Hyppää pääsisältöön

Kirjailija Anne Leinonen rakastaa outoa ja kummaa

Kirjailija Anne Leinonen syksyisen puun edessä
Kirjailija Anne Leinonen kotipuutarhassaan Ristiinassa. Kirjailija Anne Leinonen syksyisen puun edessä Kuva: Yle/ Lisa Enckell Anne Leinonen,Kuusi kuvaa

Spekulatiivista fiktiota kirjoittava Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia.

Kirjailija Anne Leinosen lapsuuden kodissa ei ollut kirjahyllyä. Elämä pientilalla oli yksinkertaisesti niin kiireistä, ettei romaanien lukemiseen ollut aikaa. Sanomalehtiä kyllä luettiin talossa ahkerasti.

– Kirjaston kirjojen myötä pääsin tutustumaan kirjallisuuteen. Lainasin hillittömiä määriä kirjoja Nääringin ala-asteen kirjastosta. Kirjasto-autoon syöksyin aina ensimmäisenä saadakseni parhaat kirjat, muistelee Anne Leinonen. Sittemmin Juvan kunnan kirjasto sai hänestä innokkaan lainaajan.

– Kiertäessäni kirjastossa hyllyjen välejä luin kirjojen selkämyksiä. Etsin kirjoja, missä olisi jotakin outoa. Minulla on aina ollut viehtymys mielikuvitustarinoihin, ehkä myös yliluonnolliseen, ja halusin lukea kirjoja joissa tapahtuu kaikkea outoa, kuvailee Anne Leinonen nuoruutensa lukumieltymyksiä.

Metsä ruokki mielikuvitusta

Metsä ja sen salaperäisyys on aina kiehtonut kirjailijaa. Nuoruudessaan hän harrasti kilpasuunnistusta, mutta kilpailuviettiä suurempi inspiraation lähde olivat juuri metsät.

– Metsässä kaikki on lähellä ja läsnä. Siellä keksin tarinoita. Usein suunnistusharjoituksissa, kun olisi pitänyt keskittyä juoksemiseen ja karttaan, minä keksin tarinoita, kertoo antiikin myytteihin jo nuoruudessaan viehättynyt kirjailija.

Metsä ei ole koskaan myöskään pelottanut häntä. Nuoruudessaan Anne Leinonen rakasti juosta syksyllä pimeässä metsässä.

– Taskulamppu mukaan ja menoks. Kyllähän meillä oli kyläoriginelleja, jotka saattoivat tulla vastaan pimeässä. Joskus juttelin heidän kanssa ihan asiallisesti, toisinaan en, sillä olivathan he kyläoriginelleja, naurahtaa Leinonen muistoille.

Suomalaisten luontosuhdetta Leinonen pitää mielenkiintoisena. Maaseudulla asuville luonnossa liikkuminen on arkipäivää, eikä heille kehity metsään liittyviä pelkoja. Kaupunkilaiset, jotka asuvat kerrostaloissa ihmisten ympäröiminä, saattavat pelätä jopa päivällä puistoissa liikkumista.

– Se on sellaista pelon maantiedettä, kuvailee kirjailijamaisteri, joka luki maantieteitä yliopistossa.

Kirjailijan ura aukeni kirjoittamalla mielikuvitustarinoita yhdessä ystävän kanssa

Päätoimiseksi kirjailijaksi Anne Leinonen päätyi kirjoitettuaan kymmenen kirjaa yhdessä ystävänsä kirjailija Eija Lappalaisen kanssa. Kaikki alkoi kun kirjoittajaparivaljakko vuonna 2000 voitti WSOY:n järjestämän kirjoittajakilpailun. Lokkeja rakastava veli oli uudenlainen nuortenromaani. Se kertoo Tuukasta, joka etsii itseään isonveljen tekemän itsemurhan jälkeen.

– Me oltiin kirjoitettu lapsuudesta lähtien yhdessä tarinoita. Toinen kirjoitti ensin ja sitten toinen jatkoi. Sillä tavoin saimme aikaiseksi aika villejä tarinoita. Jos tarina joutui umpikujaan, niin tapoimme kaikki hahmot ja jatkoimme uudella tarinalla, muistelee Anne Leinonen kirjoittamisen alkutaivalta.

Neljä vuotta nuoremman Eija-ystävän kanssa Anne Leinonen ehti harrastaa kummien tarinoiden kirjoittamista ja kaikenlaista muuta kivaa. Eijan veljellä oli jo 1980-luvun ensimmäisiä tietokoneita, jolla hän pelasi nykypäivän nuorillekin tuttuja pelejä. Niiden kautta avautui Annelle myös tieteisseikkailuiden maailma.

Yhteisöllisyyttä luodaan myös yhdessä kirjoittamalla

Ylioppilaaksi kirjoitettuaan meni vuosi ennen kuin Anne Leinonen päätyi opiskelemaan maantiedettä Helsingin yliopistoon. Maantieteen opiskelut ovat myös antaneet polttoainetta kirjoittamiseen.

