Hyppää pääsisältöön

Searching-elokuva on muistutus siitä, miten helposti lapset ja nuoret jakavat tietojaan internetissä

Näyttelijä John Cho katsoo tietokoneen näyttöä.
Näyttelijä John Cho katsoo tietokoneen näyttöä. Kuva: Sebastian Baron Searching,KulttuuriCocktail

Digitaalisista laitteista on tullut elämän jatke tai jopa korvike 24/7-yhteiskunnassamme. Searching-trilleri kuvaa tätä kehitystä osuvasti, sillä sen tapahtumat kerrotaan tietokoneen näytöllä. Viime syksynä Suomessa ensi-iltansa saanut elokuva on muistutus siitä, miten helposti lapset ja nuoret jakavat tietojaan internetissä.

Iso-Britannian parlamentin ylähuoneen jäsen ja aktivisti Beeban Kidron tarjoaa ratkaisuksi koko järjestelmän systemaattista muutosta, jonka keskiössä ovat lasten digitaaliset oikeudet ja hyvinvointi.

Searching-trilleri tarkastelee sosiaalisen median hallitseman aikakautemme kiperiä kysymyksiä elokuvan keinoin. Tarinan taustalla on ikiaikainen kasvatusongelma lapsen itsenäisyyden ja yksityisyyden sekä vanhempien vastuun välisestä nuorallatanssista.

Tilanne muuttuu kauhun tasapainoksi, kun David Kimin (John Cho) 16-vuotias Margot-tytär (Michelle La) katoaa. Paikallinen poliisietsivä Rosemary Vic (Debra Messing) nimetään hoitamaan tapausta. Kun johtolankoja ei löydy puolentoista vuorokauden kuluttua katoamisesta, Kim alkaa etsiä niitä tyttärensä tietokoneelta. Hän jäljittää Margotin postauksia sosiaalisessa mediassa, penkoo teksiviestejä ja lukee sähköposteja. Jokainen digitaalinen vihje saa isän tajuamaan, että hän tunsi tyttärensä vain pintapuolisesti.

– Mahdollisuudet tehdä niin hyvää kuin pahaa ovat kasvaneet räjähdysmäisesti teknologian myötä. Jopa 12-vuotiaat voivat tavata uusia nettituttavuuksia makuuhuoneessaan sosiaalisen median kautta, mutta samanaikaisesti myös keinot jäljittää ihmisiä ovat parantuneet, John Cho toteaa KulttuuriCocktailille Hollywoodissa.

Kuva Searching-elokuvasta.
Searching-leffassa Debra Messing ja John Cho etsivät kadonnutta lastaan. Kuva Searching-elokuvasta. Kuva: ©2018 CTMG, Inc. All Rights Reserved. KulttuuriCocktail,Searching

Ohjaaja Timur Bekmambetovin (Wanted, Ben-Hur) tuottama trilleri voitti Sundancen elokuvajuhlien yleisöpalkinnon tammikuussa. Bekmambetov on kiinnostunut kuvaamaan muutoksia, joita teknologia tuo ihmisten väliseen kommunikointiin. Hän käsitteli nettikiusaamista ja sen seurauksia tuottamassaan Unfriended-kauhuelokuvassa, joka tapahtui täysin tietokoneen näytöllä. Innovaattori uskoo, että digitaalisen elämän myötä syntyy uusi elokuvakerronnan muoto.

– Vietämme puolet ajastamme laitteiden parissa, joten digitaalinen elämä (screen life) on meille tärkeä ja paljastaa meistä paljon. Koko elämämme aukeaa älypuhelimissa ja tietokoneella; pelot, rakkaudet, ystävyydet, petokset ja muistot. Teemme tärkeitä moraalisia päätöksiä näiden laitteiden avulla. Tätä kaikkea ei voi kuvata elokuvakameroilla, Bekmambetov perustelee.

Hänen johtamansa Bazelevs-studio on kehittänyt tietokoneohjelman, jolla voi tuottaa näytöllä tapahtuvia elokuvia. Interaktiivinen sovellus hyödyntää tietokoneen kameraa ja tallentaa käyttäjän surffailut netissä, jotka liitetään osaksi tarinaa leikkausvaiheessa. Kuten tässä trillerissä, näyttelijän suoritus kuvataan usein GoPro-kameroilla.

Elokuvan ohjaaja Aneesh Chaganty vakuuttaa, että kyse ei ole teknokikkailusta.

– Emme halunneet tehdä samanlaista elokuvaa kuin Unfriended, joka kuvattiin staattisen näytön edessä. Tarina on tärkein elementti, joka määrää käytettävän tekniikan. Meille kyse oli trilleristä, jonka kertomiseen sovelsimme sadan vuoden aikana kehitettyjä elokuvatekniikoita, Chaganty kertoo.

