Hyppää pääsisältöön

Kirjailija Anne Leinonen rakastaa outoa ja kummaa

Kirjailija Anne Leinonen syksyisen puun edessä
Kirjailija Anne Leinonen kotipuutarhassaan Ristiinassa. Kirjailija Anne Leinonen syksyisen puun edessä Kuva: Yle/ Lisa Enckell Anne Leinonen,Kuusi kuvaa

Spekulatiivista fiktiota kirjoittava Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia.

Kirjailija Anne Leinosen lapsuuden kodissa ei ollut kirjahyllyä. Elämä pientilalla oli yksinkertaisesti niin kiireistä, ettei romaanien lukemiseen ollut aikaa. Sanomalehtiä kyllä luettiin talossa ahkerasti.

– Kirjaston kirjojen myötä pääsin tutustumaan kirjallisuuteen. Lainasin hillittömiä määriä kirjoja Nääringin ala-asteen kirjastosta. Kirjasto-autoon syöksyin aina ensimmäisenä saadakseni parhaat kirjat, muistelee Anne Leinonen. Sittemmin Juvan kunnan kirjasto sai hänestä innokkaan lainaajan.

– Kiertäessäni kirjastossa hyllyjen välejä luin kirjojen selkämyksiä. Etsin kirjoja, missä olisi jotakin outoa. Minulla on aina ollut viehtymys mielikuvitustarinoihin, ehkä myös yliluonnolliseen, ja halusin lukea kirjoja joissa tapahtuu kaikkea outoa, kuvailee Anne Leinonen nuoruutensa lukumieltymyksiä.

Metsä ruokki mielikuvitusta

Metsä ja sen salaperäisyys on aina kiehtonut kirjailijaa. Nuoruudessaan hän harrasti kilpasuunnistusta, mutta kilpailuviettiä suurempi inspiraation lähde olivat juuri metsät.

– Metsässä kaikki on lähellä ja läsnä. Siellä keksin tarinoita. Usein suunnistusharjoituksissa, kun olisi pitänyt keskittyä juoksemiseen ja karttaan, minä keksin tarinoita, kertoo antiikin myytteihin jo nuoruudessaan viehättynyt kirjailija.

Metsä ei ole koskaan myöskään pelottanut häntä. Nuoruudessaan Anne Leinonen rakasti juosta syksyllä pimeässä metsässä.

– Taskulamppu mukaan ja menoks. Kyllähän meillä oli kyläoriginelleja, jotka saattoivat tulla vastaan pimeässä. Joskus juttelin heidän kanssa ihan asiallisesti, toisinaan en, sillä olivathan he kyläoriginelleja, naurahtaa Leinonen muistoille.

Suomalaisten luontosuhdetta Leinonen pitää mielenkiintoisena. Maaseudulla asuville luonnossa liikkuminen on arkipäivää, eikä heille kehity metsään liittyviä pelkoja. Kaupunkilaiset, jotka asuvat kerrostaloissa ihmisten ympäröiminä, saattavat pelätä jopa päivällä puistoissa liikkumista.

– Se on sellaista pelon maantiedettä, kuvailee kirjailijamaisteri, joka luki maantieteitä yliopistossa.

Kirjailijan ura aukeni kirjoittamalla mielikuvitustarinoita yhdessä ystävän kanssa

Päätoimiseksi kirjailijaksi Anne Leinonen päätyi kirjoitettuaan kymmenen kirjaa yhdessä ystävänsä kirjailija Eija Lappalaisen kanssa. Kaikki alkoi kun kirjoittajaparivaljakko vuonna 2000 voitti WSOY:n järjestämän kirjoittajakilpailun. Lokkeja rakastava veli oli uudenlainen nuortenromaani. Se kertoo Tuukasta, joka etsii itseään isonveljen tekemän itsemurhan jälkeen.

– Me oltiin kirjoitettu lapsuudesta lähtien yhdessä tarinoita. Toinen kirjoitti ensin ja sitten toinen jatkoi. Sillä tavoin saimme aikaiseksi aika villejä tarinoita. Jos tarina joutui umpikujaan, niin tapoimme kaikki hahmot ja jatkoimme uudella tarinalla, muistelee Anne Leinonen kirjoittamisen alkutaivalta.

Neljä vuotta nuoremman Eija-ystävän kanssa Anne Leinonen ehti harrastaa kummien tarinoiden kirjoittamista ja kaikenlaista muuta kivaa. Eijan veljellä oli jo 1980-luvun ensimmäisiä tietokoneita, jolla hän pelasi nykypäivän nuorillekin tuttuja pelejä. Niiden kautta avautui Annelle myös tieteisseikkailuiden maailma.

Yhteisöllisyyttä luodaan myös yhdessä kirjoittamalla

Ylioppilaaksi kirjoitettuaan meni vuosi ennen kuin Anne Leinonen päätyi opiskelemaan maantiedettä Helsingin yliopistoon. Maantieteen opiskelut ovat myös antaneet polttoainetta kirjoittamiseen.

– Tieteis- ja fantasiakirjallisuudessa minua on aina kiinnostanut yhteiskunnallisuus. Mitä se kertoo ihmisestä ja yhteisöistä, tulevaisuudesta? Minkälaisia mahdollisia uhkakuvia meillä on ja myös miten ne ratkaistaan, Leinonen perustelee.

Hän perusti verkkolehti Usvan vuonna 2005 sillaksi valtavirtakirjallisuuden ja spekulatiivisen fiktion välille. Pari vuotta myöhemmin Anne Leinonen järjesti ensimmäisen Usva-kirjoittajaleirin kotonaan Ristiinassa. Sen jälkeen Usva-leireille on kokoontunut kesäisin neljän päivän ajaksi toistakymmentä kummallisen kirjallisuuden kirjoittaja. Kokoontumisia on sittemmin ollut myös muina vuodenaikoina.

