Hyppää pääsisältöön

Kirjailija Anne Leinonen rakastaa outoa ja kummaa

Kirjailija Anne Leinonen syksyisen puun edessä
Kirjailija Anne Leinonen kotipuutarhassaan Ristiinassa. Kirjailija Anne Leinonen syksyisen puun edessä Kuva: Yle/ Lisa Enckell Anne Leinonen,Kuusi kuvaa

Spekulatiivista fiktiota kirjoittava Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia.

Kirjailija Anne Leinosen lapsuuden kodissa ei ollut kirjahyllyä. Elämä pientilalla oli yksinkertaisesti niin kiireistä, ettei romaanien lukemiseen ollut aikaa. Sanomalehtiä kyllä luettiin talossa ahkerasti.

– Kirjaston kirjojen myötä pääsin tutustumaan kirjallisuuteen. Lainasin hillittömiä määriä kirjoja Nääringin ala-asteen kirjastosta. Kirjasto-autoon syöksyin aina ensimmäisenä saadakseni parhaat kirjat, muistelee Anne Leinonen. Sittemmin Juvan kunnan kirjasto sai hänestä innokkaan lainaajan.

– Kiertäessäni kirjastossa hyllyjen välejä luin kirjojen selkämyksiä. Etsin kirjoja, missä olisi jotakin outoa. Minulla on aina ollut viehtymys mielikuvitustarinoihin, ehkä myös yliluonnolliseen, ja halusin lukea kirjoja joissa tapahtuu kaikkea outoa, kuvailee Anne Leinonen nuoruutensa lukumieltymyksiä.

Metsä ruokki mielikuvitusta

Metsä ja sen salaperäisyys on aina kiehtonut kirjailijaa. Nuoruudessaan hän harrasti kilpasuunnistusta, mutta kilpailuviettiä suurempi inspiraation lähde olivat juuri metsät.

– Metsässä kaikki on lähellä ja läsnä. Siellä keksin tarinoita. Usein suunnistusharjoituksissa, kun olisi pitänyt keskittyä juoksemiseen ja karttaan, minä keksin tarinoita, kertoo antiikin myytteihin jo nuoruudessaan viehättynyt kirjailija.

Metsä ei ole koskaan myöskään pelottanut häntä. Nuoruudessaan Anne Leinonen rakasti juosta syksyllä pimeässä metsässä.

– Taskulamppu mukaan ja menoks. Kyllähän meillä oli kyläoriginelleja, jotka saattoivat tulla vastaan pimeässä. Joskus juttelin heidän kanssa ihan asiallisesti, toisinaan en, sillä olivathan he kyläoriginelleja, naurahtaa Leinonen muistoille.

Suomalaisten luontosuhdetta Leinonen pitää mielenkiintoisena. Maaseudulla asuville luonnossa liikkuminen on arkipäivää, eikä heille kehity metsään liittyviä pelkoja. Kaupunkilaiset, jotka asuvat kerrostaloissa ihmisten ympäröiminä, saattavat pelätä jopa päivällä puistoissa liikkumista.

– Se on sellaista pelon maantiedettä, kuvailee kirjailijamaisteri, joka luki maantieteitä yliopistossa.

Kirjailijan ura aukeni kirjoittamalla mielikuvitustarinoita yhdessä ystävän kanssa

Päätoimiseksi kirjailijaksi Anne Leinonen päätyi kirjoitettuaan kymmenen kirjaa yhdessä ystävänsä kirjailija Eija Lappalaisen kanssa. Kaikki alkoi kun kirjoittajaparivaljakko vuonna 2000 voitti WSOY:n järjestämän kirjoittajakilpailun. Lokkeja rakastava veli oli uudenlainen nuortenromaani. Se kertoo Tuukasta, joka etsii itseään isonveljen tekemän itsemurhan jälkeen.

– Me oltiin kirjoitettu lapsuudesta lähtien yhdessä tarinoita. Toinen kirjoitti ensin ja sitten toinen jatkoi. Sillä tavoin saimme aikaiseksi aika villejä tarinoita. Jos tarina joutui umpikujaan, niin tapoimme kaikki hahmot ja jatkoimme uudella tarinalla, muistelee Anne Leinonen kirjoittamisen alkutaivalta.

