneensa näin.
- Koulukohtaisista tilastoista selviää, että joissakin kouluissa luvut ovat nelin-viisinkertaisia verrattuna keskiarvoon.
- Lukioissa 1,2% vastaajista kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää viimeisen vuoden aikana. Ammatillisista oppilaitoksista luvut olivat poikien osalta 3% ja tyttöjen osalta 2%.
- THL ei kerro oppilaitoskohtaisia tuloksia, jos koulussa alle 10 henkeä on vastannut tähän kysymykseen tai jos ”kyllä”-vastanneita on alle viisi ja kysymykseen vastanneita alle 30.
MOT kysyi yli 10 prosentin lukeman ylittäviltä kouluilta käsitystä siitä, mistä tilanne johtuu ja mitä häirinnän vähentämiseksi on tehty. Lisäksi MOT kartoitti ammattikouluissa tapahtuvaa häirintää laatimalla oman nuorille suunnatun kyselyn ja haastattelemalla useita ilmiöön perehtyneitä tutkijoita.
Rivot vitsit lentelivät ja lopuksi pahoiteltiin taputtamalla olkapäälle.
Jutussa on kaksi osaa. Ensimmäisessä tuodaan esiin MOT:n kyselyyn vastanneiden nuorten kokemuksia ja toisessa keskitytään ammattikouluihin, joissa on Kouluterveyskyselyn mukaan eniten häirintää.
Naisilla karuja kokemuksia ”äijäaloilta” – opettajan vitsit häpäisivät
MOT:n omaan kyselyyn tuli yhteensä 344 vastausta, joista suurin osa yläkoululaisilta ja ammattikoululaisilta. Yläkoululaisten kokemaa häirintää käsitellään tässä jutussa.
Ammattikoululaisten vastauksissa vahvasti toistuva teema on se, että miesvaltaisilla aloilla opiskelevat naiset joutuvat kärsimään ahdistelusta erityisen paljon.
Seksuaalinen häirintä voi olla sanallista tai fyysistä
- Yleensä toisen lähestymistä seksuaalisella tavalla, vastoin hänen tahtoaan.
- Voi tarkoittaa fyysistä lähestymistä, mutta myös muunlaista ei-toivottua huomiota.
- Halventavaa puhetta toisen sukupuolesta, erilaisia vihjailuja, seksuaalisesti värittyneitä vitsejä, vartaloa tai yksityiselämää koskevia puheita tai kysymyksiä.
- Seksuaalinen ahdistelu kriminalisoitiin rikoslaissa 2014. Lakia kritisoitu siitä, että sanallinen ahdistelu jätettiin ulkopuolelle.
Lähteet: Tasa-arvovaltuutettu, Minilex
Moni nuori kertoo tilanteista, joissa opettaja on vähätellyt häirintää vetoamalla siihen, että nainen on itse hakeutunut ”äijäalalle”. Ja tapauksista, joissa opettaja on itse syyllistynyt ahdisteluun.
– Opiskelin talonrakennusalaa ja naisten ala-arvoinen nimittely jopa opettajien suusta tuli aidosti yllätyksenä. Rivot vitsit lentelivät ja lopuksi pahoiteltiin taputtamalla olkapäälle. Joskus vitsit menivät häpäisemisen puolelle niin, että puna nousi kasvoille, nuori nainen kertoo.
Hän tuskailee sitä, ettei uskaltanut sanoa tilanteessa opettajalle vastaan.
– En vain kehdannut, sillä pelkäsin heikoksi naiseksi leimautumista. Yritin parhaani olla kuin ”mies” opettajan ollessa läsnä. Ettei minuuttani ja kykyjäni arvosteltaisi sen perusteella, miltä näytän ja mitä jalkojeni välistä löytyy. Häirintää katsottiin koulussa läpi sormien tyylillä ”jos miesten alalle suuntautuu, on se kaikki vain kestettävä.”
– Luokan pojat olivat sen sijaan fiksuja, enkä joutunut heidän kanssaan ahdistaviin keskusteluihin. Ajattelin, kuinka huonoa mallia pojille näytettiin naisten kanssa kommunikoinnista ja kunnioituksesta.
Hupparissa kouluun huorittelun takia
Toinen vastaaja ihmettelee tilannetta, jossa opettaja yritti kutsua itsensä opiskelijan kotiin. Nuori nainen piti tilannetta ahdistavana, mutta ei halunnut kertoa siitä koulun henkilökunnalle.
