Hyppää pääsisältöön

Huijarisyndrooma on lukiolaistenkin vitsaus – “Mitä jos ne huomaa, etten oikeasti osaa tarpeeksi?”

Kuva, jossa teksti "Mitä jos ne huomaa, että mulla ei riitä?"
Kuva, jossa teksti "Mitä jos ne huomaa, että mulla ei riitä?" Kuva: Bash Fish / Unsplash. Kuvankäsittely: Heidi Grönroos / Yle & Rosa Lehtokari / Yle. Abitreenit,mielenterveys,Huijarisyndrooma

Saat lukion kursseilta ysejä ja kymppejä. “Enhän mä voi osata näitä näin hyvin, miten kukaan ei vielä oo huomannut, että en oo näin hyvä”, mietit mielessäsi. “Mitä jos ne tajuaa sitten ylppäreissä, että en oikeesti osaa mitään?”

Tuntuuko tutulta?

Huijarisyndrooma on monen opiskelijan vaiva – sen tietää psykologi Tiina Ekman, joka on kirjoittanut Huijarisyndrooma -kirjan. Mistä voi tietää kärsivänsä huijarin ajatuksista?

– Huijariajattelun tuntomerkki on ajatus, että henkilö jotenkin tahtomattaan huijaa muut uskomaan siihen, että on taitava ja osaava. Ja vaikka saa toistuvasti palautetta esimerkiksi työstä tai opinnoista, että on osaava, henkilö ei usko palautteen olevan totta, Ekman sanoo.

Kyse on siis ajattelutavasta, jossa ihminen saattaa ajatella, että on saavuttanut asioita “huijaamalla” muita uskomaan, että on parempi ja osaavampi, kuin mitä oikeasti on.

Lukiolaisella huijarisyndrooma voi ilmetä ajatuksina riittämättömyyden tunteesta. Syndroomaa poteva voi ajatella, että vaikka kuinka opiskelisi, ei voi koskaan tulla tarpeeksi osaavaksi tai päteväksi. Hän saattaa uskoa, että kurssien hyvät ja ansaitut arvosanat ovat syntyneet “vain jotenkin uskottelemalla opettajalle, että muka osaa”.

Riittämättömyys – kun aina voisi tehdä vielä paremmin, monipuolisemmin ja oivaltavammin

Riittämättömyyden tunne ja huijariajattelu kulkevat käsi kädessä – oikeastaan riittämättömyyden tunne on yleisesti yksi huijarisyndrooman vahvimmista oireista.

– Riittämättömyyden ajatukset ovat huijarille tyypillisiä, ja ne perustuvat uskomukseen, että ei oikeasti ole osaava ja taitava, vaikka muut niin väittävät, Ekman toteaa.

Epävarmuus omien kykyjen riittävyydestä saattaa iskeä etenkin silloin, jos toimii ympäristössä, joka on täynnä kunnianhimoisia ja lahjakkaita ihmisiä. Tämä puolestaan voi tehdä hallaa itsetunnolle ja herättää ajatuksia siitä, kuinka oma riittämättömyys on valheellisesti asia, josta ei voi päästä eroon vaikka tekisi mitä.

Omasta riittämättömyyden tunteestaan voi Ekmanin mukaan onneksi harjoitella päästämään irti.

– On tärkeää olla avoin ja kertoa ajatuksistaan muille, niin ikätovereille kuin aikuisille, ja pyrkiä pohtimaan, miten opitusta ajattelusta voi irtautua, hän tiivistää.

Riesana kympin tyttöys vai matikkapään puute?

Huijarisyndrooma saa Ekmanin mukaan alkunsa lapsuudesta, jossa kokemus omasta osaamisesta, kelpaamisesta ja kyvykkyydestä on ristiriidassa ulkopuolelta tulevan palautteen kanssa. Tämä voi aiheuttaa ajatuksia siitä, että on onnistunut keplottelemaan itselleen onnistumisia ja uskottelemaan muille omien kykyjen olevan parempia kuin mitä itse uskoo.

Huijarimaiseen ajatteluun voi liittyä myös kokemukset “kympin tyttöydestä”. Tähän sukupuolesta riippumattomaan identiteettiin kuuluvat usein korkeat tavoitteet, joita ruokkivat mahdollisesti perheen ja läheisten odotukset korkeista arvosanoista. Kun arvosana ei joskus ole mieleinen, voi pettymys tuntua ylitsepääsemättömän suurelta ja riittämättömyyden tunne vallata ajatukset.

Kympin tyttöys ei sinänsä ole osa huijarisyndroomaa, mutta voi mahdollisesti edesauttaa sen kehittymistä. Jos esimerkiksi lukioon siirryttäessä arvosanat eivät pysy samalla tasolla kuin aikaisemmissa opinnoissa, voi ajatella, ettei oikeasti olekaan niin hyvä ja että on ansainnut paikkansa lukiossa ikään kuin huijarin keinoin.

Huijarisyndroomasta kertoo myös luulot matematiikka- tai kielipään puutteesta. Huijari saattaa ajatella, että nämä ominaisuudet ovat “sisäänrakennettuna ominaisuutena” tai esimerkiksi geeneissä, vaikka todellisuudessa voisi hyvinkin pärjätä kyseisissä oppiaineissa. Huijariajattelulle on tyypillistä, ettei jaksa nähdä vaivaa, koska omasta mielestään ei muka voisikaan olla kyseisissä aineissa hyvä.

– Huijariajattelusta voi seurata ahdistusta ja masennusta, uupumusta, yliyrittämistä tai vetäytymistä, haittaa urakehitykselle ja ammatilliselle kehittymiselle, Ekman tiivistää. Onkin tärkeää kiinnittää aiheeseen huomiota mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Miten huijarisyndroomasta pääsee eroon?

Ekmanin mukaan huijariajattelu on juuri nuorille tyypillistä, mutta lohduttavaa on, että näistä ajatuksista pääsee ajan ja elämänkokemuksen karttuessa eroon.

– Aikuiset, keski-ikäiset, alkavat suhteuttaa ajatuksiaan kokemuksiinsa eri tavalla, ja moni, jolla on nuorena huijariajatuksia, pystyy aikuisena irtautumaan niistä ainakin osittain, Ekman opastaa.

Ekman painottaa, että saamaansa hyvää palautetta kannattaa oikeasti kuunnella. Hyvä keino voi olla vaikka se, että listaa ylös niitä ominaisuuksia itsessään ja taidoissaan, jotka saivat aikaan hyvän palautteen.

– Tärkeintä on oivallus, että omat ajatukset (riittämättömyydestä) eivät ole totta. Työssä ja opinnoissa on tärkeää opetella ottamaan vastaan palautetta, ja opetella luottamaan esimerkiksi opettajan tai esimiehen palautteeseen.

Joko olet luonut Yle Tunnuksen? Kirjautuneena jo tekemäsi tehtävät tallentuvat ja voit jatkaa harjoittelua siitä, mihin edellisellä kerralla jäit.

Kommentit

Abitreenit

Seuraa Abitreenejä Instagramissa: @abitreenit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit