Hyppää pääsisältöön

Lähi-idästä palannut suomalaisupseeri varoittaa: Eurooppaan pyrkii soluttautumaan Syyrian sisällissodan karaisemia ääriliikkeiden taistelijoita

Prikaatikenraali evp. Mauri Koskela johti ensimmäistä Afganistaniin lähetettyä suomalaisosastoa.
Prikaatikenraali evp. Mauri Koskela johti ensimmäistä Afganistaniin lähetettyä suomalaisosastoa. Kuva: Yle / Taisto Lapila MOT,rauhanturvaajat

Rauhanturvaajana pitkän uran tehnyt prikaatikenraali evp. Mauri Koskela palasi kesällä Suomeen Lähi-idästä. Koskela on huolissaan Eurooppaan – ja mahdollisesti Suomeen – pyrkivistä, sodan karaisemista islamistisista taistelijoista. Viranomaisten olisi nyt hänen mukaansa syytä olla hereillä.

Syyrian ja Israelin välissä sijaitsevat Golanin kukkulat ovat tulleet Mauri Koskelalle tutuiksi. Koskela oli 29-vuotias seikkailunhaluinen nuori suomalaisupseeri, kun hän ensimmäisen kerran lähti alueelle YK:n rauhanturvatehtäviin.

Viime kesänä - kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin - hän palasi Suomeen järjestyksessään jo toiselta Golanin YK-komennukseltaan. Koskela palveli kaksi vuotta apulaiskomentajana YK:n UNDOF-operaatiossa.

Turkiska stridsvagnar har koncentrerats vid gränsen mellan Turkiet och den nordsyriska provinsen Idlib redo att bistå syriska rebeller
Turkiska stridsvagnar har koncentrerats vid gränsen mellan Turkiet och den nordsyriska provinsen Idlib redo att bistå syriska rebeller Kuva: ternational support. EPA-EFE/SEDAT SUNA Turkki,Syyria,Idlib

Syyriassa vuodesta 2011 riehunut verinen sisällissota on kääntynyt viime aikoina selvästi maan nykyhallinnon eduksi.

Kun hallituksen joukot ovat vallanneet uusia alueita, on kapinallisryhmittymät usein pakotettu vetäytymään tai ne on evakuoitu Pohjois-Syyrian kapinallisalueille, lähinnä Idlibin maakuntaan

– Syyriassa minulla oli tilaisuus tavata paikallisia ihmisiä ja keskustella heidän kanssaan. Tapasin myös kapinallistaistelijoita, jotka taisteluissa ovat jääneet alakynteen. Heillä ei juuri muuta vaihtoehtoa ole, kuin suunnata Idlibin alueelta kohti Turkkia. Ja minun suuri huoleni on se, että moniko heistä päätyy edelleen Eurooppaan - ja mahdollisesti Suomeen.

Ääriainekset yrittävät käyttää kaoottista tilannetta hyväkseen ja soluttautua pakolaisvirtojen mukana Eurooppaan.

Koskelan mukaan kapinallisten riveissä on taistelijoita laidasta laitaan: osa on maltillisia, osa taas sodan karaisemaa ääriainesta, joka ei kaihda mitään keinoja asiansa ja ideologiansa edistämisessä. Sota on kohdellut monia Syyrian opposition sotilaita kovalla kädellä: heillä ei ole enää mitään menetettävää.

– Nämä ihmiset tarvitsevat elämälleen uuden suunnan, sillä vanhaan ei ole paluuta. Jos ja kun Idlib vallataan, herää kysymys, mihin päätyvät fanaattisimmat islamistitaistelijat.

Ei pelkästään turvapaikanhakijoita

Kriisinhallinnan konkari varoittaa, että ääriainekset yrittävät käyttää kaoottista tilannetta hyväkseen ja soluttautua pakolaisvirtojen mukana Eurooppaan.

– Vaarana on, että sitä kautta tulee meille myös muita kuin turvapaikanhakijoita ja aidosti avun tarpeessa olevia ihmisiä – ellei heitä pystytä sitten varmasti identifioimaan jo lähellä kriisialuetta.

– Sieltä tulee syyrialaisia, mutta myös Syyriaan päätyneitä vierastaistelijoita. Esimerkiksi Afganistanista on tullut väkeä Syyriaan, samoin Pakistanista ja myös entisistä Neuvostoliiton Keski-Aasian tasavalloista. Näillä vierastaistelijoilla on usein ollut sama ideologia kuin syyrialaisilla ääriliikkeillä.