Neljä vuotta nuoremman Eija-ystävän kanssa Anne Leinonen ehti harrastaa kummien tarinoiden kirjoittamista ja kaikenlaista muuta kivaa. Eijan veljellä oli jo 1980-luvun ensimmäisiä tietokoneita, jolla hän pelasi nykypäivän nuorillekin tuttuja pelejä. Niiden kautta avautui Annelle myös tieteisseikkailuiden maailma.

Yhteisöllisyyttä luodaan myös yhdessä kirjoittamalla

Ylioppilaaksi kirjoitettuaan meni vuosi ennen kuin Anne Leinonen päätyi opiskelemaan maantiedettä Helsingin yliopistoon. Maantieteen opiskelut ovat myös antaneet polttoainetta kirjoittamiseen.

– Tieteis- ja fantasiakirjallisuudessa minua on aina kiinnostanut yhteiskunnallisuus. Mitä se kertoo ihmisestä ja yhteisöistä, tulevaisuudesta? Minkälaisia mahdollisia uhkakuvia meillä on ja myös miten ne ratkaistaan, Leinonen perustelee.

Hän perusti verkkolehti Usvan vuonna 2005 sillaksi valtavirtakirjallisuuden ja spekulatiivisen fiktion välille. Pari vuotta myöhemmin Anne Leinonen järjesti ensimmäisen Usva-kirjoittajaleirin kotonaan Ristiinassa. Sen jälkeen Usva-leireille on kokoontunut kesäisin neljän päivän ajaksi toistakymmentä kummallisen kirjallisuuden kirjoittaja. Kokoontumisia on sittemmin ollut myös muina vuodenaikoina.

– Kaipasin keinoa verkostoitua ja keskustella kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta toisten tieteis- ja fantasiakirjallisuudesta kiinnostuneiden kanssa, kertoo Anneen, joka itse myös kokkaa suurelle joukolle leirien ajan.

Mielikuvitus on hyvin tärkeä elementti kun kirjoitetaan spekulatiivista fiktiota. Entä miten mielikuvitus pysyy vireänä?

– Mielikuvitusta ruokitaan syömällä ja juomalla hyvin. Myös käymällä ulkona vilkastutetaan mielikuvitusta, sekä lukemalla niin hyvää kuin huonoa kirjallisuutta.

– Liikkuessa pimeässä voi pohtia, että mitä jos näkisin samalla tavalla kuin kissa niin mitä sitten tapahtuisi. Tai sitten miettiä entäpä jos olisit noita, mitä sitten tapahtuisi, Leinonen nauraa. Hän rohkaisee kirjoittajia ajattelemaan oudosti ja kummasti.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Tässä esitellään kootusti Kuusi kuvaa -ohjelman valokuvia.

    Yle Radio 1:n ohjelmassa Kuusi kuvaa jututetaan kiinnostavia kulttuuripersoonia heidän kotialbumikuviensa kautta. Tälle sivulle on koottu ohjelmat ja niihin liittyvät kuvat. Kuvagallerioiden yhteydestä löytyvät myös linkit haastatteluista kirjoitettuihin artikkeleihin.

  • Kuvanveistäjä Kari Alosen intohimona on kiven ja valon yhdistäminen

    Kuvanveistäjällä on kova kivinen kutsumus.

    Kiviä hakkaamalla uransa aloittanut jyväskyläläinen kuvanveistäjä Kari Alonen haluaa edelleen työskennellä kiven kanssa. Viime vuosina hän on syventynyt siihen, miten yhdistää valo kiveen. Jyväskylän Pykälistöön syntyy vähitellen valoa ja kiveä yhdistävien teosten mielenkiintoinen puistokokonaisuus.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele tässä vaikuttajamarkkinoinnista

    Mitä on vaikuttajamarkkinointi?

