Hyppää pääsisältöön

Suomen vaarallisin mies kuoli 134 vuotta sitten, mutta hänen vuokseen kärsimme edelleen

Käsikirjoittaja katselee Kalevalaa mutruisin huulin
Kuva: Yle/ Jussi Nahkuri Käsikirjoittaja katselee Kalevalaa mutruisin huulin Kuva: Yleisradio Jussi Nahkuri käsikirjoittajat,Emma Taulo,Kalevala,myytit

Suomalaisella sankarilla ei ole menestystä eikä mieskuntoa, ja siitä voi syyttää Elias Lönnrotia. Käsikirjoittaja Emma Taulo, joka huomasi Kalevalasta kirjoittaessaan, että suomalaisten myyttisten sankareiden tarinoista puuttuu kaikista ratkaiseva kolmas näytös. Voiko se olla syy siihen, että koemme itsemme helposti epäonnistujiksi tänäkin päivänä?

Olipa kerran Suomalainen Mies. Suomalainen Mies oli erittäin taitava työssään, ja hän teki sitä ahkerasti, melkein kellon ympäri, enemmän kuin kukaan naapureista ja todistetusti myös paljon paremmin kuin kukaan heistä.

Ahkeruutensa ansiosta Suomalaisella Miehellä oli vähän omaisuutta, ja vaikka Suomalaisen Miehen kotiseutu oli kovaa ja karua seutua, hän viihtyi siellä hyvin. Hänellä oli myös muutamia hyviä kavereita, joiden kanssa joskus pääsi jopa reissun päälle, kun siltä tuntui. Seikkailuista kerrottiin juttuja pitkään.

Tärkein Suomalaiselta Mieheltä kuitenkin puuttui. Häneltä puuttui Todellinen Rakkaus. Takana oli paljon yritystä löytää sellaista; sarja suuria pettymyksiä ja torjuntoja.

Mutta koska Suomalainen Mies oli sisukas, hän ei luovuttanut. Sopivan Naisen kohdatessaan hän yritti uudelleen. Tämäkään yritys ei lopulta onnistunut.

Ja siihen tarina oikeastaan päättyy. Loppu, happy end.

Kuulostaako tutulta? Todennäköisesti. Kuulostaako väärältä? Niin minustakin.

Vaikka kyse voisi olla seitsenkymmenlukulaisen iskelmän tiivistelmästä tai nollaluvulla tuotetun suomidraaman synopsiksesta, se on tositarina.

Se on alkuperäisen suomalaisen sankaritarinan peruskaava. Ja se on peräisin Kalevalasta.

Suomalainen sankari on vajaa sankari

Elias Lönnrotin kokoama Kalevala on suomalaisuuden ydintarina, kansalliseepokseksi rakennettu ja suomalaisuuden määrittelijäksi kirjoitettu. Se esittelee meille suomalaisuuden arkkityyppien kavalkadin Väinämöisestä Lemminkäiseen ja llmarisesta Kullervoon: tällaisia suomalaiset (miehet) ovat.

Kalevalan tarinat ovat ikiaikaisia myyttejä ja niiden päähenkilöt perusmiesten prototyyppejä. Myytit ja arkkityypit taas ovat materiaalia, joita me kannamme mukanamme takaraivoissamme ja joiden kaavoja usein noudatamme ihan tiedostamattamme.

Siksi on erityisen harmillista, että Lönnrot kirjoitti kaikista henkilöistään epäonnistujia. Kalevalan uroot ovat tietäviä ja taitavia sankareita, jotka kuitenkin lopulta aina epäonnistuvat kaikessa, mitä yrittävät.

Yksinkertaistaen: kieli muokkaa maailmaa. Käyttämämme sanat ja termit määrittävät todellisuuttamme. Kertomamme ja kuulemamme tarinat jäsentävät ja ohjaavat tunteitamme – ja lopulta toimintaamme. (Koneen Säätiön tukema Kertomusten vaarat-projekti avaa hyvin sitä, miksi näin on.)

Kalevalakin on hieno kuvaus siitä, kuinka paljon sanoilla on valtaa. Sen sankarit ovat taitavia sanankäyttäjiä ja tarinankertojia, tietäjiä ja tiedon vaalijoita. Heidän käyttämillään sanoilla on seurauksia. Sama pätee meihin kaikkiin.

Käsikirjoittajan ja kaikkien suomalaisen näkökulmasta Lönnrotin olisikin kannattanut virittää tarinoidensa viimeiset näytökset kuntoon.― Käsikirjoittaja Emma Taulo

Tarinankerronnan peruspalikan, sankarin matkan, kaari syntyy siitä, että sankari tiedostaa ongelmansa, yrittää ratkaista sen ja lopulta onnistuu aikaansaamaan muutoksen.

Kalevalan sankarit sen sijaan eivät onnistu juurikaan ratkaisemaan ongelmiaan. Heissä ei tapahdu muutosta. He eivät saavuta tavoitteitaan, eivätkä elä onnellisina loppuun saakka.

Samaa kehitystä on ollut nähtävissä suomalaisessa kulttuurissa, eikä se ole sattumaa. Ja se tekee meistäkin henkisiä epäonnistujia.

Mitä olisikaan tapahtunut, jos Lönnrot olisi kirjoittanut suomalaisten tarinaan edes yhden onnellisen lopun?

