Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Äkkilähtöjä menneisyyteen pääkuva

"Riitatoweri kesäiltojen huwiksi hakusessa!" Kunnon kina pitää lääkärin loitolla – paitsi tässä sadan vuoden takaisessa tapauksessa, jossa naapurit kypsyivät riitelijään ja leimasivat tämän hulluksi

Unhoitettu vanhapiika etsii riitatoveria
Turun Sanomat, 1927 Unhoitettu vanhapiika etsii riitatoveria mielenterveys,historia

Hullu vai hieman kiivasluonteinen? Persoonallisen luonteen ja mielisairauden raja oli enemmän kuin häilyvä 1900-luvun alussa. Varsinkin ns. sapekkaat naiset leimattiin herkästi hulluksi.

Tampereella esimerkiksi kaivattaisiin riidan selvitykseen yleisön apua tässä vuoden 1914 tapauksessa. Miten Tammelan puistokadun mielenvikaiseksi parjattu eukko saavuttaisi sovun naapureidensa kanssa? Eukko pilkkaa naapureita hulluiksi, naapurit eukkoa. Kumpaa on uskominen? Kuuluuko eukko Koukkuniemen vaivaistaloon, vai peräti koko naapurusto? Wastaukset pyydetään lähettämään tämän lehden konttoriin, josta ne eteenpäin toimitamme riitatowereille.

Kamala riitaisa eukko piinaa naapureita Tampereella
Kansan lehti, 1914 Kamala riitaisa eukko piinaa naapureita Tampereella mielenterveys,historia

Sosiaalinen kontrolli oli tiivistä maalaismaisissa työläiskortteleissa

  • Yhteisöllisyys määritti vahvasti 1900-luvun alkupuolen työläiskortteleiden asukkaita, jotka olivat monin tavoin riippuvaisia naapurustostaan.
  • Sosiaalisen kontrollin merkitys oli paikallisille yhteisöille perinteisesti tärkeää: Jokainen yksilö oli velvollinen valvomaan, että muut noudattivat yhteisön sääntöjä, ja ainakin periaatteessa ilmoittamaan, jos joku niistä lipesi.
  • Myös naapuruston paikallinen ylitulkitseva tiedonvälitys – tai rumemmin sanottuna juoruaminen – saattoi johtaa perättömiin ilmiantoihin poliisille.
  • Esimerkiksi Seilin hospitaaliin lähetettiin myös mielisairaaksi diagnosoituja mieleltään terveitä, mutta sosiaalisesti sopeutumattomia naisia.

Lähteet:
Päivi Pukero: Epämääräisestä elämästä kruunun haltuun. Irtolaisuuden ja huono-osaisuuden kontrolli Itä-Suomessa 1860–1885.
Erkko Anttilan väitöskirja: Esikaupunkien vuosisata. Paikallinen yhteisöllisyys Helsingin seudun vanhoissa työväen esikaupungeissa 1900-luvulla.
Jenni Liikalan pro gradu: Harmittomat hullut ja järjestyksen järkyttäjät. Mielenheikkoihin suhtautuminen sisäsuomalaisen paikallisyhteisön ajatusmaailman kuvaajana 1700-luvun jälkipuoliskolla.