– Minulle olisi vain lyöty valehtelevan typerän tytön leima otsaan.
Yhdelle nuorelle opettaja teki härskejä ehdotuksia ja pyysi autonsa kyytiin, toisia taas piinasivat opiskelijatoverit.
– Olin ainoa tyttö luokallani. Suurin osa opiskelijoista oli mukavia nuoria miehiä, mutta sattumuksia oli. Yksi huoritteli jatkuvasti. En uskaltanut pitää muuta kuin huppareita, etten kuulisi samaa päivittäin. Koulunkäyntini keskeytyi, jotta tästä syntynyt paniikkihäiriöni saataisiin hoidettua, 20-vuotias nainen kertoo.
Samaan aikaan pitäisi olla kuin yksi jätkistä ja nainen
Kasvatussosiologian dosentti Jukka Lehtonen sanoo, että miesvaltaisilla aloilla opiskelevien naisten asema voi olla usein tuskastuttava. Mutta he eivät ole ainoita. Amismaailman vahva jako naisten ja miesten aloihin altistaa seksuaaliselle häirinnälle monin tavoin.
– Kohteeksi saattavat joutua pojat, jotka eivät mahdu koulutusohjelmien miesmuottiin. Naisenemmistöisillä aloilla opiskelevia miehiä saattavat kiusata etenkin toisissa koulutusohjelmissa opiskelevat miehet. Koodia rikkovat saattavat joutua homottelun ja ämmittelyn kohteeksi. Sukupuolinormeja haastavat naiset taas kokevat, etteivät naisalat sovellu heille, koska siellä odotetaan tietynlaista feminiinisyyttä, Lehtonen sanoo.
Niin sanotuilla äijämeininkialoilla ei ehkä olla niin kiinnostuneita hankkimaan tietoa sukupuolesta, seksuaalisuudesta ja häirinnän ehkäisystä.
Suomalaisen yhteiskunnan ongelmia ratkovassa WeAll-hankkeessa mukana olevalla Lehtosella on näkemys siitä, mistä syistä ammattikouluissa esiintyy yli kaksinkertaisesti seksuaalista häirintää lukioihin verrattuna. Sukupuolittuneisuuden lisäksi yksi syy liittyy opettajien koulutustaustaan.
– Varsinkin vanhemmat ammatillisten aineiden opettajat ovat usein työelämätaustaisia, eikä heillä ehkä ole sellaista pedagogista osaamista kuin muissa oppilaitostyypeissä. Niin sanotuilla äijämeininkialoilla ei ehkä olla niin kiinnostuneita hankkimaan tietoa sukupuolesta, seksuaalisuudesta ja häirinnän ehkäisystä.
Moni MOT:n haastattelema tutkija sanoo, että ammattikouluopettajille tarjotaan liian vähän keinoja ja koulutusta puuttua seksuaaliseen häirintään. Ammattioppilaitokset ovat jääneet monella tavalla koulutusmaailman periferiaan.
– Ammattikoulutus on jäänyt syrjään: Näihin asioihin on satsattu hirveän vähän rahallisesti tai muilla tavoin. Monella opettajalla olisi varmasti halu muuttua, mutta ei ole mitään työkaluja siihen, Virve Savoila tasa-arvotyötä edistävästä Ekvalita-yrityksestä tiivistää.
Koulut selittävät häirintälukuja kulttuurien yhteentörmäyksellä
Joissakin ammattikouluissa tai niiden toimipisteissä oppilaat raportoivat kouluterveyskyselyssä kokevansa seksuaalista häirintää jopa viisin–kuusinkertaisesti verrattuna keskiarvoon.
MOT soitti niihin ammattikouluihin, joissa yli 10 prosenttia oppilaista vastasi kokeneensa häirintää.
Osa kouluista selittää seksuaalisen häirinnän korkeita lukemia maahanmuuttajaopiskelijoilla ja kulttuurien yhteentörmäyksellä.
Jyväskylän kristillisen opiston rehtori Harri Erkamaa sanoo, että vuonna 2017 kouluun tuli aikuisten perusopetukseen noin sata valtaosin miespuolista maahanmuuttajaa. Heistä suuri määrä oli ollut Suomessa vasta vähän aikaa.
Ihan jo soittosi takia otan tämän asian puheeksi.
