Hyppää pääsisältöön

"Muistan, miten Juice piti minua kädestä kiinni ja halusi vain puhua" – Linnunradan pianobaarissa artisteille annettiin kaikki tarvittu aika

Maria Guzenina ja Lana Laser Linnunradan pianobaarissa 1998. Sarja julkaistaan kokonaisuudessaan Areenaan marraskuussa 2018.
Maria Guzenina ja Lana Laser (Jarkko Valtee) Linnunradan pianobaarissa 1998. Maria Guzenina ja Lana Laser Linnunradan pianobaarissa 1998. Sarja julkaistaan kokonaisuudessaan Areenaan marraskuussa 2018. Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen Maria Guzenina-Richardson,Yle Elävä arkisto

Toimittaja Maria Guzenina emännöi Linnunradan pianobaaria läpi vuoden 1998. Seppo Pietikäisen kanssa ideoidussa musiikkisarjassa kuultiin kovia kotimaisia, mutta myös Suomessa tuntemattomampia, Euroopan vaihtoehtomusiikin kuninkaallisia. Musiikkiesityksiä ryydittivät pitkät keskustelutuokiot, jotka tehtiin muusikkojen ehdoilla.

Linnunradan pianobaari pysyvästi katsottavissa

Kaikkiaan 30-osainen musiikkimakasiini julkaistaan 29.10. kokonaisuudessaan ja pysyvästi Areenaan.

Toimittajana Maria Guzenina nousi Suomessa maan kattavaksi julkkikseksi viimeistään vuonna 1993, kun hänet palkattiin ensimmäisenä suomalaisena MTV Europe -kanavan juontajaksi. Tätä ennen hänet oli tavattu mm. Timo T. A. Mikkosen Tänään, tässä ja nyt -ohjelmassa ja Yleisradion Soundcheck-musiikkisarjassa.

Juontajan pesti MTV:llä Lontoossa kesti lopulta vuoteen 1997 asti, jonka jälkeen oli aika siirtyä eteenpäin. Tai kenties hieman taaksepäin.

"MTV-pestin piti olla vain pikainen käynti. En ajatellut, että asuisin Lontoossa lopulta kahdeksan vuotta", Guzenina muistelee Elävälle arkistolle vuonna 2018 Suomen Eduskuntatalolla, nykyisessä työpaikassaan.

MusicTV:n työnsä rinnalla juontaja teki säännöllisesti töitä koti-Suomeen. Guzenina kirjoitti kolumneja sekä toteutti MTV3:lle tv-sarjaa Matkalla Maria G. Yleisradion palvelukseen hän palasi, kun Soundcheckistä tuttu toimittaja Seppo Pietikäinen ehdotti juontajalle yhteistyötä uudessa musiikkisarjassa.

Se onkin pianobaari, siellä galaxin maailmanlopun alussa.

"Koin, että MTV oli antanut minulle kaiken mitä siitä voi saada irti. Siellähän tehtiin bulkkia, vaikka se ehkä näytti vapaalta tekemiseltä. Se oli vahvasti roolitettua televisiota. Heillä oli paljon rajoituksia miten paljon pystyi itse vaikuttamaan ohjelmiin."

Pietikäisellä oli visio tehdä ennen kaikkea älyllistä musiikkiohjelmaa. Tarkoituksena oli ottaa ohjelmaan mukaan journalismin keinoja ja valistaa Suomen kansaa astetta tuntemattomamman musiikin saloista.

"Toisaalta ohjelmaan haettiin myös ajattomuutta. Ajateltiin, että The Hitchiker's Guide to the Galaxy -tyyppinen teema voisi toimia, että se onkin pianobaari, siellä galaxin maailmanlopun alussa", Guzenina sanoo.

Ohjelma nimettiin Linnunradan pianobaariksi ja lavastettiin nimensä mukaiseksi.