– Tieteis- ja fantasiakirjallisuudessa minua on aina kiinnostanut yhteiskunnallisuus. Mitä se kertoo ihmisestä ja yhteisöistä, tulevaisuudesta? Minkälaisia mahdollisia uhkakuvia meillä on ja myös miten ne ratkaistaan, Leinonen perustelee.

Hän perusti verkkolehti Usvan vuonna 2005 sillaksi valtavirtakirjallisuuden ja spekulatiivisen fiktion välille. Pari vuotta myöhemmin Anne Leinonen järjesti ensimmäisen Usva-kirjoittajaleirin kotonaan Ristiinassa. Sen jälkeen Usva-leireille on kokoontunut kesäisin neljän päivän ajaksi toistakymmentä kummallisen kirjallisuuden kirjoittaja. Kokoontumisia on sittemmin ollut myös muina vuodenaikoina.

– Kaipasin keinoa verkostoitua ja keskustella kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta toisten tieteis- ja fantasiakirjallisuudesta kiinnostuneiden kanssa, kertoo Anneen, joka itse myös kokkaa suurelle joukolle leirien ajan.

Mielikuvitus on hyvin tärkeä elementti kun kirjoitetaan spekulatiivista fiktiota. Entä miten mielikuvitus pysyy vireänä?

– Mielikuvitusta ruokitaan syömällä ja juomalla hyvin. Myös käymällä ulkona vilkastutetaan mielikuvitusta, sekä lukemalla niin hyvää kuin huonoa kirjallisuutta.

– Liikkuessa pimeässä voi pohtia, että mitä jos näkisin samalla tavalla kuin kissa niin mitä sitten tapahtuisi. Tai sitten miettiä entäpä jos olisit noita, mitä sitten tapahtuisi, Leinonen nauraa. Hän rohkaisee kirjoittajia ajattelemaan oudosti ja kummasti.

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta. Kirsimaria E.

  • Valon villitsemä - Kari Kola

    Valotaiteilija Kari Kolan ajatuksia.

    Valtaiteilija Kari Kola tekee suuren mittakaavan valoteoksia. Oman kotinsa hän löysi Joensuusta ja sieltä käsin hän risteilee eri puolilla maailmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa huikeita valoteoksia. Joensuussa hän on omistautunut maailman pohjoisimman trooppisten perhosten puutarhan ylläpitämiseen. Suuria valoteoksia on mm.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta. Kirsimaria E.

  • Valon villitsemä - Kari Kola

    Valotaiteilija Kari Kolan ajatuksia.

    Valtaiteilija Kari Kola tekee suuren mittakaavan valoteoksia. Oman kotinsa hän löysi Joensuusta ja sieltä käsin hän risteilee eri puolilla maailmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa huikeita valoteoksia. Joensuussa hän on omistautunut maailman pohjoisimman trooppisten perhosten puutarhan ylläpitämiseen. Suuria valoteoksia on mm.

  • Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

    Valotaiteilija rakastaa outoja paikkoja.

    Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

  • Tiede ja usko – ikkunoita totuuteen

    Serafim Seppälän ajatuksia tieteestä ja uskosta.

    Professori ja pappismunkki Serafin Seppälä on mielenkiintoinen yhdistelmä analyyttistä tiedemiestä ja mystikkoa. Itä-Suomen Yliopiston patristiikan professorina hän pitää luentoja mm. numeroiden metafysiikasta. Silloin kun hän ei ole syventynyt tutkimukseen tai kirjoita kirjoja, hän harrastaa esimerkiksi vanhaa juutalaista tai armenialaista musiikkia.

  • Tunteella ja taidolla - kansanmuusikko Sari Kaasinen

    Sari Kaasisen haastattelu

    Sari Kaasinen on elänyt koko elämänsä kansanmusiikille ja nyt Joensuun kulttuurijohtajanakin hän nauttii edelleen esiintymisestä. Valmistautuessaan konserttiin Carelia-salissa Joensuussa hän kertoo elämänsä vaiheista ja tärkeistä asioista elämänsä varrella radiosarjan Kuusi kuvaa toimittajalle.

  • Joulu syntyy yhdessäolosta rakkaiden kanssa - muusikko, kulttuurijohtaja Sari Kaasinen

    Kansanmusiikin voimanainen palasi juurilleen.

    Joulun laittaminen ja yhdessä oleminen on Sari Kaasiselle joulussa kaikkein tärkeintä. Tavaran määrä ja niiden tärkeys vähenee vuosi vuodelta, mutta rakkaus satoihin lasisiin joulupalloihin säilyy. Joensuun kulttuurijohtajakasi tänä vuonna valittu Kaasinen rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä.

  • Keskustele rauhantyöstä

    Onko rauhanliikkeellä merkitystä?

    Mitä mieltä olet rauhanjärjestöistä: onko niiden työllä merkitystä? Mikä olisi vaikuttavinta rauhantyötä mielestäsi?

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.

  • Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

    Muotitoimittaja suunniteli funktionaalisia työvaatteita

    Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.