Ammatillisella puolella on paljon lastenohjaajiksi opiskelevia nuoria, joista suurin osa on naisia.
– Nuoret miehet arvioivat nuorten naisten ulkonäköä aika räväkästi ja asiaan kuulumattomalla tavalla. Näiden tapahtumien seurauksena laadimme rautalangasta vääntämällä yksityiskohtaisen kalvosarjan siitä, mitä ei saa tehdä, kun mies kohtaa naisen. Vuonna 2017 aloittaneissa oli suuri määrä heitä, jotka olivat olleet Suomessa vasta vähän aikaa. Kiinnostusta oli puolin ja toisin, Erkamaa sanoo.
”Kulttuurien välisiä juttuja syntyy”
THL:n tilastossa nousi esiin Tampereen seudun ammattiopiston Kivimiehenkadun toimipiste, jossa opiskellaan pääosin miesvaltaisia ammatteja.
Johtaja Outi Kallioinen tai koulutusalajohtaja Pirkko Achrén eivät tiedä tarkkaa syytä sille, miksi kyseisessä toimipisteessä seksuaalisen häirinnän luvut ovat kyselyssä korkeita. Achrén sanoo, että Tredun omissa kyselyissä on noussut esiin toinen toimipiste, jossa on sosiaali- ja terveysalan koulutusta ja maahanmuuttajakoulutusta.
Vastuu on rehtorilla, oli häiritsijä tai häiritty minkälainen ihminen tahansa.
– Maahanmuuttajaopiskelijoita on paljon, niin kulttuurien välisiä juttuja syntyy. Monet tulevat maista, joissa naisen pukeutuminen ja käytös ovat eri tavalla kontrolloitua. Joitakin ylilyöntejä on tullut ja niihin on heti puututtu, Achrén sanoo.
Johtaja Kallioisen mukaan on mahdollista, että nuorten miesten ja nuorten naisten kohdatessa ylilyöntejä voi syntyä.
– Uskoisin, että meillä on vielä tehtävää siinä, kuinka hyvin kerromme suomalaisen kansanluonteen reviiristä ja yksityisyydestä sekä suhtautumisesta vastakkaiseen sukupuoleen.
Johtoryhmän keskustelu oli vielä aika hypoteettista.
Suomen Diakoniaopiston rehtori Juha-Petri Niiranen nostaa niin ikään maahanmuuttajaoppilaiden suuren määrän yhdeksi mahdolliseksi selitykseksi oppilaitoksen Helsingin yksikön korkeisiin lukuihin.
– Meillä on aika naisvaltainen oppilaitos ja maahanmuuttajia on myös aika paljon. Olemme pohtineet, onko kulttuurisilla tekijöillä vaikutusta, Niiranen sanoo.
”Emme hae syytä siitä, minkä värinen ihminen on”
Seurakuntaopiston rehtori Helena Ahonen puolestaan kummeksuu sitä, että monessa koulussa seksuaalista häirintää selitetään maahanmuutolla.
– Olen huolissani, jos koulutusjärjestelmässämme on rehtoreita, jotka tekevät luokittelua tällaisessa asiassa. Meillä ei eritellä sukupuolen, ihonvärin tai kansalaisstatuksen perusteella. Emme hae syytä siitä, minkä värinen ihminen on, Ahonen sanoo.
– Tällä tavalla sanoja siirtää oman vastuunsa ihonväriin. Että ei rehtori voi mitään, jos ottaa maahanmuuttajaopiskelijoita, niin tämä on seuraus. Tämä ei voi olla näin, vaan vastuu on rehtorilla, oli häiritsijä tai häiritty minkälainen ihminen tahansa.
On huolestuttavaa, että etenkin fyysinen häirintä laukaisee nuorissa pelkotilan, jolloin he ovat varovaisia ilmiantamaan nimellä.
MOT:n kyselyyn osallistuneiden nuorten vastauksissa maahanmuuttajien tekemä seksuaalinen häirintä ei noussut esiin.
Tutkija: Helposti syntyy vinouma
Kasvatussosiologian dosentti Jukka Lehtonen uskoo, että maahanmuuttajataustaiset henkilöt saatetaan nähdä liian herkästi jonkun tietyn ryhmän edustajina, mikä luo vinoutuneita tulkintoja.