Ohjaaja Aneesh Chaganty ja näyttelijä Debra Messing.
The Searching -elokuvan ohjaaja Aneesh Chaganty ja näyttelijä Debra Messing. Ohjaaja Aneesh Chaganty ja näyttelijä Debra Messing. Kuva: ©2018 CTMG, Inc. All Rights Reserved. KulttuuriCocktail,Searching

”Lasten suojeleminen mahdotonta”

Suurin osa tarinankerronnasta on Chon (Star Trek -ja Harold & Kumar -elokuvat) ja Debra Messingin (Will & Grace –sarja) harteilla. He kommunikoivat pelkästään videopuhelujen kautta, jotka heijastavat tarinan kulkua ja kadonneen Margotin kohtaloa.

Roolin vaatimukset olivat täysin erilaisia, joihin Messing on tottunut, eli kasvotusten tapahtuvaan vuoropuheluun näyttelijöiden välillä.

– Näytteleminen mustan näytön edessä oli haastavaa teknisesti. Se oli hyvin yksinäinen kokemus. En päässyt lukemaan Chon kasvonilmeitä ja eleitä, vaan jouduin käyttämään mielikuvitusta vielä enemmän kuin tavallisesti, Messing kertoo.

Vanhemmat olivat huolissaan lasten televisionkatselusta jo 50 vuotta sitten. Nyt huolenaihe on laajentunut käsittämään videopelit ja sosiaalisen median kanavat.

Messingillä on 14-vuotias Roman-poika, joten rooliin oli helppo samastua.

– Vanhemmat olivat huolissaan lasten televisionkatselusta jo 50 vuotta sitten. Nyt huolenaihe on laajentunut käsittämään videopelit ja sosiaalisen median kanavat. Ongelma on vaikeampi interaktiivisuuden takia. Vanhemmat eivät tiedä, mitä ja kenen kanssa lapset puhuvat. On hyvin mahdollista, että he keskustelevat tuntemattomien kanssa. Lasta ei voi mitenkään suojella, Debra Messing tuskailee.

Äiti tekee, minkä voi. Romanilla on suojattu Instagram-tili. Älypuhelin ja sosiaalisen median tilit ovat Messingin monitoroinnin alaisia.

– Roman tietää, että voin minä hetkenä hyvänsä napata hänen puhelimensa ja käydä läpi kaikki viestit. Minun tehtäväni on suojella häntä. Vaikka luotan häneen, haluan hänen tietävän, että valvonta pelaa, Messing naurahtaa.

Makeaa mahan täydeltä

Ohjaaja, paronitar ja Iso-Britannian parlamentin ylähuoneen jäsen Beeban Kidron (Bridget Jones - Elämä jatkuu) ymmärtää Messingin ja muiden vanhempien huolen täydellisesti. Kidron peräänkuuluttaa lasten digitaalisia oikeuksia perustamansa 5Rights Foundation -järjestön nimissä. Järjestön yhteistyökumppaneita ovat muun muassa UNICEF, lukuisat yliopistot, koulutuslaitokset ja sovellusten kehittäjät.

– Teknologialla on ylivalta lasten tarpeisiin ja oikeuksiin nähden. Elokuville määrätään ikärajat alle 18-vuotiaiden lasten parasta ajatellen, sekä säädämme ja valvomme muita lakeja lasten suojelemiseksi. Miksi näin ei ole digitaalisessa maailmassa, kysyy Kidron avauspuheessaan Mobile World Congress Americas –messuilla Los Angelesissa.

Ohjaaja, paronitar ja Iso-Britannian parlamentin ylähuoneen jäsen Beeban Kidron
Beeban Kidron on työskennellyt elokuvaohjaajana (Bridget Jones - Elämä jatkuu) ja tuottajana 35 vuotta. Hän aloitti 5Rights-kampanjan 2012, jolloin hän ohjasi dokumenttielokuvan InRealLife. 5Rights Foundation syntyi 2018. Ohjaaja, paronitar ja Iso-Britannian parlamentin ylähuoneen jäsen Beeban Kidron Kuva: 5Rights Foundation KulttuuriCocktail,Beeban Kidron

Beeban Kidron on esitellyt lakiehdotuksen tiukemmista yksityisyydensuoja-asetuksista kotimaassaan ja vaatii muutoksia myös kansainvälisesti.

– Internetin kaupallinen ympäristö on suunniteltu aikuisia varten. Se ei sovellu lapsille, mutta kolmasosa internetin käyttäjistä on lapsia. Heillä on tapana jakaa tietojaan liian avoimesti. Näitä tietoja käytetään hyväksi markkinoinnissa, joten uskon, että datan merkitys lapsen elämänvalintoihin on suurempi kuin koulutuksen.