Veteraaneja on uhkailtu

MOT:n saamien tietojen mukaan Afganistanissa palvelleita suomalaisia kriisinhallintaveteraaneja sekä heidän perheitään on uhkailtu. Jopa tappouhkauksia on esitetty. Häirintä on jatkunut tiettävästi jo vuosia. Tekijät ovat MOT:n saamien tietojen mukaan Keski-Aasiasta ja Lähi-idästä Suomeen tulleita maahanmuuttajia.

Onko ääriliikkeiden taistelijoita siis jo mahdollisesti päässyt maahan?

– Varmasti Eurooppaan ja Suomeenkin on päässyt näitä tahoja, joilla on jonkinlaisia kytkentöjä ääriliikkeiden suuntaan. Olen Lähi-idässä päässyt vastikään läheltä seuraamaan näitä tapahtumia ja keskustelemaan paikallisten ihmisten kanssa. Kyllä minun näkemykseni on, että ääriliikkeisiin kuuluneita taistelijoita on sieltä tulossa tähän ilmansuuntaan.

Pyrkisimme tunnistamaan ne, joilla on aito hätä ja tarve päästä sodan jaloista pois.

Syyria ei ole ainut maailman kriisipesäke, jossa Koskela on palvellut. Tie on vienyt suomalaisupseerin myös Afganistaniin, länsiafrikkalaiseen Liberiaan sekä Balkanille.

– Operaatioiden jälkeen ei ihan pienestä hätkähdä. Kannattaa tarkasti jo etukäteen miettiä, mitä on valmis kriisialueella kohtaamaan.

Koskela mukaan konfliktit pitäisi pyrkiä ratkaisemaan niiden syntysijoilla.

– Tällä vältettäisiin se, että hädänalaisten ihmisten täytyy paeta kotiseuduiltaan vaarallisia reittejä pitkin täysin vieraisiin oloihin. Haastattelemani paikalliset ihmiset toivovat olosuhteita, jotka mahdollistavat asumisen ja elämisen omilla kotikonnuilla. Eivät nämä kovia kokeneet haluaisi suin surminkaan lähteä pakoon oman maansa rajojen ulkopuolelle.

Karsintaa paikan päällä

Mitä siis pitäisi tehdä?

– Minun mielestäni hyvin pitkälle pystyttäisiin asioita ratkaisemaan jo pelkästään sillä, että meillä olisi mahdollisuus käydä keskusteluja kriisialueella toimivien viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa. Pyrkisimme tunnistamaan ne, joilla on aito hätä ja tarve päästä sodan jaloista pois. Ja toisaalta pyrkisimme karsimaan joukosta ne, joilla tällaista tarvetta ei todeta, sanoo Koskela.

Mikäli kansainvälisten kriisien ehkäisemiseksi tai ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälisen yhteisön väliintuloa, siihen on löydyttävä meiltä Suomesta valmiuksia, sanoo Koskela MOT:n haastattelussa.

Idlibin maakunnassa  on satoja tuhansia sisäisiä pakolaisia, jotka elävät hyvin vaatimattomissa oloissa.
Pakolaisleiri Idlibin maakunnassa. Idlibin maakunnassa on satoja tuhansia sisäisiä pakolaisia, jotka elävät hyvin vaatimattomissa oloissa. Idlib,Syyria,pakolaisleirit,pakolaiset

– Kyllä minä edelleen pidän tärkeänä sitä, että meidän pitää aina olla valmiita kantamaan vastuumme tilanteen rauhoittamisesta, vaikkapa nyt Afganistanissa. Tarkoitan kokonaisvaltaista kriisinhallintaa, jolloin me yhdistetään kaikki Suomen voimavarat ja tuetaan nimenomaan siellä kriisialueella tai sen lähellä hädänalaisia ihmisiä.

– Kriisinhallintaoperaatiot tulevat jatkossa olemaan entistä monimutkaisempia. Kansainväliset kriisit eivät enää ole pelkästään kahden valtion välisiä, vaan niihin on kytkeytyneenä erityyppisiä toimijoita ja niihin pyrkivät vaikuttamaan myös monet ulkopuoliset tahot.

MOT haastatteli prikaatikenraali evp. Mauri Koskelaa 29.10. esitettävää ”Toivoton tehtävä Afganistanissa” –ohjelmaa varten.

Kommentit