    Kun vaikkapa bloginpitäjä kiittelee jonkun kauneudenhoitofirman erinomaista huulipunaa, kyse saattaa olla vaikuttajamarkkinoinnista. Miten vaikuttajamarkkinointi oikein toimii – ketkä sitä käyttävät ja keitä ovat vaikuttajat? J uho-Pekka Rantalan vieraaksi saapuu vaikuttajamarkkinointiin perehtynyt Misme Halonen.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Tässä esitellään kootusti Kuusi kuvaa -ohjelman valokuvia.

    Yle Radio 1:n ohjelmassa Kuusi kuvaa jututetaan kiinnostavia kulttuuripersoonia heidän kotialbumikuviensa kautta. Tälle sivulle on koottu ohjelmat ja niihin liittyvät kuvat. Kuvagallerioiden yhteydestä löytyvät myös linkit haastatteluista kirjoitettuihin artikkeleihin.

  • Kuvanveistäjä Kari Alosen intohimona on kiven ja valon yhdistäminen

    Kuvanveistäjällä on kova kivinen kutsumus.

    Kiviä hakkaamalla uransa aloittanut jyväskyläläinen kuvanveistäjä Kari Alonen haluaa edelleen työskennellä kiven kanssa. Viime vuosina hän on syventynyt siihen, miten yhdistää valo kiveen. Jyväskylän Pykälistöön syntyy vähitellen valoa ja kiveä yhdistävien teosten mielenkiintoinen puistokokonaisuus.

  • Keskustele tässä taloustaidoista!

    Taloustaidot kunniaan

    Suomalaisten kotitalousten velka-aste on nyt korkeimmillaan. Samaan aikaan maksuhäiriömerkintöjä on lähes 400 000 ihmisellä. Missä kunnossa ovat suomalaisten taloustaidot ja miten niitä kohennetaan? Vieraina Suomen Pankissa suomalaisten talousosaamishanketta vetävä Anu Raijas ja aihepiiriä tutkinut Pellervon tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.

  • Nainen ja rikoselokuva – mikä tässä on niin vaikeata?

    10 elokuvahistorian parasta gangsterielokuvaa.

    Oscar-ehdokas Irishman on yksi kaikkien aikojen rikoselokuvista, mutta mikä siitä jää vahvimmin mieleen? Toimittaja J.P. Pulkkinen pohtii naisen paikkaa rikoselokuvissa. Hän on Anna Möttölän kanssa kommentaattorina tämän vuoden Oscar-gaalan suorassa lähetyksessä, joka nähdään Yle Teemalla ja Areenassa aamuyöllä 10.

  • Keskustele tässä osakesäästötileistä!

    Osakesäästötilillä kansankapitalismiin?

    Uusi laki on mahdollistanut osakesäästötilin avaamisen osakesijoittajille tämän vuoden alusta. Tilejä on jo avattu kymmeniä tuhansia. Miten ne käytännössä toimivat ja ketä ne lopulta palvelevat? Juho-Pekka Rantalan vieraina ovat sijoituspankki Nordnetin Suomen maajohtaja Suvi Tuppurainen ja Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.

  • Professori Kirsi Vainio-Korhonen: Naisten ja lasten historia ei ennen ollut historiaa lainkaan

    Naiset päästivät arjenhistorian pannasta

    Palkittu tietokirjailija ja historioitsija Kirsi Vainio-Korhonen on itse elävä esimerkki historiantutkimuksen ja -kirjoituksen murroksesta Suomessa. Tehdessään väitöskirjaa turkulaisista kultasepistä hänet kyseenalaistettiin tutkijana, koska hän oli nainen ja tuleva äiti. Vuonna 2003 hän rikkoi lasikaton, kun hänestä tuli maan ensimmäinen nainen Suomen historian professorina.

  • Rosa Liksom: Tämä on ensimmäinen ja viimeinen dokumentti minusta

    Millaista on olla minä

    Rosa Liksomille on rankempaa olla kameran edessä kuin sen takana: "Kuvauksissa ajattelin, miten kohtauksen tekisin, mitä kysyisin tai minkä kuvakulman valitsisin." Teksti: Rosa Liksom Kirjoitin ensimmäisen julkaistun stoorin yli neljäkymmentä vuotta sitten. Se on myös ensimmäisen kirjani Yhden yön pysäkki ensimmäinen ”novelli”.