Maria Guzenina ja Lana Laser saivat Linnunradan pianobaariin palautetta muun muassa hameittensa lyhyydestä. Vesa-Matti Loiri nähtiin sarjan avausjaksossa.
Maria Guzenina ja Lana Laser (Jarkko Valtee) saivat Linnunradan pianobaariin palautetta muun muassa hameittensa lyhyydestä. Vesa-Matti Loiri nähtiin heti sarjan avausjaksossa. Maria Guzenina ja Lana Laser saivat Linnunradan pianobaariin palautetta muun muassa hameittensa lyhyydestä. Vesa-Matti Loiri nähtiin sarjan avausjaksossa. Kuva: Yle Linnunradan pianobaari,Maria Guzenina,Vesa-Matti Loiri,Jarkko Valtee

Alternativea manner-Euroopasta ja alakulttuurien esittelyä

Ohjelmasarja tehtiin ajassa, jolloin internet oli vasta löytämässä tiensä suureen osaan Suomen kotitalouksia. Tekstiviestit breikkasivat ja uusi aika oli pian alkamassa sellaisella vauhdilla, johon ei kukaan osannut varautua. Linnunradan pianobaarissa tekijät saivat itse päättää ohjelmansa esiintyjät. Pääpaino pyrittiin antamaan ajan nouseville tähdille.

"Tuijottamalla MTV:tä ei oppinut mitään portugalilaisesta Fadosta, tai siitä millaista undergroundmusiiki oli Ranskassa", Guzenina sanoo. "Me pyrittiin laajentamaan suomalaisten musiikkititetämystä siitä, mitä muualla Euroopassa silloin tapahtui. Haettiin tulevia legendoja ja myös heitä, joita voitiin jo kutsua legendoiksi."

Ulkomaisten artistien osuudet toteutettiin pääasiassa insertteinä. Guzenina ja Pietikäinen reissasivat budjettinsa rajoissa kahdestaan Euroopan eri kolkkiin keräämään käsivarakameralla haastatteluja.

"Sepollahan oli ihan valtavasti kontakteja. Sen takia me pääsimme myös näiden erilaisten artistien puheille kohtalaisen helposti."

Me tuotiin sinne drag! Siinä ajassa!

Ohjelmasta haluttiin myös tehdä paikalle saapuneille artisteille eräänlainen turvasatama. Sarjan baarissa toteutetut haastatteluosuudet ovatkin kohtalaisen pitkiä ja Guzeninan mukaan niitä myös kuvattiin artistien ehdoilla niin monta kertaa uudestaan kuin tarvittiin.

"Halusimme muusikot omilla suillaan kertomaan omasta musiikistaan. Sitä tehtiin Suomessa silloin vähän. Oli meillä Suosikki-lehti, mutta eivät artistit siinä kertoneet, mihin he esimerkiksi uskovat", Guzenina sanoo.

Haastatteluissa ei vältelty vaikeampiakaan aiheita, mutta pääasiassa keskustelut olivat artistien omista lähtökohdista. Vakavampia ohjelmaosuuksia tasapainotettiin Linnunradan pianobaarin yliammutussa tyylissä. Kapakka oli todellakin kapakka ja ohjelmassa nautiskeltiin drinkkejä sekä kuohuviinia keskusteluiden lomassa. Sarjan syyskaudella kapakan nurkassa mölysi myös "jumalan jukeboksi", jolle artistit joutuivat antamaan vastauksensa elämän tietovisan melko eriskummallisiinkin kysymyksiin.

Muiden osuuksien ohessa ohjelmassa revitteli drag-artisti Jarkko Valteen luoma Lana Laser -ennustajahahmo, joka ei kysymyksissään juuri häpeillyt.

"Me tuotiin sinne drag! Siinä ajassa!", Guzenina muistaa. "Joku saattoi silloin loukkaantuakin siitä, mutta me halusimme madaltaa rajoja ja saada ihmiset ymmärtämään, ettei maailma ole samasta muotista tehty. On erilaisuutta ja siitä iloitaan!"

Maria Guzenina ja Mikko Kuustonen Linnunradan pianobaari -ohjelmassa 1998.
Maria Guzenina ja Mikko Kuustonen keskustelivat sarjan 23. jaksossa. Maria Guzenina ja Mikko Kuustonen Linnunradan pianobaari -ohjelmassa 1998. Kuva: Yle Maria Guzenina,Mikko Kuustonen,Yle Elävä arkisto,Linnunradan pianobaari
Maria Guzeninan vieraana tavattiin mm. Juice Leskinen.
Juice Leskinen tavattiin sarjan 26. jaksossa. Maria Guzeninan vieraana tavattiin mm. Juice Leskinen. Maria Guzenina-Richardson,Juice Leskinen,Yle Elävä arkisto

Juicen etukäteen lämmitetty vierailu jatkui ja jatkui

Voimakkaimmin Guzeninalle on jäänyt sarjasta mieleen Juice Leskisen vierailu. Leskinen saapui Ylen studioille reilusti myöhässä ja oli aloittanut lämmittelynsä esitystä varten Tampereen-junan ravintolavaunussa. Laulajalegendaa jouduttiin lopulta maanittelemaan sovittuun esitykseen.