Luuserisankarit – suomalaisen epäonnistumisen kaava -sarja kertoo siitä, kuinka Elias Lönnrot käsikirjoitti suomalaisten tarinat epäonnistujien tarinoiksi. Sarjassa käsikirjoittaja Emma Taulo tutkii, millaisia sankarin mallit kulttuurissamme ovat, ja mitä niistä on meille seurannut.

Kommentit
  • Avaruusromua: Luovuus on kuin marmorilohkareen hahmottelua

    Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 ulkomaisia.

    "Mieleni on täynnä sykettä ja värähtelyä. Olen tuskin alkanut luonnostella, kun ajatus seuraa toista". Näin lainaa säveltäjä Pjotr Tsaikovskia amerikkalainen psykologian professori Eliot Dole Hutchinson, vuonna 1952 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Luova ajattelu. "Luovuus ei rajoitu vain historian suuriin hahmoihin, kuten Darwiniin tai Picassoon. Luovuutta on jokaisella ihmisellä". Näin siteeraa amerikkalaista psykologia Robert J. Sternbergia kasvatustieteen professori Kari Uusikylä, vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Luovuus kuuluu kaikille. Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 ulkomaista satoa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Luovuudelle on turha etsiä yhtä selitystä

    Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 kotimaisia.

    "Oivalluksen hetki on jännittävää kuin nopea autonajo". Näin lainaa filosofi Bertrand Russellia amerikkalainen psykologian professori Eliot Dole Hutchinson, vuonna 1952 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Luova ajattelu. "Jos aikaa ei ole kiireettömään pohdintaan, asioiden sulatteluun ja luovaan hautomiseen. seurauksena on yksiselitteisesti pinnallisuuden ja typeryyden lisääntyminen". Näin siteeraa amerikkalaista psykologia Howard Gardneria kasvatustieteen professori Kari Uusikylä, vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Luovuus kuuluu kaikille. Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 kotimaista satoa. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidetta vai mainostemppuja? Banksy valtasi New Yorkin kuukaudeksi

    Dokumentti seuraa salaperäisen taiteilijan happeningia.

    Teeman kuukauden dokumentti seuraa salaperäisen katutaiteilijan kuukauden mittaista vierailua New Yorkissa vuonna 2013. Teemalla sunnuntaina 20.1. klo 12.00, Areenassa 70 päivää Banksy on taiteilija, joka eräiden mielestä ei ole taiteilija; graffitimaalari, joka joidenkin mielestä on myynyt koko aatteen; outsider, joka on tehnyt seinämaalauksista salonkikelpoisia.

  • Egenland palkittiin vuoden 2018 matkailutekona

    Ohjelma täynnä suomalaista sisua ja jääräpäistä intohimoa.

    Matkailutoimittajien Kilta on valinnut Egenlandin vuoden 2018 matkailuteoksi. Kilta kiittää Egenlandia siitä, että ohjelma on tehnyt tuntemattomia matkailuhelmiä ja niiden taustavaikuttajia tutuksi, sekä innostanut kotimaan matkailijaa kokemaan jotain odottamatonta.

  • Avaruusromua: Luovuus on kuin marmorilohkareen hahmottelua

    Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 ulkomaisia.

    "Mieleni on täynnä sykettä ja värähtelyä. Olen tuskin alkanut luonnostella, kun ajatus seuraa toista". Näin lainaa säveltäjä Pjotr Tsaikovskia amerikkalainen psykologian professori Eliot Dole Hutchinson, vuonna 1952 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Luova ajattelu. "Luovuus ei rajoitu vain historian suuriin hahmoihin, kuten Darwiniin tai Picassoon. Luovuutta on jokaisella ihmisellä". Näin siteeraa amerikkalaista psykologia Robert J. Sternbergia kasvatustieteen professori Kari Uusikylä, vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Luovuus kuuluu kaikille. Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 ulkomaista satoa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Green Book -elokuvan tähti Mahershala Ali: "Rasismi elää edelleen voimakkaana"

    Elokuvat voivat avata oven keskustelulle.

    Näyttelijä Mahershala Ali on ensimmäinen muslimi, joka on palkittu Oscar-patsaalla. Hänen voittokulkunsa jatkuu lahjakkaana pianistina Green Book -elokuvassa. Tuoreimmat voitot ovat tulleet Critics Choice ja Golden Globe -gaaloista. Hän loistaa myös The True Detective -sarjan kolmannella kaudella. Molempien töiden ytimessä on rasismi, jonka kohteeksi Ali myöntää joutuvansa edelleen.

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Olisiko teillä hetki aikaa keskustella Elviksestä?

    "Aika kiehtovan oloinen tyyppi. Kuka hän oli? Oikeasti."

    "Aika kiehtovan oloinen tyyppi. Kuka hän oli? Oikeasti." Elvis Presleylle omistetun Teemalauantain pitkä dokumentti saa Pekka Laineen – sittenkin – innostumaan.

  • Avaruusromua: Luovuudelle on turha etsiä yhtä selitystä

    Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 kotimaisia.

    "Oivalluksen hetki on jännittävää kuin nopea autonajo". Näin lainaa filosofi Bertrand Russellia amerikkalainen psykologian professori Eliot Dole Hutchinson, vuonna 1952 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Luova ajattelu. "Jos aikaa ei ole kiireettömään pohdintaan, asioiden sulatteluun ja luovaan hautomiseen. seurauksena on yksiselitteisesti pinnallisuuden ja typeryyden lisääntyminen". Näin siteeraa amerikkalaista psykologia Howard Gardneria kasvatustieteen professori Kari Uusikylä, vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Luovuus kuuluu kaikille. Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 kotimaista satoa. Toimittajana Jukka Mikkola.