Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Hullujenhautausmaa pääkuva

"Hourujenhoitajan wirka tarjolla erinomaisilla palkkaeduilla, lämpöä ja maitoa mutta ei omaa sikaa" – Mielisairaaloiden henkilökunta muodosti tiiviin yhteisön potilaiden kanssa

Hourujenhoitajan wirka julistetaan haettawaksi Tammelan waiwaistalossa
Hämeen Sanomat, 1910 Hourujenhoitajan wirka julistetaan haettawaksi Tammelan waiwaistalossa mielenterveys,historia

Mielisairaaloiden työntekijät eivät olleet vain töissä sairaalassa 1900-luvun alussa, vaan myös ihan konkreettisesti kiinni sairaalan yhteisössä. Työntekijät hoitivat yhdessä potilaiden kanssa sairaalan kasvimaita ja karjaa. Halutessaan reissata sairaalan ulkopuolelle työntekijöiden piti pyytää siihen lupa sairaalan johtavalta lääkäriltä.

Hoitajat joutuivat varautumaan siihen, että vetäytyminen omaan rauhaan kahdeksantuntisen työpäivän päätteeksi ei välttämättä aina toteutunut.

Viipurin vaivaistalossa "waiwaishoidon tarkastaja Helsingius oli wapauttanut edellisen hoitajan asumasta hullujen kanssa samassa rakennuksessa eikä nykyinenkään tahtonut mennä, sillä hullut pitiwät sellaista melua, ettei yöllä saanut maata." (Wiipuri, 1895)

Palkka maksettiin ajan tavan mukaan suurelta osin ruokatarpeina. Lisäetuna on nähtävästi myös pidetty ruoantähteiden hyötykäyttöä (kasvattisialle tai omalle lautaselle), sillä tämän lisäedun puuttuminen vaatii työpaikkailmoituksessa peräti erityismaininnan.

Myös isoissa vaivaistaloissa työskenneltiin kuin suurella maatilalla. Koukkuniemen vaivaistalossa oli vuonna 1900 peltojen lisäksi neljä lehmää ja kaksikymmentä sikaa. Hoidokit tekivät sekä maatalous- että kotitaloustöitä. Tosin vaivaishoitohallitus totesi vaivaisten olevan suurimmaksi osaksi "joko hönttiä tai työhön kykenemättömiä eli lapsia, eivätkä tällaiset voi mitään laitokselle ansaita, töintuskin itsensä hoitaa".

Hoi kaikki lapsettomat pariskunnat, joilla ei myöskään ole sikaa kaswattina! Nyt olisi tarjolla wirka erinomaisilla palkkaeduilla heinäkuusta 1905 alkaen. Bonuksena 1 litra maitoa päiwässä.

Ja jottei hourujenhoitajaksi pyrkivälle vain muodostuisi liian paratiisillista mielikuvaa palkkaeduista, mainittiin varhaisemmassa Tammelan vaivaistalon ilmoituksessa reippaasti, että maitoa sai toki vain, jos karja lypsi.

Hourujenhoitajan wirka julistetaan haettawaksi Tammelan waiwaistalossa
Forssan Sanomat 1905 Hourujenhoitajan wirka julistetaan haettawaksi Tammelan waiwaistalossa mielenterveys,historia

Tammelaan etsittiin raitista pariskuntaa, mutta jos kaipasi maitoa väkevämpää luontaisetua, kannatti näemmä hakeutua hommiin vaikkapa Oulun waiwaistaloon.

Väärinkäytösten estämiseksi pyydetään vierailijoita jättämään väkijuomat vaivaistalon isännöitsijälle
Kaiku, 1904 Väärinkäytösten estämiseksi pyydetään vierailijoita jättämään väkijuomat vaivaistalon isännöitsijälle mielenterveys,historia

Kunnat velvoitettiin 1890-luvulla pitämään mielisairaista huolta kunnallisissa vaivaistaloissa

  • Aiemmin yksityinen auttaminen oli perustunut pitkälti armeliaisuuteen ja sääliin. Nyt alettiin korostaa, että lempeä köyhäinhoito lisää avustettavien määrää. Ihmisen tuli olla vastuussa itse itsestään.
  • Vaivaistaloissa vallitsikin kova kuri: köyhälistöä ja vaivaisia pyrittiin kovan kurin ja valvotun työnteon kautta opettamaan kunnon kansalaisiksi.
  • Vaivaishoidon huollonsaajien määrä kasvoi 1800-luvun lopulla teollistumisen, kaupungistumisen ja muiden yhteiskunnallisten murrosten myötä.
  • Vaivaistalojen henkilökunta oli usein ylikuormitettu. Esimerkiksi Koukkuniemen vaivaistalossa oli 1800-luvun lopulla sairaille vain yksi hoitaja. Mielisairaat ja "kaatumatautiset!" pidettiin kahleissa ja myöhemmin verkolla peitettävissä laatikkovuoteissa.
  • Vuonna 1900 Koukkuniemen vaivaistalon henkilökunta muodosti jo pienen yhteisön, sillä siihen kuului johtaja, työnjohtaja, emännöitsijä, kaksi sairaanhoitajaa, kolme sairaanhoitoapulaista, lastenhoitaja, lastenhoitajan apulainen, renki, pesijä ja keittäjä.

Lähteet:Arno Forsius: Kuvauksia lääketieteen historiasta
Koukkuniemen mielisairaalan historiasta kertova artikkeli Tampereen yliopiston ja Tampereen museoiden ylläpitämällä Koskesta voimaa -sivustolla
Sosiaaliturvan historian verkkokurssi/OAMK

Kommentit