Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Hullujenhautausmaa pääkuva

Oikeuspsykiatri Mika Rautanen: Sadan vuoden kuluttua nykyisiä hoitomuotoja voidaan pitää hulluina

Kuvituskuva: henkilö veden alla.
Kuvituskuva: henkilö veden alla. Kuva: Bash Fish / Unsplash. Kuvankäsittely: Heidi Grönroos / Yle. mielenterveys

Sata vuotta sitten mielisairauden perimmäisinä syinä pidettiin muun muassa pelästymistä, mielenliikutusta, pelkoa sekä surua ja vastoinkäymisiä. Useimmin oireiden katsottiin olleen perinnöllistä alkuperää. Eikä tämä kovin kaukana tämän päivän ajattelusta ole.

Miltä mielisairaus sitten oikein tuntuu? Sitä on mahdotonta sanoa. Oireita, piirteitä, häiriöitä, tuntemuksia kun on yhtä monta kuin on ihmisiä ja enemmänkin – useimmiten sairaus vaihtelee vielä ajan ja paikankin suhteen. Jos joku sanoo olevansa ahdistunut, on sitä paha mennä kenenkään kiistämään. Hetken päästä ahdistus voi muuttua paniikiksi, pysyä viikkokausia poissa tai muuttua osaksi itseä, persoonallisuudeksi. Ei ihminen itsekään aina tiedä, miltä hänestä
tuntuu.

Tuntemuksia on silti aina koitettu luokitella ja hahmottaa. On ajateltu, että tarkka tilanteen kuvaus johtaa ongelman alkuperän paljastumiseen. Tämän juurisyyn löytyminen johtaisi puolestaan oikean hoidon valintaan ja siten parantumiseen.

Parantamisnäytelmä toistuu edelleen tuhansia kertoja päivässä ympäri Suomea.

Lääkäri tutkii, diagnosoi ja terapoi roolinsa mukaan. Potilaan rooliin on kuulunut ennakoiva käytös, opiksi ottaminen ja hoidolle omistautuminen. Tällaiset asiat eivät juurikaan ole muuttuneet sadassa vuodessa. Parantamisnäytelmä toistuu edelleen tuhansia kertoja päivässä ympäri Suomea. Joskus pelkkä taudinsyyn nimeäminen eli diagnoosi voi saada oireen häviämään tai helpottumaan.

Useimmat niistä sadan vuoden takaisista mielisairauksista, joiden vuoksi ihminen eristettiin, alistettiin ja lunastettiin hospitaaliin, voidaan nyt parantaa tai ainakin oireita selvästi helpottaa.

Tuntemukset, sisäiset ailahtelut, ovat nekin melko lailla samoja ja diagnoosit yllättävän samanlaisia nyt ja ennen. Hallusinaatio oli hallusinatsioni, psykopatia jollakin tavalla häiriintynyt psyyke.

Hoitomuodot sen sijaan ovat vaihtuneet aikojen saatossa moneen kertaan. Entisajan menetelmät tuntuvat nyt katsottuina jopa pöyristyttäviltä.

Useimmat niistä sadan vuoden takaisista mielisairauksista, joiden vuoksi ihminen eristettiin, alistettiin ja lunastettiin hospitaaliin, voidaan nyt parantaa tai ainakin oireita selvästi helpottaa. Vaikka emme suinkaan vielä tunne psykiatristen tautien mekanismeja, tuntemattomiinkin taudinsyihin suhtaudutaan tieteellisellä uteliaisuudella ja vakavuudella. Nykyhoidon työkalut ovat monipuolisempia kuin entiset aseet moite ja rajaus.

Valtavaa moraalista kehitystä on tapahtunut suhtautumisessa mielisairaaseen.

Kannustava vuorovaikutus ja tasavertainen kohtaaminen on olennaista, sillä emme voi tietää, miltä toisesta aidosti tuntuu. Sanan voimalla onkin aina saatu aikaan parantavia vaikutuksia. Itse asiassa moderni psykoterapia perustuu vuorovaikutukseen, keskusteluun ja oikea-aikaisiin, tarkasti annosteltuihin sanoihin.

Valtavaa moraalista kehitystä on tapahtunut suhtautumisessa mielisairaaseen. Enää ei kahlita ketään seinään, eristetä määrättömäksi ajaksi eikä huumata hulluutta pois.

Parempaan suuntaan olemme menossa, mikäli vain pidämme vanhat ajat vertailun vuoksi mielessä ja teemme tulevat päätökset potilasta kunnioittaen. Eikä hulluudessa mitään varsinaista vikaa olekaan. Urheiluhulluus, yllytyshulluus ja muuten vaan hulluttelevaisuus kuuluvat kaikki ihmisenä olemiseen.

Kuka tahansa meistä, sinä tai minä, saattaa huomenna sairastua ja tarvita hoitoa.

On kuitenkin kiusallista huomata, että vaikka tulemme lähemmäksi ja lähemmäksi nykypäivää, häpeä, epätoivo tai vaara huonosta kohtelusta ei mielenterveysalalla tunnu hellittävän.

Ala kärsii edelleen siitä samasta häpeäleimasta, jota se yrittää hoitaa, vaikka kuka tahansa meistä, sinä tai minä, saattaa huomenna sairastua ja tarvita hoitoa. Hullujen – hulluuden – hautausmaalla kävellessä voi nähdä oman nimensä useimmissa kivissä.

Siksi onkin tärkeää aika ajoin tehdä kävelyretki omaan ja toisen mieleen. On hyödyllistä yrittää ymmärtää eri näkökulmia, kokemuksia ja tuntemuksia. On syytä pitää pysyvät hoitoon liittyvät arvot, kuten rauhallisuus, kauneus, kunnioitus ja toivo aina mielessä. Ne ovat sinunkin pääomaasi.

Kaikki muu meidän nykytouhumme näyttää nimittäin sadan vuoden päästä pelkästään hulluttelulta.

Oikeuspsykiatri Mika Rautanen.
Oikeuspsykiatri Mika Rautanen. Kuva: Mika Rautanen oikeuspsykiatria

Kirjoittaja Mika Rautanen on Psykiatrisen vankisairaalan Vantaan yksikön ylilääkäri. Hänen kirjansa Hullun paperit: Tyrvääläinen lääkärikirja elämän iloista ja suruista hoito-ohjeineen julkaistiin vuonna 2014.
Kommentit