"Hän ilmoitti, että jos ei saa pulloa, niin hän ei suostu menemään lavalle", Guzenina muistaa.

Leskisen haastatteluosuutta jouduttiin myös editoimaan poikkeuksellisen paljon, koska laahaava habitus toi keskusteluun pitkiäkin taukoja.

Rokkarin päihtymystila ei kuitenkaan täysin tärvellyt ohjelmaa ja jakso saatiin lopulta kuvattua esityksineen kunnialla. Osuuksiensa jälkeen Leskinen ei kuitenkaan ollut valmis lähtemään vaan halusi jatkaa aloittamaansa keskustelua Guzeninan kanssa. Parivaljakko oli juontajan mukaan keskustellut kaikesta maan ja taivaan välillä reilun tunnin vielä kuvauksien päätyttyä.

"Leskinen oli selvästi sielultaan levoton ihminen, joka jollain tavalla haki paikkaansa ja tilaa kertoakseen sen. Hän halusi, että joku oikeasti kysyy häneltä, että ‘mitä sinulle kuuluu’", Guzenina sanoo. "Muistan, miten Juice piti mua kädestä kiinni ja halusi vain puhua."

Hän ilmoitti, että jos ei saa pulloa, niin hän ei suostu menemään lavalle.

Muina vahvasti mieleen painuneina vieraina Guzenina mainitsee sittemmin edesmenneen laulaja Kari Tapion ("Valtavan lämmin, ystävällinen herrasmies, joka oli myös hyvin läsnä"), pop-duo Nylon Beatin ("Taisivat esittää ensimmäistä kertaa englanninkielisenä kappaleensa") ja englantilaisen Chris Rean.

"Halusimme ohjelmaan toki tiettyä surrealistisuutta, mutta samalla sen suojassa sitä, että ihmiset voisivat pysähtyä", Guzenina sanoo. "Pidin tärkeänä, etten haastattelijana hyökkää vaan annan ihmisten itse kertoa."

M. A. Numminen pääsi kuuntelemaan jumalan jukeboksia.
M. A. Numminen esiintyi sarjan päätösjaksossa. Sananiekka pääsi kuuntelemaan jumalan jukeboksia, joka lisättiin osaksi pianobaaria sarjan syyskaudella. M. A. Numminen pääsi kuuntelemaan jumalan jukeboksia. Kuva: Yle M. A. Numminen,Linnunradan pianobaari,Yle Elävä arkisto

Maria Guzenina siirtyi tv:stä politiikkaan

Maria Guzenina aloitti poliittisen uransa kunnallispolitiikassa vuonna 2004. Kansanedustajaksi hänet nostettiin vuonna 2007 ja hän toimi vuosina 2011-2013 Suomen peruspalveluministerinä. Guzenina on Suomen Sosialidemokraattinen Puolueen edustaja.

Kaduttaako uranvaihto edustajaa?

"Journalismi ja politiikka on sisaruksia eri äidistä. Ne kulkevat rinnakkain ja ovat läheistä sukua, mutta silti eri asia. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen kannalta niissä on sama eetos. Jos ei olisi journalismia ei olisi demokratiaa. Journalismi pitää eduskuntataloa nuhteessa. Siirtyminen politiikkaan ei kaduta. Lähdin aikanaan sille kaltevalle tielle, joka on viihdejournalismi. Sieltä on vaikea siirtyä vakavan journalismin puolelle. Ennakkoasenteet ovat kovat. Mutta kyllä niitä ennakkoasenteita joutui kohtaamaan politiikassakin."

Mikä on juuri tässä päivässä poliitikon tärkein yhteiskunnallinen tehtävä?

"Nuorten vointi ja nuorten tulevaisuudesta huolehtiminen. Ilmastonmuutos liittyy tähän, mutta myös ruohonjuuritason toimia pitää pitää silmällä. Syrjäytymisriskit ovat lisääntyneet valtavasti ja sitä ei voi hoitaa pelkästään politiikan keinoin."

Elävä arkisto haastatteli Maria Guzeninaa syksyllä 2018

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.