Hyppää pääsisältöön

Suomen vaarallisin mies kuoli 134 vuotta sitten, mutta hänen vuokseen kärsimme edelleen

Käsikirjoittaja katselee Kalevalaa mutruisin huulin
Kuva: Yle/ Jussi Nahkuri Käsikirjoittaja katselee Kalevalaa mutruisin huulin Kuva: Yleisradio Jussi Nahkuri käsikirjoittajat,Emma Taulo,Kalevala,myytit

Suomalaisella sankarilla ei ole menestystä eikä mieskuntoa, ja siitä voi syyttää Elias Lönnrotia. Käsikirjoittaja Emma Taulo, joka huomasi Kalevalasta kirjoittaessaan, että suomalaisten myyttisten sankareiden tarinoista puuttuu kaikista ratkaiseva kolmas näytös. Voiko se olla syy siihen, että koemme itsemme helposti epäonnistujiksi tänäkin päivänä?

Olipa kerran Suomalainen Mies. Suomalainen Mies oli erittäin taitava työssään, ja hän teki sitä ahkerasti, melkein kellon ympäri, enemmän kuin kukaan naapureista ja todistetusti myös paljon paremmin kuin kukaan heistä.

Ahkeruutensa ansiosta Suomalaisella Miehellä oli vähän omaisuutta, ja vaikka Suomalaisen Miehen kotiseutu oli kovaa ja karua seutua, hän viihtyi siellä hyvin. Hänellä oli myös muutamia hyviä kavereita, joiden kanssa joskus pääsi jopa reissun päälle, kun siltä tuntui. Seikkailuista kerrottiin juttuja pitkään.

Tärkein Suomalaiselta Mieheltä kuitenkin puuttui. Häneltä puuttui Todellinen Rakkaus. Takana oli paljon yritystä löytää sellaista; sarja suuria pettymyksiä ja torjuntoja.

Mutta koska Suomalainen Mies oli sisukas, hän ei luovuttanut. Sopivan Naisen kohdatessaan hän yritti uudelleen. Tämäkään yritys ei lopulta onnistunut.

Ja siihen tarina oikeastaan päättyy. Loppu, happy end.

Kuulostaako tutulta? Todennäköisesti. Kuulostaako väärältä? Niin minustakin.

Vaikka kyse voisi olla seitsenkymmenlukulaisen iskelmän tiivistelmästä tai nollaluvulla tuotetun suomidraaman synopsiksesta, se on tositarina.

Se on alkuperäisen suomalaisen sankaritarinan peruskaava. Ja se on peräisin Kalevalasta.

Suomalainen sankari on vajaa sankari

Elias Lönnrotin kokoama Kalevala on suomalaisuuden ydintarina, kansalliseepokseksi rakennettu ja suomalaisuuden määrittelijäksi kirjoitettu. Se esittelee meille suomalaisuuden arkkityyppien kavalkadin Väinämöisestä Lemminkäiseen ja llmarisesta Kullervoon: tällaisia suomalaiset (miehet) ovat.

Kalevalan tarinat ovat ikiaikaisia myyttejä ja niiden päähenkilöt perusmiesten prototyyppejä. Myytit ja arkkityypit taas ovat materiaalia, joita me kannamme mukanamme takaraivoissamme ja joiden kaavoja usein noudatamme ihan tiedostamattamme.

Siksi on erityisen harmillista, että Lönnrot kirjoitti kaikista henkilöistään epäonnistujia. Kalevalan uroot ovat tietäviä ja taitavia sankareita, jotka kuitenkin lopulta aina epäonnistuvat kaikessa, mitä yrittävät.

Yksinkertaistaen: kieli muokkaa maailmaa. Käyttämämme sanat ja termit määrittävät todellisuuttamme. Kertomamme ja kuulemamme tarinat jäsentävät ja ohjaavat tunteitamme – ja lopulta toimintaamme. (Koneen Säätiön tukema Kertomusten vaarat-projekti avaa hyvin sitä, miksi näin on.)

Kalevalakin on hieno kuvaus siitä, kuinka paljon sanoilla on valtaa. Sen sankarit ovat taitavia sanankäyttäjiä ja tarinankertojia, tietäjiä ja tiedon vaalijoita. Heidän käyttämillään sanoilla on seurauksia. Sama pätee meihin kaikkiin.

Käsikirjoittajan ja kaikkien suomalaisen näkökulmasta Lönnrotin olisikin kannattanut virittää tarinoidensa viimeiset näytökset kuntoon.― Käsikirjoittaja Emma Taulo

Tarinankerronnan peruspalikan, sankarin matkan, kaari syntyy siitä, että sankari tiedostaa ongelmansa, yrittää ratkaista sen ja lopulta onnistuu aikaansaamaan muutoksen.

Kalevalan sankarit sen sijaan eivät onnistu juurikaan ratkaisemaan ongelmiaan. Heissä ei tapahdu muutosta. He eivät saavuta tavoitteitaan, eivätkä elä onnellisina loppuun saakka.

Samaa kehitystä on ollut nähtävissä suomalaisessa kulttuurissa, eikä se ole sattumaa. Ja se tekee meistäkin henkisiä epäonnistujia.

Mitä olisikaan tapahtunut, jos Lönnrot olisi kirjoittanut suomalaisten tarinaan edes yhden onnellisen lopun?

Luuserisankarit – suomalaisen epäonnistumisen kaava -sarja kertoo siitä, kuinka Elias Lönnrot käsikirjoitti suomalaisten tarinat epäonnistujien tarinoiksi. Sarjassa käsikirjoittaja Emma Taulo tutkii, millaisia sankarin mallit kulttuurissamme ovat, ja mitä niistä on meille seurannut.

Keskustele
  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.