– Jos maahanmuuttajapoika häiritsee, niin se saatetaan hahmottaa maahanmuuttajan tekemänä häirintänä, mutta jos kantasuomalainen poika häiritsee, se nähdään pojan tekemänä häirintänä, Lehtonen sanoo.
– Joissakin maahanmuuttajaryhmissä saattaa esiintyä sukupuolinormatiivisia ja vanhanaikaisia seksuaalisuuskäsityksiä, kuten myös joissain kantasuomalaisissa ryhmissä. Toisaalta yksi osa häirintää on sen yhdistyminen rasismiin, eli maahanmuuttajataustaisia naisia saatetaan kutsua tyylillä venäläinen huora. Tai maahanmuuttajamiehet yliseksualisoida seksinnälkäisiksi pedoiksi, joille naisten häirintä on normi.
Sosiologian dosentin Sanna Aaltosen mukaan seksuaalisen häirinnän havaitseminen voi olla joskus valikoivaa.
– Tämä voi olla yritys ulkoistaa ja rajata ongelma. Ajatellaan, että ongelma ratkaistaan kalvosarjalla. Ei tämä häirintä ole mitään tuontitavaraa, Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä Aaltonen sanoo.
Ei opettajista tehtyjä kanteluita
Ammattikoulu Winnovan luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuspäällikön Pekka Hiltusen mukaan heidän yksikössään ei juuri ole maahanmuuttajaopiskelijoita.
Hän ei tiedä tarkkaa syytä sille, miksi kyseisessä yksikössä raportoidaan THL:n kouluterveyskyselyssä keskiarvoa huomattavasti enemmän seksuaalista häirintää.
Kun otetaan huomioon, kuinka vähän meillä on naishenkilöitä, jotka yleensä tällaisissa tapauksessa tulevat kyseeseen, niin tuntuu haetulta, että tilanne olisi meillä valtavirrasta poikkeava.
– Reagoimme, jos huomaamme ja rohkaisemme opiskelijoita tuomaan asioita esille. Minulle ei ole tullut opiskelijoilta tai opettajilta tällaisia huomioita, Hiltunen sanoo.
Yksikään haastatelluista koulujen edustajista ei ole tietoinen tapauksista, jossa koulun opettaja olisi syyllistynyt seksuaaliseen häirintään. Kouluista ei ole tehty opettajiin tai rehtoreihin liittyviä kanteluita aluehallintovirastoihin viimeisen kolmen vuoden aikana.
Mihin toimenpiteisiin ammattikouluissa on ryhdytty?
Salon seudun ammattiopisto, liiketalous ja hallinto
Rehtori Anne Bragge
”Tästä yksiköstä ei ole tullut tietoa oppilaitoksessa tapahtuvasta häirinnästä. Yksi työpaikalla tapahtuvan oppimisen koulutussopimus on purettu kesken jakson asiaan liittyen – valitettava tapaus, johon puututtiin heti, kun opiskelija toi sen esiin. Haastattelusi jälkeen on tullut yksi opiskelijareklamaatio esille, sen käsittely on vielä kesken.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunitelman laadintaan kuuluneissa opiskelija - ja henkilökuntakyselyissä nousi esille häiritsevänä tekijänä muun muassa niin sanottujen tyttökalentereiden pitäminen esillä joissakin henkilökunnan työhuoneissa. Kalentereita ei poistettu huolimatta esimiesten pyynnöstä. Myös näihin puututtiin. Nämä tapahtuvat ovat vuodelta 2018.
Aloittavien opiskelijoiden kanssa koulutusalajohtajat käyvät järjestyssäännöt läpi ja viime syksynä järjestyssäännöissä mainittua häirintää on konkretisoitu opiskelijoille ja tuotu esille myös seksuaalisen häirinnän kielto.”
Suomen Diakoniaopisto, Helsinki
Rehtori Juha Petri Niiranen
”Olemme yrittäneet opiskelijahuollon kanssa kartoittaa, minkälaisia kokemuksia lukujen taustalla on. En ole vielä saanut tarkempaa tietoa.
Tytöt kokevat poikia useammin seksuaalista häirintää, meillä pojat ovat aliedustettuina. Onko tämä tyttöjen keskinäistä häirintää? Tapahtuuko häirintä oppilaitoksessa tai sosiaalisessa mediassa?
Johtoryhmän keskustelu oli vielä aika hypoteettista. Siinä sovittiin, että keskustelua täytyy käydä opiskelijoiden kanssa.”