5Rights-järjestö julkaisi vastikään The Disrupted Childhood –raportin, jossa poraudutaan yksityiskohtaisesti ”suostuttelevan suunnittelun” periaatteisiin. Niitä hyödynnetään manipuloimaan ihmisen luontaista käyttäytymistä. Lapset koukutetaan tarkoituksella pelien, sovellusten ja sosiaalisen median pariin, jotta heidän tietonsa saadaan valjastettua kaupallisia tarkoituksia varten.

Suostuttelevan suunnittelun periaatteet on rakennettu palkkioiden varaan (tykkäykset ja kommentit), suosion menettämisen pelkoon (kavereiden ja seuraajien määrä), sosiaalisuuden paineeseen, automaattisiin tarjouksiin ja henkilökohtaisesti räätälöityihin suosituksiin.

Akateemisiin tutkimuksiin perustuvassa raportissa listataan näiden vippaskonstien haitat, jotka vaikuttavat lapsen emotionaaliseen ja fyysiseen kehitykseen sekä oppimiseen. Fyysisiin ongelmiin kuuluvat etenkin ryhtivirheet, joiden pitkäaikaiset vaikutukset eivät ole vielä selvillä.

– Digitaalinen karkkikauppa ei tarjoa lapsille tasapainoista ruokavaliota, Beeban Kidron toteaa.

Aivot digitaalisten laitteiden jatke

Tiedämme joko omasta tai muiden kokemuksista, että liiallinen roikkuminen laitteissa voi aiheuttaa ahdistusta, univajetta, masennusta, yksinäisyyttä, nettikiusaamista ja vaikuttaa koulumenestykseen.

Viime kesänä Fortnite-videopelistä tuli peliriippuvuuden mainoskasvo, kun sen pelaajamäärä nousi yli 120 miljoonaan räiskijään. Maailman terveysjärjestö WHO lisäsi peliriippuvuuden kansainväliseen ICD-tautiluokitukseen aiemmin tänä vuonna. Nettiriippuvuus lisättäneen luokitukseen seuraavana.

Maailman terveysjärjestö WHO lisäsi peliriippuvuuden kansainväliseen ICD-tautiluokitukseen aiemmin tänä vuonna.

– Kun digitaaliset palvelut on suunniteltu aiheuttamaan riippuvuutta, ratkaisuna ei ole pyytää lapsia laittamaan puhelin pöydälle. Ongelmat on ennakoitava. Meidän on ajateltava lasten hyvinvointia ja kehitettävä laitteita, ohjelmia ja sovelluksia, jotka eivät ole niin koukuttavia, Kidron esittää.

Addiktioiden kehittymisen pääosissa on dopamiini, joka on aivojen mielihyväkeskusta aktivoiva välittäjäaine. Neurologit selittävät, että lasten kehittyvissä aivoissa digitaaliseen tarjontaan koukuttuminen johtuu neuronien välille syntyvistä uusista yhteyksistä, jolloin ”jarrut” eivät enää toimi. Pelaamista ei vain yksinkertaisesti pysty lopettamaan.

Ohjaaja, paronitar ja Iso-Britannian parlamentin ylähuoneen jäsen Beeban Kidron vierailee koulussa.
Kidron vierailee kouluissa puhumassa teknologian tarjoamista mahdollisuuksista, mutta myös lieveilmiöistä, kuten nettikiusaamisesta. Ohjaaja, paronitar ja Iso-Britannian parlamentin ylähuoneen jäsen Beeban Kidron vierailee koulussa. Kuva: 5Rights Foundation KulttuuriCocktail

Odotukset jatkuvasta tavoitettavuudesta (24/7) on saanut niin lapset kuin aikuisetkin ansaan. Kidron painottaa, että digitaalista maailmaa on kehitettävä kaikkien tarpeita ajatellen.

– Viihteellisten, sosiaalisten ja oppimista edistävien digitaalisten palveluiden saatavuus on äärettömän tärkeää lapsille ja koko yhteiskunnan tulevaisuudelle. Mutta teknologian on palveltava ihmisten todellisia tarpeita. Meidän tulee olla tietoisia siitä, että koko järjestelmä on remontin tarpeessa. Se on niin lainsäädännön, palvelujentarjoajien, suunnittelijoiden kuin kuluttajienkin vastuulla. Olemme kaikki samassa veneessä.

Searching-leffa elokuvateattereissa 2.11.2018

Muokattu artikkelin otsikkoa ja ingressiä 15.1.2019.

Keskustele