– Kaipasin keinoa verkostoitua ja keskustella kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta toisten tieteis- ja fantasiakirjallisuudesta kiinnostuneiden kanssa, kertoo Anneen, joka itse myös kokkaa suurelle joukolle leirien ajan.

Mielikuvitus on hyvin tärkeä elementti kun kirjoitetaan spekulatiivista fiktiota. Entä miten mielikuvitus pysyy vireänä?

– Mielikuvitusta ruokitaan syömällä ja juomalla hyvin. Myös käymällä ulkona vilkastutetaan mielikuvitusta, sekä lukemalla niin hyvää kuin huonoa kirjallisuutta.

– Liikkuessa pimeässä voi pohtia, että mitä jos näkisin samalla tavalla kuin kissa niin mitä sitten tapahtuisi. Tai sitten miettiä entäpä jos olisit noita, mitä sitten tapahtuisi, Leinonen nauraa. Hän rohkaisee kirjoittajia ajattelemaan oudosti ja kummasti.

  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

  • Kulttuurijohtaja, kansanmuusikko Sari Kaasinen: "Toimeliaan karjalaisäidin malli ohjaa minua."

    Kulttuurijohtajana olen myös äiti

    Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

  • Kulttuurijohtaja, kansanmuusikko Sari Kaasinen: "Toimeliaan karjalaisäidin malli ohjaa minua."

    Kulttuurijohtajana olen myös äiti

    Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.

  • Toivokaa runoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Koulut loppuvat, valkolakit painetaan päähän ja Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta. Millaisesta lapsuudesta sinun toiverunosi kertoo? Viekö se ikuisesti kestäviin kesiin ja huolettomaan leikkiin vai onko mukana myös tummempia sävyjä?

  • Keskustele tässä kasvuyrityksistä!

    Uskallatko sijoittaa kasvuyritykseen

    Moni on kiinnostunut sijoittamaan kasvuyrityksiin, mutta kokee ettei tiedä niistä riittävästi. Kenelle sijoittaminen kasvuyrityksiin sopii? Millaisia ovat riskit? Vieraina johtaja Markku Jussila Springvest Oy:stä ja toimitusjohtaja Pia Santavirta Pääomasijoittajat ry:stä.

  • Keskustele raitistumisesta

    Miten raitistua?

    Oletko itse raitistunut tai oletko seurannut läheisesi kamppailua alkoholismin kanssa? Mikä auttoi, mikä ei? Pitääkö alkoholistin pyrkiä täysraittiuteen vai riittääkö juomisen vähentäminen?

  • Kapellimestari Hannu Lintu rakastaa pitkiä lentoja

    Kapellimestari Hannu Lintu nauttii työstään myös ulkomailla.

    Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomailla, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa sikäläisten sinfoniaorkesterien kanssa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta.

  • Keskustele tässä eläkkeistä!

    Vieläkö eläkepommi tikittää?

    Väki vanhenee ja syntyvyys alenee vuosi vuodelta. Viime vuonna vauvoja syntyi ennätysmäisen vähän eli 47 577. Syntyvyys on laskenut koko tämän vuosikymmenen ajan. Nykyistä vähemmän vauvoja Suomeen syntyi viimeksi 1800-luvulla. Riittävätkö eläkejärjestelmämme rahkeet myös tulevaisuudessa? Kuinka paljon eläkeikämme vielä nousee?

  • Järisyttävän feministinen ja räikeän rasistinen - Tuulen viemää on ristiriitainen romaani, joka pitää lukea!

    Huikea lukukokemus, joka läpsii lukijaa kasvoihin.

    - Juha Hurme tässä moi! Mun oli ihan pakko soittaa, kun tää on niin mahtava kirja. Mä oon sivulla 620 ja nyt se s**tanan Scarlett osti itelleen sahan! Mulla menee muut työt ihan metsään, kun vaan ahmin tätä Tuulen viemää... Aloin lukea Margaret Mitchellin Tuulen viemää -romaania korkein ennakko-odotuksin.

  • Kirjailija Kaari Utrio yhdistää kirjoissaan huvin ja hyödyn

    Suomalaiset haluavat rentoutua tiedon parissa

    Rentoutuessaan lukemalla suomalainen haluaa huvin ja hauskuuden lisäksi myös tietoa. Kirjailija ja kustantaja Kaari Utrio teki oivalluksen jo uransa alussa ja niinpä hän on kirjoissaan yhdistänyt historian faktoja romantiikkaan ja jännitykseen. Somerniemellä asuva kirjailija ja kustantaja ei vielä ehdi eläköityä.

  • Keskustele täällä taksiuudistuksesta!

    Täyttyivätkö taksiuudistuksen tavoitteet?

    Suomalainen taksilainsäädäntö muuttui radikaalisti viime heinäkuun alusta. Tavoitteena oli kilpailua vapauttamalla laskea hintaa ja lisätä taksien käyttöä. Miltä tilanne näyttää nyt? Vieraina ovvat Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen, Toimitusjohtaja Topi Simola Cabonline Finlandista ja yhdyskuntasuhteiden johtaja Robert Torvelainen Suomen Uberista.

  • Keskustele täällä lihansyönnistä!

    Onko lihansyöntimme kestävällä tasolla?

    Ruuantuotannon osuus on neljännes ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Suurin osa päästöistä liittyy maidon- ja lihantuotantoon. Eläinperäisen ruuan syöminen hukkaa valtavasti maapallon resursseja. Kasviperäisessa ruuantuotannossa yksi hehtaari riittää ruokkimaan noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin eläinperäisessä tuotannossa. Näin sanoo WWF:n ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.