Tampereen seudun ammattiopisto, Kivimiehenkadun toimipiste
Johtaja Outi Kallioinen
”Tänä vuonna Kivimiehenkadulla on ollut yksi tapaus, jossa opiskelija on kokenut seksuaalista häirintää työssäoppimisjaksolla.
Tapauksen selvittelyn yhteydessä ei ole käynyt ilmi sellaisia yksityiskohtia että poliisin kuulustelu- tai esitutkintakynnys olisi ylittynyt. Kuitenkin tapaus on selvitetty perinpohjaisesti ja asiaan on suhtauduttu suurella vakavuudella.
Olemme tehneet erityisen paljon työtä oppilaitoksessamme yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioissa. Meillä on nollatoleranssi kaikenlaiselle kiusaamiselle, joka pitää sisällään seksuaalisen häirinnän.
Opiskelijoilla voi hyvinkin olla erilaisia kokemuksia sukupuoleen perustuvasta erilaisesta kohtelusta, kiusaamisesta ja syrjinnästä. Sukupuolijakauma on epätasainen vielä monella alalla.”
Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus
Rehtori Helena Ahonen
”Tämä on meille vakava viesti ja rupesimme tarkkaan penkomaan asiaa.
Arvioimme, että Kouluterveyskyselyssä esiin tulleista tapauksista suurin osa on käsitelty oppilaitoksen hyvinvointiryhmässä. Nämä tapaukset tulivat alun perin esille opiskelijoille suunnatussa tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskyselyssä. Puuttumiskynnys kaikkiin häirintätapauksiin on hyvin herkkä.
On huolestuttavaa, että etenkin fyysinen häirintä laukaisee nuorissa pelkotilan, jolloin he ovat varovaisia ilmiantamaan nimellä. Nykyisessä somemaailmassa sen seuraaminen, loppuuko häirintä, on vaikeaa.”
WinNova, Luonnonvara- ja ympäristöala
Koulutuspäällikkö Pekka Hiltunen
”En tunnista ollenkaan meidän paikkaa näiden lukujen valossa. Mielestäni meillä ei ole tällaista esiintynyt, eikä opettajilta tai opiskelijoilta ole tullut huomioita.
Kun otetaan huomioon, kuinka vähän meillä on naishenkilöitä, jotka yleensä tällaisissa tapauksessa tulevat kyseeseen, niin tuntuu haetulta, että tilanne olisi meillä valtavirrasta poikkeava.
Emme ole sen kummempia toimenpiteitä tehneet. Nämä ovat monta kertaa pinnan alla olevia asioita, joita ei havaita. Rohkaisemme opiskelijoita tuomaan asioita esille. Jos huomaamme tällaista, puutumme siihen välittömästi.”
Jyväskylän kristillinen opisto
Rehtori Harri Erkamaa
”Tosi yllättävä tulos. Meillä on esiintynyt häirintää tosi vähän ja puuttumisen kynnys on matala. Kouluterveyskyselyn koulukohtaista tulosta ei ole sattunut pöydälleni vielä tässä kohtaa. Oppilashuoltoryhmä informoi minua, jos tarvetta on.
Opettajat ovat puuttuneet tilanteisiin face-to-face. Mieluummin niin kuin tehtäisiin massiivisia toimenpiteitä. Meillä on monikulttuurinen ja yhteisöllinen kampus.
Ihan jo soittosi takia otan tämän asian puheeksi. Tämä ei ole mitään mukavaa kuuluisuutta.”
Toimittaja: Jouni Munukka, Visuaalinen toteutus: Riikka Kurki, Tuottaja: Hanna Takala
Jouni Munukka
Yle
Riikka Kurki
Yle
Lisää ohjelmasta
- Vanhusten turvallisuus vaarantunut, työvuorolistoilla kikkailtu – Esperi Caren lippulaiva on saanut jatkaa, vaikka ongelmia on ollut kymmenen vuotta
- Kauneusleikkaus aiheutti Katin poskeen kuolion ja Ninalle monen sentin arvet ohimoille – potilasvahinkoilmoituksen jälkeen kirurgi alkoi muokata heidän potilastietojaan, nyt asiaa tutkii poliisi
- Meyerin Turun-telakalla ongelmia ulkomaisten työntekijöiden kohtelussa – intialaiset insinöörit suunnittelivat luksuslaivaa harjoittelijapalkalla