- Lääkäri kysyi, ajattelenko kuolemaa? Ihmettelin, miksi hän kysyy – minähän olen jo kuollut. Minulla oli sellainen olo, ettei minua oikeasti ole olemassa.
Taidemaalari ja esikoiskirjailija Maaria Oikarinen kertoo Perjantai-dokkarissa Kaksisuuntainen Maaria, minkälaista on elää kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa.
- Olen ollut sairaalassa ainakin viisi kertaa sekä manian, masennuksen että sekamuotoisen jakson vuoksi. Ja nyt kahden viimeisen vuoden aikana peräti kolme kertaa, Maaria laskee taulun maalaamisen lomassa.
Sairaalan suljetulla osastolla maniapotilaalle annetaan ns. virikkeetöntä hoitoa. Se tarkoittaa äärimmillään sitä, että puhelimet ja tietokoneet otetaan pois ja tekemistä rajoitetaan monin tavoin.
Maarian omakuvat sairaalasta näyttävät, että taidetta voi tehdä myös omista kasvoistaan hedelmien, makeisten, kukkien tai jätesäkkien avulla.
Maaria Oikarisen tytär Martta oli 11-vuotias, kun hänen äitinsä sai kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosin vuonna 2010.
- Välillä sairaus herättää vihan tunnetta, että miksi juuri minun äitini pitää kärsiä niin paljon. Pahinta on, jos äidillä on masennus eikä hän halua tehdään mitään muuta kuin nukkua, Martta kertoo.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö on elinikäinen sairaus. Äiti ja tytär toivovat molemmat, että lopulta löytyisi lääkitys, joka pitäisi Maarian mielen kunnossa pidempään. Toistaiseksi niin ei ole käynyt.
- Minulla on jatkuvasti käytössä kolmenlaisia lääkkeitä. Yksi estää maniaa, toinen masennusta ja kolmas on sellainen, jonka pitäisi tasata näitä molempia päitä, Maaria sanoo.
Perjantai-dokkari: Kaksisuuntainen Maaria nyt Areenassa ja tv-ensi-illassa 2. marraskuuta 2018 Perjantaissa klo 21.05 alkaen.
